perjantai 10. kesäkuuta 2011

Maximimitta.

Tein elämäni ensimmäisen maximekon. Oli helppoa: kangasta putki kurottuna kuminauhalla ja yhdistettynä lyhennettyyn toppiin.
Pituus hyvä, leveys sopiva, karkkivärit ihanat! Ihanan vilpoinen, ihoa kuumuudelta suojaava!
Luulen, että alan ymmärtämään maximekkojen ihanuuden. Taidankin siis tehdä näitä lisää!
Karkkivärit eivät kaipaa suurta asustusta, hyvä vyö ja helmirannekoru riittävät.
post signature

2 kommenttia:

Jo muumeissa opetettiin: Jos ei ole mitään hyvää sanottavaa, ole mieluummin hiljaa.