lauantai 9. heinäkuuta 2016

Virkattu vauvalahja.

Vauvalahja! Tykkään vauvoista, virkkauksesta ja lahjoista - mikä olisikaan siis parempi kuin virkattu vauvalahja?
Kysyin ennalta saajilta, saisinko tehdä jotain heille lahjaksi. Viltistä sovittiin ja kunhan ei ole pinkkiä, pyydettiin.
Sitten se alkoi, palojen virkkaaminen. Päätin, että mitään pikkulappusia en tee. Valitsin malliksi klassisen ja helpon isoäidinneliön muunnelman (ainakin tuolla nimellä tuon olen aikoinaan oppinut). Yhdestä lapusta tulee tarpeeksi iso, mutta ei liian iso. Ja mallin pystyy tekemään ilman suurempia silmukka- ja kierroslaskelmia, sen kuviointi on niin mutkaton virkata!
Kuusitoista isoa ruutua yhdeksi kokonaisuudeksi sommitellen. Luonnonvalkoinen, kirkas turkoosi ja metsänvihreä sopivat aika hyvin yhteen. Oli työ löytää hyvä vihreä, niin moni väärä vihreä söi turkoosin kirkkauden tai teki valkoisesta tunkkaisen.
Halusin vielä personoida vauvaviltin lisäämällä yhteen nurkkaan perheen sukunimen (blurrattu, koska kunnioitetaan vähän yksityisyyttä). 
Ja pesuohjeetkin muistin laittaa viltin mukaan. (Tämän parempaa kuvaa ei irtoa, kameran akku loppu just tähän).
Mitäs sitä seuraavaksi sitten ottaisi virkkuukoukulle? Ehdin tottua, että on jokin "isompi" työ alla, jota tehdä.

8 kommenttia:

Jo muumeissa opetettiin: Jos ei ole mitään hyvää sanottavaa, ole mieluummin hiljaa.