Vauvan mobile pinnasänkyyn

Klassikkokäsityö vauvakotiin: vauvan mobile! Jo raskaana ollessa tiesin, että haluan toteuttaa sellaisen. Jonakin värikkäänä, leikikkäänä ja eläimiä pitää olla tietenkin!

Ja katsotaas miltä se sitten näyttää!

Idea lähti näistä sirkuskavereista.

Tein nämä jo vuonna 2019 - tietämättä mihin niitä tarvitsisin. Nämä ovat sellaisista lehden mukana tulleista valmispaketeista. Jäivät syrjään säilöön riesoiksi, koska ei näille ollut mitään käyttötarkoitusta. Kunnes nyt! Tiesin heti, että laitan nämä mobileen ja teen näille lisää kavereita!

Ks. alkuperäinen postaus sirkushahmoista

Ensin tein sirkustyypeille kaveriksi nallen. Sillä on tutuhame! Pitäähän sirkuksessa ballerina olla.

Hahmottelin nallen kaavat edellisten pohjalta, jotta tuli samankaltainen ja samankokoinen kaveri.

Sitten tein sirkukselle oman apinan! 

Tässä on vähän harmillisen vaalea väri, mutta en halunnut tehdä samanvärisiä hahmoja ja tällainen vaalea ihmismäinen pohjaväri oli ainut mikä tähän nyt sopi, kun seuraava ja viides hahmo varasi jo vaaleanruskean sävyn.. Mutta ei se väri haittaa, kun on näin hienot pöksyt! Ja häntäkin!

Viides hahmo on taikurin pupu. Katsokaa sen tupsuhäntää!

Tälle tein taskullisen ja kauluksellisen liivin. Se saa pupun kyllä näyttämään vähän joltain virkailijalta. Tai ehkä pupu onkin sitten sirkuksen lipunmyyjä.

Ja tässä koko viisikko. Tuli värikäs ja leikikäs - juuri kuten halusinkin.

Tikutin hahmot ja raskaana ollessa. Eipä vauvan syntymän jälkeen olisi ollut tällaiseen näpertelyyn aikaakaan. Sain näihin uppoamaan paljon työtunteja ja myös paljon pieniä huopasilppuja.

PRO TIP: Jos muuten teet mobilea, tässä vaiheessa kannattaa punnita hahmot! Jotta ovat samanpainoisia ja tasapainossa mobilessa. Itsellä oli tuo leijona jostain syystä hyvinkin kevyt muihin verrattuna ja jouduin myöhemmin avaamaan ja tunkemaan lisää täytettä, jotta sain mobilen tasapainoon.

Ongelmaksi tuli miten kokoan mobilen, jotta se on visuaalisesti kiva ja myös pinnasängyssä vauvan pään yllä turvallinen. Lopulta en lähtenyt tekemään mitään omaa viritelmää, vaan tilasin netistä valmiin mobilekehikon, vain myöhemmin tajutakseni, että sehän on nimenomaan vain kehikko, ei ole sitä mihin mobile ripustetaan.

En halunnut kiinnittää mobilea kattoon, koska se lukitsee pinnasängyn siirreltävyyden. Joten taas jouduin tilaamaan netistä lisäosan: mobilen varren. Oli etsiminen, jotta löysin puunvärisen! Miksi 90 % oli valkoisia? Kun on sekä mobile että pinnasänky puunvärinen, oli myös varren oltava samaa settiä.

Ja tältä se sitten näyttää!

Apuna on hiiren takana piilossa, mutta kivasti ne hahmot siinä pyörii. Pupu jäi vähän hankalasti, kun ei keskellä ollutkaan omaa paikkaa, mutta ei se haittaa, siinäkös keskuspallon vieressä roikkuu.

