Eilisten sitruunahuurujen vastapainoksi jotain ihanan ja lempeän tuoksuista. Kahdesta tyhjäksi käytetystä hajuvesipullosta tuli kaksi niin sanottua huonetuoksua. Korkit ja pumput pihdeillä pois, koristelua pintaan ja pullot esille. Näin kierrätetyt pullot näyttävät nätiltä ja tuoksuvat tyhjänäkin pitkään hyvältä.
Ks. tutoriaali hajuvesipullojen avaamiseen: Crème de la Craft: Oil diffuser from a perfume bottle.
maanantai 8. lokakuuta 2012
sunnuntai 7. lokakuuta 2012
Hapan kuin sitruuna.
Nyt tulee kunnon ekoilijan pirkkaniksi. Monta juttua on tullut kokeiltua, mutta tämä menee kyllä kärkeen kukkahattutäteilyssä: Tee-se-itse-siivousaine. Jep. Pakkohan sitä oli kokeilla! En muista enää mistä ekovinkkien listasta tämän "yleissprayn" ohjeen otin (jo vuosia sitten) talteen, mutta näin se menee:
Kuori pulloon tai astiaan yhden sitruunan kuoret. Kaada päälle 1,5-2 dl etikkaa. Anna muhia 2 viikkoa.
Kahden viikon päästä poista kuoret ja lisää pissinväriseen ja pistävän hajuiseen litkuun 2-2,5 dl vettä ja 1/4 tl soodaa. Säikähdä, kun sooda reagoi ja neste menee valkoiseksi kuohuksi. Anna olla, se rauhoittuu.
Vaahdon laskettua, pistä korkki päälle ja eikun siivoamaan! Nyt sunnuntai-illan ratoksi alan testiksi ja arvioimaan kuinka tämä ekologinen "yleisspray" räjäyttää lian pois pinnoilta. Jos litku on hyvä, teen uuden etiketin ja unohdan jatkossa teolliset yleispuhdistusaineet kaupanhyllyille. Luulisi, että spray toimisi, jos etikka ja sooda ovat jo yksinään hyviä ja perinteisiä siivousaineita.
EDIT // Käyttökokemuksia
Plussaa: halpa, ekologinen, helppo valmistaa. Kevyt pesuaine. Soveltuu hyvin esimerkiksi vessan ja keittiön perussiivoukseen, hyvin puhdistui kaakelit, pesuallas ja liesi. Ei haise kuin hetkellisesti, ei jätä sitruunanlemua jälkeensä leijailemaan.
Miinusta: ei sovellu herkkänenäisille tai sellaisille, jotka eivät voi sietää sitruunan tuoksua. Luultavasti ei sovellu herkille pinnoille kuten puulle - en uskaltanut kokeilla sillä luullakseni kaikilla aineksilla, soodalla, sitruunalla ja etikalla on valkaisevia ominaisuuksia.
Kokeilitko myös? Jaa käyttökokemuksesi! :)
lauantai 6. lokakuuta 2012
Lettiprojekti.
Rankka viikko takana, nyt rentouttava ilta edessä. Olo on kuormittunut, mutta silti hymyilyttää, koska jaksoin juuri opetella jotain uutta. Isot puikot, paksu lanka ja kyllä vain, sieltähän se letti muodostui. Täten voin vetää yhden asian tämän vuoden to-do-listalta: palmikkoneuleen opettemisen.
Opettele sinäkin, ohje esimerkiksi täällä: Pientä kivaa: Palmikko of dummies. Kiitos Petra, ohjeesi ansiosta opin jotain uutta myös tänään. Kaksi vuotta siihen meni, mutta parempi joskus kuin ei koskaan!
Nyt laitan aivot hyllylle, puikot sormille ja uuden palmikollisen idean toteutukseen (ei, se ei ole tuubihuivi..eikä pipo..eikä sukat..). Löytyi sopivasti neljä kerää tarjoushintaan, toivottavasti lanka riittää, edellinen suunnitelma meni vähän metsään, kun arvioin langan menekin totaalisen väärin..
Opettele sinäkin, ohje esimerkiksi täällä: Pientä kivaa: Palmikko of dummies. Kiitos Petra, ohjeesi ansiosta opin jotain uutta myös tänään. Kaksi vuotta siihen meni, mutta parempi joskus kuin ei koskaan!
Nyt laitan aivot hyllylle, puikot sormille ja uuden palmikollisen idean toteutukseen (ei, se ei ole tuubihuivi..eikä pipo..eikä sukat..). Löytyi sopivasti neljä kerää tarjoushintaan, toivottavasti lanka riittää, edellinen suunnitelma meni vähän metsään, kun arvioin langan menekin totaalisen väärin..
