sunnuntai 14. maaliskuuta 2021

Pillerit purkkeihin

D-vitamiinia, maitohappoo, magnesiumia.. ja mitä kaikkia näitä nyt on. Montaa tablettia sitä päivittäin ottaa. Ongelmaksi (suuret ovat ongelmat, heh) muodostui jokapäiväinen lääkelaatikoiden sekamelska, jonka seasta sai tabletteja noukkia. Ärsyttävä aikasieppo ja tilaryöppö! En tykkää.

Ennen 

Tältä näytti lähtötilanne kaikissa autenttisissa ryötteissä, leipäpaahtimen muruissa ja muussa joukkoon sopimattomassa. Piti olla hallittu kori ja rajoitettu homma, mutta joko sitä piti pelata tetristä, että erikokoiset laatikot ja tablettiliuskat istuvat metallihäkkikoriin tai sitten vain pistää mihin käsi osuu eli yleensä ihan miten sattuu.

Eikä mikään hyvä paikka siinäkään mielessä, että juurikin tuolle tasolle paistaa suora aurinko. Ja jos ei aurinko paahda niin ainakin leipäpaahdin käy kuumana. Ei hyvä, siinähän pillerit hikoilee mennen tullen.

Pitkään mietin mihin siirtäisin vitskut ja hitskut (lue: vitamiinit ja hivenaineet). Pöydän tasolla niiden on silti oltava, ei niitä mistään kaapista muista ottaa. Sitten muistin nämä pienet tummat lasipullot!

Ostin Ruohonjuuresta pieniä mehushotteja ja koska pienet lasipullot olivat jotenkin tosi söpöt, en raskinnut heittää niitä pois. Kannatti ottaa talteen.

Pesin pullot tiskikoneessa ja liuotin etiketit pois. Kaulan ympäriltä otin pihdeillä avaamisesta jääneen ylimääräisen metallirinkulan pois. Sitten pullot olivatkin valmiit uusiokäyttöön.

Pillerit purkkeihin ja kas tätä roskan määrää!

Vähän kyllä pistää miettimään, että onko nämä kaikki liuskat eli läpipainopakkaukset tarpeellisia? Mikseivät voi olla suoraan purkissa roskamäärän vähentämiseksi? Nämähän ovat sekäjätettä. Vaikka on metallia, eivät kuulu metallinkeräykseen (paitsi jos on kummaltakin puolelta metallia). Ja vaikka on muovia, eivät silti kuulu muoveihinkaan. Melkoista haaskausta, hyvin moni voisi olla pienessä purkissa kuten esim magnesium niin veisivät vähemmän tilaakin?

// EDIT: Lisäyksenä sanottakoon, että per pieni purkki ei mahtunut pitkän ajan vitskuja ja hitskuja, se tuskin olisi suotavaakaan. Loput jäivät alkuperäisiin laatikkoihinsa ja kaappiin odottamaan pullojen tyhjentymistä. En löytänyt selvää tietoa kuinka valoherkkiä ovat tabletit, joten lyhyen ajan sisältö on turvallisempi. Toki onneksi pullot ovat tummia ja suodattavat osan valosta. 

Kun sain pillerit purkkeihin, dymotin päälle lyhyet dymoteipit merkeiksi sisällöistä. MH niin kuin maitohappo, B niin kuin biotiini.. Itse tunnistan kaikki ulkonäöltä, mutta mies käyttää osaa myös (esim. D-vitamiinia), joten pullojen merkkaus oli suotavaa selkeyttä kahden käyttäjän talouteen.

Nämä näyttävät myös vähän vanhanaikaisilta lääkepulloilta, eikö? Melko söpöjä yksinkertaisuudessaan.

Ja jälkeen:

Ah, kuinka pelkistettyä! Ei rumia pahvipakkauksia, ei mitään ylimääräistä. Ja kuinka pieneen tilaan ison laatikon pillerit mahtuivatkaan! Ihan kuin olisi laittanut tilaa pankkiin.

Eikä tähän uuteen paikkaan aurinko paista, joten ovat nyt paisteelta suojassa.

Tältä näyttää myös alkutilanteen minimalisoitu taso. Happea väliin, kyllä nyt passaa. 

Tällaiset ihan pienetkin muutokset auttavat kohti minimalismia -operaatiota etenemään. Vaikka muutos ei ole suuri ja mitään ei sinänsä karsittu pois, tuo se selkeyttä arkitoimintoon. Minimalismi ei ole vain tavaran karsimista, niukkuutta ja pelkistämistä, se on myös oman elämän yksinkertaistamista ja selkeyttä. Sitä, että on oikea tavara oikeassa paikassa ilman, että sitä esimerkiksi pitää jatkuvasti järjestellä ja ylläpitää. Ei siihen usein tarvitse muuta kuin sen yhden pienen muutoksen ja homma selkeytyy. Nice.

maanantai 8. maaliskuuta 2021

Frida Kahlo, minikirjailu

Maailman pienin muotokuvakirjailu? Se on tässä.