Olen supertyytyväinen mobileen ja kaikkiin sen pieniin yksityiskohtiin. Eihän vauva niitä näe, mutta ne ovatkin omaksi iloksi. Ja myöhemmin, kun vauva on leikki-iässä eikä kaikki mene suun kautta niin voihan hahmot irroittaa leikittäväksi. 

Ja ainakin toistaiseksi pikkumies tykkää kyllä katsella mobilea kauankin. Jokellus vaan kuuluu, kun mobilen laittaa pyörimään. 

3 x Vauvan kontrastikuvat

Vauvan kontrastikuvat eli kirjaimellisesti kuvat, joissa on kontrastia - vauvalle. Joidenkin tutkimuksien mukaan ihan vastasyntyneelle vauvalle kannattaa näyttää erilaisia kontrastikuvia. Ne kehittävät katseen kohdistamista, pään hallintaa (pään kääntäminen kuvan mukana) jne. Ja onhan se pienen aktivointi hyvä aloittaa jo ihan pienestä alkaen niin tulee vanhemmallekin sitten se päivittäiseksi rutiiniksi, joka myöhemmin vauvan kasvaessa taittuu tietenkin leikkituokioiksi.

Tässä kolme helppoa ideaa miten toteuttaa kontrastikuvat itse! Nollabudjetilla tietenkin.

3 x kontrastikuvat: OMPELE HAITARIKIRJA TILKUISTA

Ekat värit mitä ihan pikkuinen näkee ovat musta, valkoinen ja punainen. Niissä väreissä toteutin tämän pehmeän haitarikirjan. Ja kierrättäen tietenkin.

Ja miten tein sen?

Löysin tilkkulaarista sopivat tilkut: mustavalkoisia eläimiä ja joku ihme rapu-tilkkupala. Niistä leikkasin yhteensä kahdeksen suorakulmiota. Leikkasin kahden vastakkaisen tilkkukuvan väliin kovikkeeksi farkkupalat ja pehmikkeeksi fleeceä - kummatkin vanhoista vaatepaloista. Siksakksin yhteen ja sitten puuvillakantilla niputin pötköksi. Kanttikin oli tilkkulaarista suikaleeksi leikattua jämäkangasta.

Laitoin joka toisen kuvan mustavalkoisena, joka toisen kuvan rapukankaasta. Kovike-pehmike oli hyvä idea, haitarikirja pysyy tosi jämäkästi pystyssä avattuna, mutta on myös kevyt ja pehmeä.

Tätä se pikkumies tuijotteli paljon, vaikka ei hahmottanutkaan mitä kuvioita näki. Ehkä myöhemmin, kun tunnistaa eläimet eläimiksi, leikitään tällä sitten taas ihan uudestaan.

Ja jos ei ompelu ole juttusi, voi homman toteuttaa myös askartelun kautta!

Tarvitset vain printterin, jämäkkää pahvia tai kartonkia (vaikka pahvilaatikoista, itse käytin vanhan muistikirjan kansia), kontaktimuovia ja puikkoliiman.

3 x kontrastikuvat: ASKARTELE HAITARIKIRJA PAPERIKUVISTA

Ja miten sen tein?

Tein ilmaiseksi Canvalla erilaisia graafisia valmiskuvia Canvan vapaasti käytettävästä kuvapankista. Eläimiä ja ihan vaan kuvioita*, joista vaihdoin värit, niin että jäljelle jäivät vain punainen, musta ja valkoinen. Tulostin, liimasin pahville ja kontaktoin pötköksi. Helppoa ja nopeasti valmista!

* Joidenkin tutkimuksien mukaan vauva näkee ensimmäsienä pyöreät kuviot, joten niitä voi suosia.

Tämä haitarikirja oli vielä enemmän käytössä. Ensin kyljellään ja sitten, kun jaksoi kannatella päätä, haitarikirja oli hyvä tummy time -harjoitteluun kuten kuvassa oikealla.

