sunnuntai 23. maaliskuuta 2014

Make-over: laatikko.

Kuka muistaa tämän roskakatoksesta dyykkaamani laatikon (roskis kenties)? Se sopi entisessä asunnossa kivasti vessaan, nykyisessä se on ollut parvekkeen nurkassa. Siellä se oli talvipakkasetkin, kunnes nyt päätin tuoda sen sisälle lämmittelemään. Se ei vain sellaisenaan täällä sovi mihinkään..on siis aika muodonmuutoksen!
Vaihe yksi: dyykkauksen jälkeen tekemäni päällisen irroittaminen. Ensin tuntui, ettei kannen kangas (polyestertilkut liimalakattuna) lähde mihinkään, mutta kappas! Sehän lähti nätisti kokonaisena laattana pois.
Vaihe kaksi: Pehmustuksen lisääminen. Kanteen leikkasin ohuen kerroksen superlonia ja itse "astian" ympärille pujottelin kulahtaneen hupparin ala-osan (kainaloiden alta poikki). Meni ihan sellaisenaan, sukkana sisään ja liimaa vaan yläreunaan niin pyry helman resori napakasti paikallaan.
Vaihe kolme: pohjan tasoittaminen. Alhaalta kapenevasta tuli suorempi, kun helmaan tunki palat superlonia.
Vaihe neljä: päällystäminen. Edellisen sohvan istuinpäällinen muokkautui nyt tämän boxin vaatteeksi. Yksi pala kanteen, toinen pohjaan ja lopusta suiro ympärille. Ja litra liimaa!
Voitteko kuvitella, en ommellut tähän projektiin yhtään! Ehkä olisi vähän nopeuttanut ja tehnyt lopputuloksesta siistimmän, jos olisin ommellut (esim. reunat, mutta joskus ei vaan jaksa. Joskus (lue: koskaan) ei myöskään jaksa silittää. Sekin olisi ollut ihan hyvä, mutta njääh, onhan ne ennenkin käytössä suoristuneet..eikun..
Ja olohuoneeseen kulmille säilytyslaatikon sitten ujutin, kun jalkapalliksi se on liian hitusen liian korkea.
Nauratti, kun selkäni käänsin niin tämä yksi hiiviskelijä oli hypännyt laatikon päälle ja kurkki sieltä keittiöön.
Coran istuskelusta tuli mieleen kokeilla..kestäisikö se myös minun peffani painon? Ja sehän kesti. Voila, en tiennytkään, että se on istumiseenkin soveltuva. Uuden ulottuvuuden myötä sijoitinkin laatikon eteisen nurkkaan. Se onkin ollut yhtä hukkatilaa. Nyt sai eteiseen hitusen lisää säilytystilaa! Ja onpahan paikka, johon istahtaa laittamaan niitä vaikeita remmikenkiä, joiden saaminen jalkaan on aiemmin ollut yhtä akrobatiaa.
Ja mitä laatikosta irroitettuun lakattuun kankaaseen tulee, leikkasin siitä yhden pallon kukan alle. Väriltään yks yhteen ja eipä enää tarvi pelätä, että pohjasta rypyläinen aluslautanen naarmuttaisi lipastoa. 

Ps. tuo kasvi on muuten avokado. Olen kasvattanut sen ihan itse. Reipas vuosi sitten pistin itämään ja nyt se on mieleeni jopa liian korkea kaveri. Kiinnostuitko? Lue vinkkini avokadon kasvatukseen täältä.

8 kommenttia:

  1. Taas mie ihailen tätä siun kekseliäisyyttä! Ei olisi itsellä käväissyt mielen vieressäkään tämmöinen idea! Ja vaikka olisikin, toteutus olisi ollut *krhm* öhm... mitenkäs sen kauniisti sanoisi.. astetta omaperäisempi? :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :) Sen omaperäisemmän haluaisin nähdä! :D kun mietin, että oliko tämä nyt liian tylsä ja tavallinen niin ratkaisuna kuin myös ihan kuosiltaankin..oiskohan pitänyt lätkässä vähän väriä kylkeen?

      Poista
  2. Toi taitaa olla pyykkikori.Hyvin muokkasit jakkaraksi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niimpä muuten voi ollakin! Hyvin hoksattu, itse en ole tuota osannut ajatella pyykkikorina, kun on sen verran "pieni" kooltaan. Kiitos! :)

      Poista
  3. Hieno idea, kertakaikkisesti. MUTTA KÄÄK, silitä nyt hyvä nainen kangas aina ennen tekemistä! Jälki on pienellä vaivalla sata kertaa siistimpi, nyt jakkara näyttää nuhjuiselta :/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti! Totta puhut, olen samaa mieltä.

      Poista

Jo muumeissa opetettiin: Jos ei ole mitään hyvää sanottavaa, ole mieluummin hiljaa.