Se on Frida Kahlo. 

Kahlo oli meksikolainen taidemaalari (1907–1954), joka tunnetaan erityisesti naivistisesta/surrealistisesta maalaustyylistä, voimakkaista väreistä ja inhorealistisista omakuvista. Kahlo otti kantaa niin maalauksillaan kuin myös pukeutumisellaan muun muassa perinteisiin kauneuskäsityksiin. Hän oli aikansa feministi ja oman tiensä kulkija. Kahlon elämäntarina ja maalaustyyli ovat minusta kiehtovia. Ei ihme, että Kahlon taide rehellisine ilmaisuineen on noussut jopa kulttimaineeseen ja myös feministien yhdeksi keulakuvaksi.

En tiedä mistä ajatus lähti, mutta halusin tehdä Frida Kahlo -kaulakorun kirjaillen. Sitä varten tarvitsin kirjailuvermeet ja pienen riipuspohjan.

Riipuspohjia löytyikin valmiina monenkokoista. Suurin on/oli tosin oikeasti joku vedin, mutta ajaa ihan saman asian. Ja on ajanutkin, siinä oli joskus liimattuna jotain, mutta en muista enää mitä. Liimat ovat vain jäljellä.
Hahmottelin suurimman pohjan mukaan alueen, jonka keskelle pyrin kirjailun tekemään.

Stay sharp - eikö ole muuten hieno lyijykynä!
Kirjailun jälkeen leikkasin työn soikioksi ja liimasin yli jäävät reunat taakse. 

Tässä näkee jo koon: sehän on ihan superpieni! Lankamenekkikään ei ollut suurta. Sai hyvin niitä pienimpiä kirjailulankapätkiä pois tähän miniminikirjailuun.
Ja sitten voi hitsinvitsinpimpulanpompula.

Siitähän tuli ihan vääränkokoinen. Ei istu hyvin mihinkään riipuspohjakokoon. Ehkä se on myös vähän liian paksu ja ei istu paikalleen sen takia kovinkaan sievästi vaikka millä yrittäisi liimata. Ei tullut riipusta.

Plan B: ompelen sen paitaan koristeeksi. Ai niin, eikun se liima. Käyttämästäni liimasta koituisi pesussa vain ongelmia.

Plan C? Ehdotuksia?
Tästä mikrokäsityöstä tuli vähän sama kuin viime vuoden we can do it -modernista ristipistotyöstä. Se ei löytänyt paikkaansa, on ollut vain "seinäkollaasissa". Luulen, että Fridalle saattaa käydä samoin. Jos nyt aikansa ottaa et löytää sijoituskohteensa niin ainakaan se ei vie odottaessaan paljoa tilaa, heh. 

Ks. myös moderni ristipistotyö + kaavio / A4:lle kirjailtu Frida Kahlo (on muuten edelleen seinällä!)

JA ai niin, Fridan myötä: hyvää Yhdistyneiden kansakuntien naisten oikeuksien ja kansainvälisen rauhan päivää! 

En toivota "hyvää naistenpäivää ihanille naisille", koska se ei ole tämän päivän merkitys. Tämä ei ole kukkia ja hemmottelua -päivä naisille. Tämä ei ole sitä, että kuinka rohkeita, upeita ja kaikkea muuta me naiset olemme. Myös miehet ovat rohkeita ja upeita. Me kaikki olemme. Tasa-arvoisesti. Silti se ei näy yhteiskunnassa. Se rohkeus ei näy tasa-arvossa eikä tilastoissa. Tasa-arvo ei toteudu taloudellisesti, ei edes maissa, joissa tasa-arvopykälät ovat korkeimmat. Se ei toteudu työpaikoilla, koska naisten työelämäasema on edelleen kuralla. Se ei toteudu kotityöjakaumassa, ei vanhempainvapaissa, ei eläkekertymissä, ei johtoportaassa, ei tasa-arvopolitiikassa, ei omaisuusjakaumassa, ei arjen kuluissa, ei edes täydellisesti terveydenhoidossa (puhumattakaan silpomisasioista). Sukupuolten välillä on edelleen iso kuilu. On väärin, että asia, johon et voi vaikuttaa, eli sukupuolesi voi määrittää sen onko eurosi euro, mitkä ovat koulutuksesi ja urapolkusi mahdollisuudet ja kuinka paljon joudut elämässäsi kokemaan vaikkapa seksuaalista häirintää ja/tai väkivallan uhkaa. 