3x kontrastikuvat: ASKARTELE IRTOKUVAT

Ja jos oikein helpolla haluaa päästä, niin voi printata vain yksittäisiä kuvia joko yksittäin tai kaksipuolisena. Liimaaminen kartongille voi riittää, jos ei halua kontaktoida. Jos omistaa laminointikoneen, sillä ainaki saa kestäviä kontrastikuvia. Mutta kontaktikin riittää oikein hyvin.

Yksittäisiä kuvia voi näyttää selällään makaavalle vauvalle ja siirtää kuvia niin, että vauva voi siirtää katsetta ja päätä kuvan mukana.

Erityisesti mäyräkoiran kuva kiehtoi pikkumiestä! Ehkä se oli tuo punainen pallo, joka huomion kiinnitti.

Yksi kuva meillä on vessassa hoitotason vieressä. Late-lammasta pitää aina moikkailla ja nykyisin myös nykiä joka välissä. Mikäs siinä, helpottaa vaipan vaihtamista, kun on jokin kiva mitä katsella.

Nyt kun meillä ollaan neljättä kuukautta (apua miten aika onkin mennyt nopeaa), eivät nämä enää juuri kiinnostele (yllä olevaa Late-lammasta lukuunottamatta) vaan tilalle ovat tulleet ensilelut ja -kirjat. Mutta kaikkia käytettiin paljon aikasemmin. Joten ilolla suosittelen kaikille pienille vauvoille! 

DIY: Maalausprojekti vauvan kanssa

Täällä taas! Edellisestä postauksesta on jo tovi. Tätä se vauva-arki on, kun on hetki siellä täällä aikaa, ei ekana tule mieleen, että avaanpa läppärin. Olisi parikin postausta jonossa, mutta aloitetaan uusimmasta käsityöstä. 

Se on pieni maalausprojekti! Ja tein sen pikkumiehen kanssa "yhdessä" syntymäpäivälahjaksi äidilleni.

Tässä ENNEN-kuva, lähtötilanne.

Ostin kierrätyskeskuksesta viherkasvin suojaruukun. Ehjä, sopiva maalattavaksi (ei lasitusta, joten maali tarttuu hyvin).

Ensin tuputin ruukun pintaan superlonin jämäleikkuupalalla valkoista akryylimaalia. Laitoin ohuesti kolme kerrosta, jotta pinnasta tuli tasainen. Kuvassa homma noin puolivälissä.

Sitten hauskin osuus! 

Pikkumies sai osallistua pottuvarpaallaan*. Levitin sormella vähän maalia ja käytin pottuvarvasta kuten leimasinta. Lopuksi tarkka varpaan pesu.

Ei muuten ollut helppoa ettei tullut muuta sotkua. Etenkin, kun pikkumies kipristeli varpaita ja potki minkä kerkesi. Olisi pitänyt tehdä homma hänen nukkuessa..

* Eka meinasin käyttää peukaloa, mutta totesin, että vaikka siitä tulisi pienempi ja söpömpi jälki, todennäköisesti tulisi enemmän sotkua ja olisi liian iso riski, että maalipeukku päätyy suuhun. Joten varvas oli turvallisempi vaihtoehto.

Tässä JÄLKEEN-kuva, lopputulema.

Maalasin omenille lehdet ja lisäsin pienen nauhan - olihan tämä lahja. Ja tietty kasvi ruukkuun!

Minusta tästä tuli tosi söpö. Just kiva, kun kaikki omput eivät ole ihan justiinsa, näkyy pikkuvarpuleiden vauhti luomistyössä.

En malta odottaa, että pikkumies kasvaa ja päästään yhdessä tekemään kaikenlaisia taidejuttuja!

 

15 DIY-ideaa kastejuhlaan

Kastejuhla tai nimiäiset - oli valinta kumpi vain, on se ihana vauvan ensimmäinen juhla.

Meillä vietettiin kastejuhlaa parisen viikkoa sitten. Oli ihana, tunteellinen ja varmasti unohtumaton päivä.

