keskiviikko 20. helmikuuta 2019

Koiralle pipo (+ ohje).

Pienet, ohuet korvat. Kylmä viima ja paleleva kaveri.

Talvi on ollut aika pitkä vanhalle muorille. Hynttyyt ylle ja menoks, sanotaan. Mutta entä jos pipo valahtaa silmille kahden metrin välein eikä näe liikkua mihinkään? Näin kävi ja hermot meni (minulla). Koira pysähteli muutaman askeleen välein, kun sokkokävely oli ihan mahdotonta (no ymmärtäähän tuon, en minäkään pipo silmillä kävelisi).

Vanha neulepipo olikin käytössä vuosia. Nyt oli aika tehdä uusi. Ja kierrättäen tietenkin. 
Vasemmalla vanha pipo (ks. postaus vuodelta 2012, sis. tutoriaali). Siitä tuli nyt uuden hifimmän pipon prototyyppi. Uudessa on resori edessä ja niskassa (paloja vanhoista puseroista). Vanha pipo oli täysin paksusta neuleesta, uudessa on pala fleecestä. Päädyin fleeceen siksi, koska on vaikka se ei jousta, se suojaa hyvin ja väljempänä mallina antaa hyvin tilaa korville ilman liiskaamatta niitä. Ja samalla oli hyvä käyttää fleecejämiä tällaisiin vähemmän pestäviin juttuihin (koska mikromuovit).

DIY-KOIRANPIPO: Kummassakin mallissa on sivuissa (eli keskitaka ja -etu). Uudessä ehkä eteen ei olisi ollut tarpeen suoremman linjan vuoksi. Ompelin ensin fleecekappaleen, lisäsin siihen alareunan (yksinkertainen) ja lopuksi sovittelin eturesorin (kaksinkertainen). Saman voisi myös korvata kuminauhakujalla.

Alareunaan tein muuten muutaman piston oranssilla langalla - helppo nähdä hämärässäkin eteisessä, että kummin päin pipoa vetää hörökorvalle päähän.
Ja hyvin pysyy päässä! Etureunan pikkuresori pitää kutinsa, ei valahda alas, jes! Ja vaikka kuvan ilme on jokseenkin kärsivä, syy ei ole vaatteet. Vielä surkeampi se olisi ollut ilman pipoa (koska lumisade ja hörökorvat ovat ihan mahdoton yhtälö tälle kaverille).

Ja sanottakoon vielä tässä vaiheessa, että emme koskaan turhaan koiraa pue. Pukeminen ei ole hupia, vaan oikeasti sen takia, että koira on hyvin lyhytkarvainen (ja vanhuuden myötä vielä ohutkarvaisempi) ja palelee todella helposti.

On muuten myös tuo ralliruutuinen takki myös itse tehty, vuosia vanha. Siinä on suojaava kaulus ja hassu tupsu ja kaikki! Malli on oma ja muistaakseni punainen college oli vanhasta hupparista ja ralliruutu pilkotusta Marimekon vaatteesta.
Kylmä viima käy (kuten aina, täällä Oulussa tulee aina), mutta kevätaurinkoa kohti mennään!

2 kommenttia:

  1. Käyttökelpoisen näköisen pipon on koira saanut! Ja tottakai koirakin pitää pukea, jos tarvetta on. Ja tässä tapauksessa sitä nimenomaan on. Hienoja kuvia.

    VastaaPoista

Jo muumeissa opetettiin: Jos ei ole mitään hyvää sanottavaa, ole mieluummin hiljaa.