torstai 3. kesäkuuta 2010

Inspiraatio: The Edge of Love.

Katsoin elokuvan The Edge of Love (2008) ja inspiroiduin. Kuva.Nyt ne jo HM:n kesäkuvastossakin jokasivulla olevat pikkukukalliset printit iski. Kuva.PAKKOPAKKO saada pikkukukkia, PAKKO! Kuva.Mitä loistavin tuuri kävi, kun kierrärillä oli 0,20 euron rekissä ihanistaihanin pikkukukallinen kolttu. Kädet syyhys, kun säkki joutu käymään pyykkikonereissulla ennen ompelukoneen luokse pääsyä.Oikeasti kaamea, aivan kaamea kolttu pätkäyty puolista välistä poikki ja näin sain vihdoin tahtomani pikkukukallisen kesähameen. Tein napakan vyötärökaitaleen ja eteen valkoisen vetoketjun. Olisin halunnut keltaisen, mutta valkoinen sai kelvata. Ja mitäs sitten tapahtuikaan koltun loppupuoliskolle?Tässä vaiheessa huomasin mekon merkkilapun. Repesin. Aikas vanha Kappahl! Ei ole ihan sitä uusinta uutta Kappahlia. Yläosan helman käänsin, poistin hiat ja kavensin sivusaumoista lähes tyköistuvaksi. Lanteille tein hylkykangasjämästä kangasvyön (hamekuvissa päässä..).

Nyt tekee mieli karata maalle. Tahdon taputtelemaan lehmiä, tahdon hyppiä heinikossa, tahdon lompsia kumppareissa ja vain kuunnella surisevaa maatalouselämää. Eikö voitaisi myydä minilomamatkoja viikonlopuksi maalle? Isoille pelloille, keskelle hiljaisuutta ja rentoa lämpöä? Oisko joku "Tule ja nauti, nuku pitkään ja koe maalaiselämä ilman työtä ja vastuuta, tee kukkaseppeleitä, syö tuoretta ruokaa kasvimaalta ja hengitä rauhassa raitista maalaisilmaa!" Eikö? No ei sitten, jään kaupunkiin, jossa ei ole punasen tuvan perunamaata, tallikissoja tai edes raikasta maalaisilmaa. Hmpf.

2 kommenttia:

Jo muumeissa opetettiin: Jos ei ole mitään hyvää sanottavaa, ole mieluummin hiljaa.