Me saatiin siis ihana pieni poika. Hänet kastettiin samassa mekossa mitä isänsä. Mekko on hänelle aikoinaan virkattu. Ihana, että tuli jo toiseen polveen käyttöön.

Kun työn alle ei tullut mitään niin isoa DIY-projektia kuin kastemekkoa tai edes mekkoa itselle (päätin kerrankin viisaasti käyttää vanhaa hyvää juhlamekkoa sen sijaan, että olisin alkanut ommella jotain uutta), keskityin kaikkeen pieneen DIY-ideaan. Kaikkeen mitä saatoin toteuttaa teemavärissä eli sinisen sävyissä.

Tässä 15 DIY-ideaa ristiäisiin. 

Monta ideaa voi hyödyntää myös muussa juhlassa, johon haluaa tuoda pienillä yksityiskohdilla juhliin juhlantuntua.

DIY-IDEA RISTIÄISIIN 1/15: Juhlaa heti ovelta

Halusin juhliin sinisiä ilmapalloja, koska olihan juhlasankari vappuna syntynyt. Ripustin vappupalloja sekä keittiöön että heti kuistille. Tervetuloa-teksti on vanhoista kirjaimista. Kirjaimet ovat muovia ja toisistaan irrallisia. Tein sanabannerin jo vuonna 2015 ja sanabannerin nämä kirjaimet ovat olleetkin monessa juhlassa erilaisin sanoin mukana. 

Ks. DIY-Sanabanneri

DIY-IDEA RISTIÄISIIN 2/15: Rusetti miehelle

Kaikki alkoi tästä: miehen rusetista. Lähes joka juhlaan mihin olen ommellut mekkoa, olen tehnyt tilkusta miehelle juhlarusetin. Nyt piti rusetin leveyden verran hankkia vaaleansinistä kangasta, koska sopivaa tilkkua ei kotona ollut. Samasta kankaasta tein myös taskuliinan. Taskuliina on siitä helppo, kun sen voi vain leikata ja siksakata ympäriinsä. Sitten vain taittelee liinan taskuun niin, että reunat jäävät taskun sisään.

Kun kangassuikaletta oli kuitenkin sen kankaan leveyden verran, sai 150 cm:stä monta muutakin juttua kuin miehen rusetin ja taskuliinan. 

DIY-IDEA RISTIÄISIIN 3/15: Mätsäävä rusetti pikkumiehelle

Kastemekon jälkeen puettavaan juhla-asuun tein myös mätsäävän vaaleansinisen pienen rusetin siinä olleen mustan tilalle. Kuinka pieni ja söpö!

DIY-IDEA RISTIÄISIIN 4/15: Tuttinauha

Juhlasankari on myös yksi tuttisankari, joten rauhallisemman kasteen ja juhlan tueksi ompelin rusettikankaasta myös tuttinauhan. Pysyi mukana lattialle tippumatta!

Ja koska kangasta jäi vielä runsaasti, tein niistä sitten lisää rusetteja..

DIY-IDEA RISTIÄISIIN 5/15: Hiusrusetti

Kun kerran isällä ja pojalla oli rusetti, pitihän minunkin saada omani. Tein ison rusetin hiuksiin pinnillä pistettäväksi. Helppo nuttura (joka sano pian plötsis, mutta en jaksanut välittää) ja rusetti siihen päälle, ja olin jo juhliin valmis. 

Sitten rusettihommat lähtivät vähän lapasesta..

DIY-IDEA RISTIÄISIIN 6/15: Koristerusetit

Kun hiususetin nauhat tein yksinkertaisena eli en ommellen vaan tulella hapsottavat reunat polttaen, huomasin et loppukankaasta saa leikattua monen monta rusettia. Siitä se idea sitten lähti - rusetteja joka puolelle!

