Joulu - mikä ihana syy tehdä joulukoruja!
Tosin tämän postauksen joulukorut tein jo viime vuonna, mutta jäivät viime vuonna joulukalenterin luukuista ulkopuolelle. Mut se ei haittaa - esittelen ne nyt! Samalla nostan kymmenen vinkkiä polymeerimassailuihin (eli Fimo, Cernit ja muut valmistajat) kierrätysnäkökulmasta. Et tarvitse ostaa massojen lisäksi massoille tarkoitettuja välineitä, varmasti löytyy niin paljon kotoa sellaista mitä voi hyödyntää massajutuissa.
Ja sitten mennään heti niihin vinkkeihin!
Polymeerimassat - 10 vinkkiä
Vinkki 1/10: Vanhat leikkuulaudat
Käytä työskentelyssä vanhoja muovisia leikkuulautoja. Itse olen ne poistanut mikromuovien takia kokonaan käytöstä - paitsi, että käytän edelleen askarteluissa, etenkin massa-askarteluissa. Käy tosi hyvin! Mitään mikä on polymeerimassojen kanssa ollut kosketuksissa ei saisi palautua enää ruoanlaittoon.
Vinkki 2/10: Leivinpaperijämät
Leipoessa ja ruoanlaitossa jää usein leivinpaperipaloja. Otan aina kaikki talteen. Käyvät hyvin massajutuille pienikin arkki. Etenkin tummista väreistä jää helposti rantuja, joten paloja voi sitä mukaan vaivatta vaihtaa uuteen - ettei tule vaaleampaan massaan sitten värihaittoja.
Vinkki 3/10: Vaihtoehtoiset kaulimet
Älä suotta osta fimoiluun omaa kaulinta - käytä mitä vain vahvaa muoviputkea. Esimerkiksi poretablettiputkilo on erittäin hyvä kaulin.
Vinkki 4/10: Turhat tarvikkeet muotoiluun
Jos sulla on ylimääräisiä neuloja, veitsiä, tikkuja tai mitä vain vastaavia niin sulla on myös hyvät välineet muotoilujuttuihin. Itse käytän pikkupiperryksen apuna pinsettejä, jotain tuollaista vanhaa kynsinauhavälinettä ja taipunutta ompeluneulaa.
Vinkki 5/10: Älä ota liikoja massoja
Ota aina tosi vähän massaa kerrallaan ja pakkaa heti muu massa takaisin muoviinsa ja ilmatiiviiseen pussiin (esim. minigrip). Niin pysyy massa parhaiten hyvänä ilman turhaa kuivumista.
Vinkki 6/10: Tee omia muotteja
Muottejakin voi askarrella! Oma pyörylämuotti on lähtöisin tällaisesta puikkoliiman alustasta (joskus otin talteen varta vasten tätä ajatusta ajatellen työpaikan roskiksesta). Vahvoilla saksilla tai puukolla muotoilee monestakin muovitarpeesta hyvän muotin.
Vinkki 7/10: Käytä perunajauhoa
Jos massa tarttuu muoviin, hipaise muotin reunaan tai massan pinnalle ensin vähän perunajauhoja. Se estää tarttumisen! Perunajauhoja kannattaa pitää massa-askartelussa jossain pienessä purkissa - koska edelleenkin pidä massailut erillään ruoanlaittojutuista niin ethän ota suoraan perunajauhopakkauksesta.
Vinkki 8/10: Tee vain tarpeeseen
Säästääksesi massaa, tee vain tarpeeseen. Esimerkiksi Instagramissa ja Pinterestissä on paljon "slab"-videoita eli vinkkejä, kuinka tehdä erilaisia vastaavia pintakoristeisia levyjä, joista sitten otetaan muoteilla koruihin kappaleita. Mutta jos haluat tehdä vain yhdet korut kuten minä, kauli vain pieni levy ja paina levylle kevyesti muotilla ääriviivat, jotka täytät koristeilla. Näin et turhaan työstä isoa levyä, josta joko tulisi ylimääräisiä kappaleita tai menisi ns. hukkaan ajan ja massojen osalta.
Vinkki 9/10: Poista sormenjäljet ja pölyhiukkaset
Ennen uunissa osien kovettamista muista tsekata vielä pinnat. Jos vielä tarvitsee viimeistelyä, kasta sormenpää veteen ja sivele pinta puhtaaksi ja tasaiseksi. Pelkkä vesi usein auttaa! Myös kyllä se, että työskentelee vain puhtaassa ympäristössä ilman, että näprää välillä mitään mistä lähtee pölynukkaa. Käsiä kannattaa pestä aina, kun vaihtaa suuremmin värejä - värit kun voivat tarttua sormiin helposti.
Itse usein unohdan tämän työvaiheen eli tässä myös itselle opiksi. Toisaalta en ole missään nimessä massailuissa pro ja teen massakoruja hyvin harvakseltaan ja lähinnä omaan käyttöön, joten mitäs pienistä nukkatuhruista ja pikkuruisista rösöistä, eivät ne pienissä koruissa näy muuten kuin valokuvissa läheltä katsottuna. Kun koru on yllä, ei siinä kukaan niin läheltä katso, että itseä pienet valmistusvirheet paljoa haittaisivat.
Vinkki 10/10: Hio ja leikkaa
Jos uunissa kovettamisen jälkeen huomaat reunoissa turhaa rösöä niin reunat voi vielä hioa hiekkapaperilla tai vahvalla (ja vain massailuun tarkoitetulla) kynsiviilalla. Myös kynsileikkuri on aika hyvä!
Ja sitten katsotaan millaisia koruja sitä on tullut tehtyä!
Nämä ovat suosikkini. Niin makeat ja hempeät. Paljon yksityiskohtia, mutta silti yksinkertaiset.
Isot piparkakkutalot nappikorviksina ovat myös aika makeat.
Niissä on vaahtokarkkimainen pötkö katon merkkinä! Ja myös pienet savupiiput.
Ja lisää pipareita!
Minipipariukot olen tehnyt jo vuosia, vuosia sitten. Niiden kaverina ovat nyt vähän isommat piparipojat rusetteineen ja myös piparimainen pyörylä kaulakoruna.
Isojen korvisten lisäksi myös jotain pienempää.
Nämä nappiset imitoivat lahjapakettia, mutta koska rusetti on niin runsas, ei korvissa aina oikein hahmota mitkä ne ovat. Kerran jos toisenkin kanssa olijani on kumartunut lähemmäs kysyen mitä sulla on nyt korvissa - ahaa, lahjapaketit!
Pikkuruiset tonttulakit! Nämä ovat myös toinen ehdoton suosikkini. Niin pienet, niin veikeät.
Vuosia, vuosia sitten tein pienet karkkikeppi-korvikset korviskoukkuihin. Nyt myös löytyy vaihtoehtona vähän pulleammat karkkikepit nappikorviksina.
Taustalla myös muhkea karkkikepistä inspiroitunut hiuspanta. Ks. Candy cane- hiuspannan ohje tästä.
Loppuun vielä ekstravinkki 11/10: Loput massat joksikin uudeksi!
Kun jää jämiä, etenkin toisiinsa jo sotkeutuneita värejä niin tee niistä joku isompi koru sellaisenaan. Ja kun siitä jää vielä jämästä jämä, pyöräytä helmeksi. Näin minä tein tämän kaulakorun. Olen käyttänyt sitä muun muassa lahjapaketti-nappikorvisten parina värien puolesta, mutta myös ihan muuten vuoden aikana.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Jo muumeissa opetettiin: Jos ei ole mitään hyvää sanottavaa, ole mieluummin hiljaa.