Paljon on saavutettu, mutta niin paljon on vielä saavuttamatta.

sunnuntai 7. maaliskuuta 2021

DIY Soodamaaliruukut

Kevään lähestyessä se aina iskee: orastava viherpeukalointi. 

En kyllä edes ole mikään hyvä viherkasvien hoitaja. Mutta olen sitäkin parempi (tai ainakin innostunut) ruukkujen peukaloija! Kivassa ruukussa se rumakin viherkasvi kaunistuu eikun.. Oli miten oli, ruukut ja viherkasvit ovat vähän kuin sisustustyynyt. Niillä saa helposti muokattua kodin fiilistä ja sisustuksen yksityiskohtia vähällä vaivalla ja ilman, että ne veisivät kodissa yhtään sen enempää tilaa kuin aikaisemminkaan.

Ostin aiemmin kaksi pikkuruista kasvia heräteostoksena. En edes tiedä mitkä niiden nimet ovat (eivät tuppisuina minulle esittäytyneet). Mutta tiesin, että uudet ruukut ne tarvitsevat! Tai ei uudet, mutta uudenlaiset. Vanhat, mutta uudenveroiset.

Ks. myös: Itse tehty keramiikkaruukku / Makramee-sydän (+ ohje) / Kalkkimaalispraylla maalattu tarjotin

Lähtötilanne.

Vanhat ruukut, jotka olivat kai alkujaan vihreät. Maalasin ne joskus huonosti spraymaalilla (ja miksi huonoksi, katso seuraava kuva) ja nyt päädyin kolmanteen pintakerrokseen: soodamaaliin.

Maalasin joulukalenterissa joulupallon soodamaalilla (ks. postaus). Se kokeilu oli hyvä ja oli kiva kokeilla kikkaa uudelleen. Soodamaalia kutsutaan myös trash to terracotta -kierrätykseksi ja se sopii monille materiaaleille lasista lähtien.

DIY Soodamaali:
Sekoita akryylimaalia ja ihan tavallista ruokasoodaa sekaisin ja maalaa suht paksulla kerroksella.

Ennen - jälkeen

Spraymaalaus olisi muuten ollut ihan hyvä, mutta kun ei. Valumaa, ruttua, hilseilyä ja epätasaista jälkeä kaikissa merkityksissään. Rumat ku mitkä. Ei hivele silmää.

Soodamaali peitti hyvin rumuuden alleen kaikkine epätasaisuuksineen. Uudesta lookista tuli ehkä jopa vähän hempeä. Sekoitin näihin muuten valkoista ja vähän kullansävyistä akryylimaalia (plus sitä soodaa),  vaikka lopputulos näyttää hiukan vaaleanpunaiseen taittavalta. Valinta oli hyvä. Ensin mietin ihan kunnon vaaleanpunaisia tai keltaisia ruukkuja, mutta olisinko ollut pian vetämässä neljännettä väripintaa päälle? Tämä haaleanvaalea sävy on varmasti sellainen, että sitä jaksaa katsoa pitempään kyllästymättä.

Kaksi kerrosta se otti. Ensimmäinen oikealla, lopputulos vasemmalla. 

Soodamaali muistuttaa kyllä vähän betonipastaa. Yleisilme on vähän kuin töhnällä töpötetty. 

Tykkään. Kyllä siinä passaa nimettömien viherasukkien kasvaa. 

Ehkä jonkinlaiset aluslautaset pitää vielä lisätä, jotta kastelu helpottuu.
 

perjantai 5. maaliskuuta 2021

Superhelppo yhden kappaleen säilytyskori (+ohje)

Säilytyskorit - montakohan erilaista sitä on vuosien aikana tehnyt? 

No tässä yksi uusi! Olen ihan mielissäni tästä kulmikkaasta kangaskorimallista. Se on ihan superhelppo ja siinä on pieni jippo - mikä on varmaan muille ihan selvä asia, mutta jotenkin nyt vain sen oivalsin melkein kuin sattumalta.

Idea lähti tästä tupariviemisestä (ks. lisää tästä). Kun kyseessä ei ollut juhlat, en tahtonut paketoida viemistä. Muutenkin pieni vieminen kuuluu mielestäni olla vähän rennommin ilman mitään kääreitä. Jotenkin tahdoin viemisen osat nitoa yhteen, joten ompelin niille kankaisen säilytyskorin. 