Kuvassa "ohjelmataulu" rusetteineen ja pompom-pallokoristeineen (alla niistä lisää). Vedenheitto ohjelmassa tarkoitti sitä, että kummit heittivät kastemaljasta kasteveden pihalla komeassa kaaressa - perinteen mukaan kastettava elää yhtä pitkään kuin mitä vesi heitetään. Komeassa kaaressa lensi vesi!

DIY-IDEA RISTIÄISIIN 7/15: Kastekranssi

Tämä lienee yksi trendi, ainakin näitä on näkynyt paljon kukista ja eukalyptyksen lehdistä. Kranssin voi tehdä helposti muutamista oksista riippuen oksan pituudesta. Vihreä kukka-/metallilanka sitomiseen ja sitten joku koriste kylkeen - minun valintani oli tietenkin mikäs muukaan kuin sininen rusetti!

DIY-IDEA RISTIÄISIIN 8/15: Tarjoilut kehyksiin

Hyvät tiedot tarjoiluista ovat tärkeät, jotta vieraat tietävät mitä syödä, etenkin jos on ruokarajotteita ja allergioita. En halunnut mitään liikkuvia tarjoilulappusia, joten laitoin "menun" kehyksiin. Ja rusetti päälle!

DIY-IDEA RISTIÄISIIN 9/15: Näyttävät servetit

Myös servetit taipuivat ruseteiksi. Ei tarvinnut sen kummemin taiteilla, kun avasi, taittoi vähän rullalle, vei päät ristiin ja puoliksi kupin korvasta läpi. Mielestäni näistä tuli aika kivat ja kuppiriveinä pöydässä näyttävät.

DIY-IDEA RISTIÄISIIN 10/15: Tee jotain isosti

Jättirusetti! Sinistä lakanakangasta tilkkulaarista ja siitä tuli iso koriste pöydän päätyyn kuin isoksi pisteeksi iin päälle.

DIY-IDEA RISTIÄISIIN 11/15: Kakkukoristeet

Pöydässä oli useampi kakku ja yhteen tein vielä rusettikoristeen. Kyseessä oli aika kivan kuohkea Angel Food Cake eli amerikkalainen enkelikakku. Ei juuri näytä mieltään ja reunasta vähän lohkesikin vuoassa, mutta maku oli aika jees! Kakussa oli hillosydän, kermavaahtoa ja vegaanisia vaniljamarenkeja.

Somistin vielä tarjoilupöytää kietomalla vaaleansinistä satiininauhaa mm. tarjoilutelineen kärkeen ja vesikannun ympärille. 

DIY-IDEA RISTIÄISIIN 12/15: Teemaväriin sopivat korut

Bongasin euron rihkamakorvikset alesta, joissa oli kiva tuo rengaspohja. Poistin simpukat ja laitoin tilalle sinisiä helmiä. Korvikset sopivat täydellisesti korkkareihin, mutta lopulta päädyin kuitenkin laittamaan juhliin ihan toiset korvikset. Mutta ideana hyvät.

DIY-IDEA RISTIÄISIIN 13/15: Pompom- ja kennopallot

Serveteistä, käytetyistä lahja- ja silkkipapereista ja pakkauspaperista sai juhliin monessa sinisen sävyssä pompom-palloja ja kennopalloja. Tein kennopallot niin, että ne saa avattua ja suljettua klemmarin avulla, joten ne menee ns. litistettynä pieneen tilaan ja ne voi käyttää monta kertaa uusiksi. Samalla idealla olen toteuttanut aiemmin mm. jouluna kuuseen pieniä kennopalloja (ks. postaus).

Silkkipaperista ja serveteistä tein pompom-palloja. Neliöitä tai suorakulmioita päällekkäin, taitetaan haitariksi, pyöristetään päät ja tehdään keskelle lovet. Nivotaan yhteen ja avataan reunat. Näihin pallohin käytin sulkemiseen noita pakkauksissa olleita taipuvia muovitettuja metallipätkiä - tiesin, että johonkin niitäkin olen hamstrannut! Pätkillä sai niput yhteen ja niistä taivutettua vielä hyvät lenkit ripustamiseen.

