maanantai 18. marraskuuta 2019

DIY: 8 ideaa vanhalle koiralle.

Voi sentään, minun pieni napero on tänään jo 13-vuotias! Kuinka nopeaa on aika mennytkään.

Joskus totean, että vaikka kokoajan kello käy ja takaraivossa jyskyttää menettämisen pelko niin kyllä silti seniorikoira voittaa kaikissa harmaissa hapsuissaan raivostuttavan energisen pentukoiran (Cora oli ylivilkas pentu, ei hetkeäkään rauhaa missään). Vanhan koiran ilmeet ja eleet sitä jo on oppinut tunnistamaan. Näen jo kauaa millä fiiliksellä koira on. Ei pientä pentua osaa tulkita, se vain tolskaa eteenpäin. Seniori ottaa iisimmin, välillä voi riehaantua, mutta sitten otetaan lepoa päälle. Mummokoirat, the best.

Otetaan koirulin synttäripäivän kunniaksi: 8 DIY-ideaa vanhalle koiralle!
1. Leikkivä koira ei sammaloidu

Vanhakin koira jaksaa leikkiä - ainakin meillä! Ei kyllä niinkään maanisesti kuin nuorena, mutta edelleen pitää ottaa päivittäinen riehumissessio lelujen kanssa, jotta saa "höyryt" pihalle.

Koiralle, joka ei ole hajottavaa sorttia, on helppo tehdä leluja itse. Voi valita vaikkapa perinteikkäisen pehmopallon (postauksen eka kuva) tai sitten humoristisemmin emojikakkalelun.

2. Siistimpi koti, parempi mieli

Jos on paljon leluja, voi lattiataso olla oikea miinakenttä. Silloin tarvitaan järjestystä ja säilytyskori. Klassisesti sen voi vaikkapa virkataja kudejämistä. Itse tein kaksivärisenä pienen korin. Meillä on aina vain pieni lajitelma leluja esillä ja vaihdellaan niitä välillä kaappijemmalelujen kanssa. Ei tarvitse silloin viskellä aina niitä samoja leluja koiralle.

Ks. virkattu koiranlelukori. 
3. Lisää lämpöä ettei viime mene ytimiin

Tästä olen puhunut monesti: pienten koirien pukeminen silloin, kun on kylmää. Meillä on pienestä pitäen puettu, koska ei se muuten pakkasella tarkene. Luhistuu ja vikisee. Joka vuosi Cora pärjää kylmässä yhä huonommin, koska karvapeite ohenee vanhetessa. Mutta lisätään kunnon kamat päälle niin kyllä täällä tarkenee! 95 % vaatteista on meillä tehty itse, tossuja ja huppareita myöten. Viime talvena kehitin helpon koirapipon! Se suojaa paperinohuet hörökorvat hienosti. 

4. Hyvä ruoka on a ja o

Laadukas senioriruoka (ja herkuttelu) pitävät koiran kunnossa. Samaa sapuskaa kun annostellaan vuosi toisensa jälkeen niin ei siinä mummokaan tylsisty, jos on kiva kuppi mistä syödä.

Kontaktiteippipaloin koristellut kupit on tehty jo vuosia sitten - silti vielä käytössä samoilla teipeillä! Toinen kalahti joku aika rikki, mutta toinen porsuttaa mummon tavoin päivästä toiseen.

5. Lepo palauttaa

Pitaleipäpeti on ykkönen. Se on oikeastaan pyöreä tasku, jonka sisään pikkukoira mahtuu sujahtamaan. Cora kun on kääpiöpinseri ja kääpiöpinserit ovat luolakoiria. Niille on tyypillistä nukkuminen peitteen alla, jossain pienessä ja turvallisessa paikassa. Pitaleipäpeti on just sellainen. Pussipeti on myös helppo ottaa tarvittaessa reissuun mukaan.

6. Turvallisuus ennen kaikkea

Vuosia sitten terveysongelmien yhteydessä "rakensin" pahvilaatikoista apuportaat sänkyyn (kyllä, pikkukoira saa nukkua meillä sängyssä, don't judge). Ei olla portaita pois otettu, koska mummo oppi niitä ihan hyvin käyttämään. Helpottaahan se, eipähän ainakaan sano jalka naks, jos aamukankeus iskee ja hyppäis liian vauhdikkaasti sängyltä alas.Viime vuonna uusi, korkeampi sänky pakotti myös nostattamaan portaiden korkeutta. 

7. Aktivoinnista aktiiviseksi

Jos ei ole mitään harrastusta koiran kanssa, on tärkeää aktivoida koiraa kotona. Tykkään väkertää erilaisia älyjuttuja koiralle. Uusia temppuja niinkään ei jaksa opetella, mutta älypelit ovat kivoja. Oli se sitten ihan herkku pahvilaatikossa pahvilaatikon sisällä tai lelu piilotettuna pyyherullan sisään. 

Muitakin jippoja voi kokeilla ja katsoa miten koira reagoi: olen mm. tehnyt pahviputkeen koloja ja testannut osaako Cora pyörittää rullaa saadakseen herkut ulos. "Paska leikki" totesi mummo ja vieressä vain mökötti. Ei vissiin ollut vaivan väärtiä touhua. Samoin pyöriteltävän herkkulelun voi tehdä mistä vain puhdistetusta muovipurkista, vaikkapa pilleripurkista. Siihen pohjaan reikä ja herkku sisään - toimii!

8. Pehmeyttä vanhoille luille

Tässä illan hämäryydessä päätin lisätä mukavuutta mukavuudenhaluiselle. Oli pedin tyyny mennyt jo ihan liiskaan. Reppana jo lähes kovalla lattialla pötkötteli. 
Otin tyynyn pois ja ompelin vanhasta pörröviltistä uuden päälisen. Vanha tyyny sisään ja sylillinen uutta vanua lisäksi. Tuli pullea ja pehmeä uusi tyyny! Niin ihastui, että en ehtinyt edes kuvaa ottaa, kun tyyräsi luunsa siihen päälle lepäämään. Olkoon, ei synttärikoiraa pedistään pois häädetä. Siellä se pulleatyyny alla on, voitte sen kuvitella.

Hyvää syntymäpäivää pikku mummokoirani!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Jo muumeissa opetettiin: Jos ei ole mitään hyvää sanottavaa, ole mieluummin hiljaa.