Yritin aikaisemmin syksyllä virkata Miami-langasta laatikkomaista, muutamasta palasta yhdistettyä yläosaa..mutta ensimmäisen kerän loppumisen jälkeen totesin, että juu ei, lanka ei tule riittämään millään. Jotkut ideat ovat ovat tuomittu epäonnistumaan. Toivottavasti seuraava projektini onnistuu, wish me luck!
torstai 4. lokakuuta 2012
Helmipujottelua.
Helmiä sioille...eikun sormille. Kokeilin pujotella helmistä kukkasomisteista sormusta itselleni.
Idea ja ohje tällaisesta kirjasta kuin helmeilyä (Juju Vail, Karisto 2010). "25 viehkeää helmipujottelu- ja helmikirjontatyötä". Jep, sitä se sisältää mitä kannessa lukee. Ja minuun se ainakin osu ja upposi.
Tässä pilkahdus kirjasen ohjeesta, jota sovelsin omaan kukkasormukseeni.
Pujottelu tuntui niin kivalta, että oli pujoteltava myös toinen sormus. Siitä tuli paremman kokoinen ja kivemman näköinen, kun jätin kukan kokonaan pois. Yksinkertainen ja pelkistetty, tykkään.
Tuo leveä kukkasormus kyllä vielä kiehtoisi, mutta eiköhän ne helmeilyt tälle otteelle riittäneet..ehkä..
..kirjassa on niin monta muutakin kivaa ohjetta. Esimerkiksi nämä maalaisromanttishenkiset korvakorut!
Tai tuo kaulakoru, joka on tehty helmirenkaista! Tai tuo rintakoru, olisi hauska syystakkiin!
Korujen lisäksi kirjasta löytyy pujottelu- ja kirjontaideoita myös muutamiin asusteprojekteihin..
Idea ja ohje tällaisesta kirjasta kuin helmeilyä (Juju Vail, Karisto 2010). "25 viehkeää helmipujottelu- ja helmikirjontatyötä". Jep, sitä se sisältää mitä kannessa lukee. Ja minuun se ainakin osu ja upposi.
Tässä pilkahdus kirjasen ohjeesta, jota sovelsin omaan kukkasormukseeni.
Pujottelu tuntui niin kivalta, että oli pujoteltava myös toinen sormus. Siitä tuli paremman kokoinen ja kivemman näköinen, kun jätin kukan kokonaan pois. Yksinkertainen ja pelkistetty, tykkään.
Tuo leveä kukkasormus kyllä vielä kiehtoisi, mutta eiköhän ne helmeilyt tälle otteelle riittäneet..ehkä..
..kirjassa on niin monta muutakin kivaa ohjetta. Esimerkiksi nämä maalaisromanttishenkiset korvakorut!
Tai tuo kaulakoru, joka on tehty helmirenkaista! Tai tuo rintakoru, olisi hauska syystakkiin!
Korujen lisäksi kirjasta löytyy pujottelu- ja kirjontaideoita myös muutamiin asusteprojekteihin..
..ja jopa pariin sisustusideaankin. Tutustu kirjaan lisää, jos sattuu kohdalle. Helmeily-inspiraatio taattua!
maanantai 1. lokakuuta 2012
Napit korvissa.
Kiire. Kiirekiire! Kauhea kiire. Deadlinet pukkaa päälle, hommat jumittaa, kello rientää, paniikki iskee, kauhea kiire! Meinasi melkein viikko mennä lurahtaa ilman yhtään ainutta käsityötä. Kauhean paineen keskellä stressiä on lievitettävä edes minuutin kestävällä koruilulla. Metallinapit plus pikaliimaa, valmista!
On niin kova kiire, että aivot jumittaa ja kuvasin korvikset sitten kahteen otteeseen. Ettei mennyt nekin valokuvaukseen uhratut minuutit mäkeen, pistetään vaikka väkisin kummatki nappinäpötys-kuvat esille.
On niin kova kiire, että aivot jumittaa ja kuvasin korvikset sitten kahteen otteeseen. Ettei mennyt nekin valokuvaukseen uhratut minuutit mäkeen, pistetään vaikka väkisin kummatki nappinäpötys-kuvat esille.
Onneksi napin kokoisen tunnelin päässä näkyy jo valoa, jolloin kiirus hellittää. Huh ja huhhuh sanon sitten.



