DIY-IDEA RISTIÄISIIN 14/15: Teemaväriin sopivat harsot

Kun kerran oli kuitenkin pukluvaara niin mätsäsin jopa harsot teemaväriin sopivaksi. Ja lisäharsot tulivat muutenkin käyttöön, niitä tarvitsee kotona ihan jatkuvasti.

Harsot ovat Eurokankaan double gauzea, noin 70-80 cm pituudesta saa kaksi harsoa, kun huolittelee vain pienin kääntein reunat.

DIY-IDEA RISTIÄISIIN 15/15: Toiveita kastetulle

Tulostin Toiveita kastetulle (nimi peitetty) kullekin vieraalle täytettäväksi. Siinä oli kohtia mm. Toivon, että rakastat.. / Toivon, että kasvat.. / Toivon, että löydät.. / Toivon, että naurat.../ Toivon, että muistat... jne. Helppo pieni ajanviete vieraille. Lisäsin vierelle kassin, johon sai valmiit laput laittaa. Ajattelin, että kynnys kirjoittaa on matalampi, jos laput eivät jää täysin esille kaikkien luettavaksi.

Ja lopulta lähes kaikki vieraat täyttivät tämän! Tuli ihania juttuja vauvakirjaan säilöttäväksi.

Toiveiden lisäksi juhlista jäi ihanat muistot, valokuvat sekä ei niin ihan kranssi - tämä ei ihan kuivunut niin kauniisti kuin olisin toivonut. Kranssille kävi vähän köpelösti, kun helle teki tepposet ja osin lytistyi kotiin kuljetuksessa. Muuten tästä olisi jäänyt kaunis muisto myös! 

Vauvan pehmo-aistikuutio kierrättäen

Uutta vauva-aiheista postausta! Tämä toki myös tilkuista kierrättäen.

Nyt kun viikkoja karttuu vauvalle, suuntaan pikku hiljaa ajatukset leikkimiseen ja leluihin - mitä kaikkea voikaan tehdä itse vauvalle ommellen! Hetken sain nyt tässä vauva-arjen pyörityksesssä ompelurauhaa (mutta vain hetken), joten aloitin lelu-ompelukset siitä helpoimmasta ideasta. Tämä oli nopea ommella!

Pehmokuutio! Se on iso ja muhkea. Ja rouhea. Ja superpehmeä. Eli kaikkea eri laidoilta. Se on myös vähän tuollainen aistikuutio - jokainen sivu on käteen eri tuntuinen.

Kuutio on melko isohko, mutta tarkoituksella. Nämä suht samankokoiset Herra Hakkaraisen kuutiot pelastin taloyhtiön saa ottaa -pöydästä. Mielestäni ne olivat hauskat! Ja kuutioissa oli osa just tuollaisia aistituntimuksia tuovia, oli pörrökangasta ja ulkonevia osia - ja siitähän se idea sitten omaan pehmokuutioon tulikin. 

Valitsin erilaisia tilkkuja. Vohvelikangasta, yksi liukas leopardipala on puretun laukun sisävuorta, muut tilkut jotain sisustuskankaiden näytekappaleita, jotka puolestaan nappasin mukaan kierrätyskeskuksen saa ottaa -laarista.

Kuusi neliötä ja sitten eikun kuutio kasaan. Sisälle laitoin superlonpatjasta leikatun neliön (muutamana kappaleena). Pysyy neliö hyvin kuosissaan. 

Lopuksi pyöräytin koko neliön pesukoneessa. Ei mennyt miksikään!

Vielähän ei vauva osaa tarttua esineisiin, mutta sitä kohti mentäessä. Pehmokuutio on jo valmiina (ja muitakin saatuja leluja on jo valmiina!) odottamassa leikkejä.