tiistai 28. maaliskuuta 2017

Omenapurkki.

Oli purkki ja käyttöön kadonnut sisältö. Pesin purkin, poistin etiketit ja totesin - tämä oikein hyvä. Jotain silti uupui, tarvitsi purkki vähän persoonaa peliin. Purkki muistuttaa muodoltaan vähän omenaa ja siitäpä se sitten tuli.
Tein valkoisesta silkkimassasta purkin kanteen lehdykän ja pienen varren tyngän. Alkujaan oli aikomus maalata ne vihreäksi, mutta totesinkin, että valkoinen on oikein hyvä. Valkoinen sopii kullansävyisen kannen kanssa hyvin yhteen.

Silkkimassa on muuten siinäkin hyvä, että tällaista pientä juttua varten ei tarvitse kovettaa massaa uunissa kuten fimoa tai cernitiä - silkkimassa on pehmeää, nopeasti muovailtavaa ja huonelämmössä kovaksi kovettuvaa.
Hauskaa kuinka hyvin pienellä saa jotain tosi mukavaa aikaan! Näppärä säilytyskuppi, kiva kansi ja vielä kivempi tuoksu! Vaikka kuinka pesi purkin sisältä, jäi muoviin voiteesta vieno tuoksu. Mutta mikäs siinä, tuoksuu oikein kivalta.
Samalla tasolla kupin kanssa on monta rasiaa, kuppia ja purnukkaa. Tässä muun muassa saippuapulloista tekemäni säilytyskupit (ks. postaus). Keskellä käytössä myös vanhasta kierrevihon muovikannesta leikkaamani lankojen järjestelijälärpäkkeet (ks. postaus).
Mutta tämä purkki on kaikista sievin ja söpöin. Harmi, että useimmat suosikkituotteet tulevat tuubeissa eikä kivoissa purkeissa, joista sais muovin uusiokäyttöön sisällön käytön jälkeen. Pitää ehkä etsiä uusia suosikkituotteita purkeissa!

2 kommenttia:

Jo muumeissa opetettiin: Jos ei ole mitään hyvää sanottavaa, ole mieluummin hiljaa.