Ja vitsit korimallista tulikin helppo! Se on yhdestä kappaleesta, siinä on selkeä pohja ja se on kokonaan kaksinkerroin (ja käänteessä nelinkerroin) ilman, että pitää miettiä vuoritusta tai sitä, että käänteeseen tulisi kankaan nurja puoli ja/tai sauma näkyviin. Ja mitä paksummasta kankaasta ompelee, sitä jykevämpi korista tulee. 

Kaikkein parasta on se, että tämän korin voi myös ommella vain ja ainoastaan saumurilla! Ei siis tarvitse huolitella tai muuta. Ei ole edes kääntöaukkoa, jota pitäisi käsin ommella. (Toki, jos ei tahdo, että pohjaan sisäpuolelle jää näkyviin saumuroitu sauma niin sen voi myös kikkailla helposti piiloon. Mut tässä superhelpossa ohjeessa se saa näkyä korin sisässä.)

Tässä tulee ohje:
OHJE: YHDEN KAPPALEEN SUPERHELPPO SÄILYTYSKORI

1. Leikkaa kankaasta suorakulmio, esim. tässä (lev.) 60 x (kork.) 45 cm. Taita kaksinkerroin ja ompele pitkä sauma (oikeat puolet vastakkain).
2. Taita vielä kaksinkerroin leikkaa kulmasta esim. 4 x 4 cm neliö pois. Jos tahdot pohjasta enemmän neliön, leikkaa vaikka 6 x 6 cm neliöt.
3. Avaa taitos ja ompele alasauma (tämän voi myös tehdä vaiheessa 1).

Ohje jatkuu:
4.-5. Taita kulmat kuvan mukaan ja ompele saumat yhteen. Korin pohja on valmis. Käännä "pussi" oikeinpäin.
6. Leikkaa myös yläkulmista yhtä isot neliöt pois (tämän voi myös tehdä vaiheessa 2).
7. Ompele suora sauma ja kulmat myös ylös niinkuin edellä.
8. Työnnä "suljetun pussin" yläpääty korin sisään eli pussi menee kaksinkerroin.

Ja  lopuksi viimeistely:
Lopuksi käännä vielä reunus alas ja viimeistele halutessasi "merkillä". Itse käytin pientä korkkikankaista suikaletta, jonka ompelin käsin puuvillalangalla muutamin pistoin kiinni taitteen kummallekin puolen. Korkkikankaan sijaan  voi käyttää myös nahkapalaa tai kangasnauhasuikaletta. Tai ei mitään, jos niin haluaa.

Sitten kori onkin valmis! Superhelppoa, eikö!
Viemisiksi tehty kori oli siis jotain sisustussekoitekangasta. Itselle tein tällaisen vielä jytkymmän korin paljon vahvemmasta matskusta. Tämä on kuin pöytätablettia, mutta metritavarana. Nappasin joskus mukaan Eurokankaan vitosen pussi -kampanjassa. 

Tähän koriin meni noin 40 x 55 cm pala ja leveyttä pohjassa on enemmän. "Merkkiä" en laittanut, kun oli jo itsessään aika koristeellinen kuviointi. Sivusauma on myös muuten lyhyen sivun sijaan tässä takana pitemmän sivun keskellä, jotta sai kuvioinnin symmetrisesti istumaan korin etuosaan. 

Vahvuutta korilta tarvitaankin, kun sijoitin siihen käytössä olevat muistivihot, kesken olevan kirjan ja kalenterin. Marie Kondon tyyliin kokeilen nyt näidenkin säilytystä pystyssä. Kun ne ovat samaisella paikalla lappeellaan, siihen tulee päälle lätkästyä jos mitä paperia ja kirjaa. Ei enää epämääräisiä lippulappusten pinoja! Selkeyttä, selkeyttä pieniin asioihin,
 

keskiviikko 3. maaliskuuta 2021

Lahjaksi virkatut tiskiliinat (+ohje)

Kevään värit hyppäsivät virkattuihin tiskiliinoihin. 

Nämä tosin eivät jääneet omaan käyttöön, vaan tein ne ensivisiitin viemisiksi ensiasuntoon muuttaneelle nuorukaiselle. Ajattelin, että raikkaat värit, ne sopii ekaan omaan keittiöön. Tai jos ei keittiöön niin ainakin siivouskaappiin.
Virkatut liinat ovat aina hyödyllisiä. Itse ainakin tykkään, että siivousrättejä on paljon, jotta niitä ei tarvitse olla koko ajan pesemässä. Ja että kun pesee, ei tarvitse pestä hurjan vajaita koneita - koska vajaissa pesukoneissa ei ole mitään järkeä, se on veden ja sähkön tuhlausta.

Oranssin tiskiliinan virkkasin eka. Sen tein ihan isoäidin neliöllä ja lopuksi viimeisenä on kerros pelkkiä pylväitä. Pylväiden jälkeen tein vielä viimeistelevän kerroksen kiinteitä ketjusilmukoita. Tykkään niistä, ne tuovat virkattuun reunaan jämäkkyyttä.

Ensin olin virkkaamassa myös vihreän liinan ihan samanlaiseksi, mutta saman työn toistaminen tuntui tylsältä. Sitten siitä tulikin isoäidin neliön tapaan pylväiden ja ketjusilmukoiden vaihtelulla vähän koristeellisempi liina. Aukkoja vähemmän, pylväitä enemmän. Samaalla liinasta tuli myös vähän "paksumman" tuntuinen.

OHJE: Virkattu tiskiliina
Lanka: Mikä vain 100 % puuvilla- tai bambulanka. Koukku langan ja käsialan mukaan (itsellä tässä 2).
Krs:n alussa eka pylväs = 3 kjs.

Tee näin: Virkkaa 3 kjs. Yhdistä renkaaksi ps:lla. 
1. krs: *3 pylvästä, 2 kjs*, toista *-* yht. neljästi. Yhdistä krs ps:lla.
2. krs: Virkkaa jokaiseen pylvääseen 1 p ja kaikkiin kulmiin 2 p + 2 kjs + 2 p.  Yhdistä krs ps:lla. Jokaiselle neljälle laidalle tulee lopuksi yhteensä 7 pylvästä.
3. krs: Kuten edellä. Jokaiselle laidalle tulee 11 pylvästä.
4. krs: 5 kjs, *jätä 3 s väliin, 4 p, kulmaan 2 p + 2 kjs + 2 p, seuraavaan laitaan 4 p*, toista *-* koko krs. Yhdistä krs ps:lla. Jokaiselle laidalle tulee 6 pylvästä + aukko + 6 pylvästä.
5. krs: *3 p kjs-kaareen, 2 kjs, jätä 3 s väliin, kulmaan 2 p + 2 kjs + 2 p, seuraavaan laitaan 3 p, 2 kjs, jätä 3 s väliin*, toista *-* koko krs. Yhdistä krs ps:lla. Jokaiselle laidalle tulee 5 pylvästä + aukko + 3 pylvästä + aukko + 5 pylvästä.
6. krs: 6 p, *2 kjs, jätä 3 s väliin, 2 p, kulmaan 2 p + 2 kjs + 2 p, seuraavaan laitaan 2 p, 2 kjs, jätä 3 s väliin, 3 p kjs-kaareen, 3 p, 3 p kjs-kaareen,*, toista *-* koko krs. Yhdistä krs ps:lla. Jokaiselle laidalle tulee 5 pylvästä + aukko + 3 pylvästä + aukko + 5 pylvästä.
7. krs: Kuten 5. krs, mutta pylväitä on vain enemmän ennen ja jälkeen kulman. Jokaiselle laidalle tulee 9 pylvästä + aukko + 3 pylvästä + aukko + 9 pylvästä.
8. krs: Kuten 4. krs, mutta pylväitä on vain enemmän ennen ja jälkeen kulman. Jokaiselle laidalle tulee 14 pylvästä + aukko + 14 pylvästä.
9. krs: Virkkaa jokaisen pylvään kohdalle 1 p ja kulmiin 2 p + 2 kjs + 2 p. Yhdistä krs ps:lla. 
10. krs: Virkkaa jokaisen pylvään kohdalle 1 p ja kulmiin 6 p. Yhdistä krs ps:lla. 
(Jos haluat: 11. krs: Viimeistele virkkaamalla jokaiseen s:aan 1 kiinteä ketjusilmukka.)
Päättele langanpäät.
 
Nivoin rätit langalla yhteen käyttö/pesuohjeen kera ja kokosin niiden ympärille pienen "setin". Halusin mahdollisimman käytännöllisen tupariviemisen, joten päädyin kahviin (koska kahvia pitää aina olla), kuvasta unohtuneeseen karkkipussiin (vaikkapa seurustelukumppanin kanssa jaettavaksi leffailtaan) ja käsisaippuaan (hyvinkin tarpeellinen tässä korona-arjessa). 

Ujutin kaikki puuvillakankaiseen koriin, josta en sanokaan vielä mitään muuta. Innostuin tuosta superhelposta korimallista niin, että siitätä tulee ihan oma postaus seuraavaksi!

Tsekkaa myös ohjeet:
Virkatut Suit sait pöly pois -liinat / Virkattu räsyrätti jämälangoista