2 x Koiran muistotassut

Tämän postauksen tekeminen tekee kipeää enkä oikein tiedä millä muulla sanoin tämän aloittaisin. Kuvasta ja otsikosta voi päätellä: kun koira on poissa, jäljelle jää vain ikävä ja pienen tassun jälki.

Aloitan alusta.

Rakas koirani Cora kuoli marraskuussa. Kohta kaksi kuukautta sitten. Se tuntuu paljon pidemmältä ajalta. Ikävä tulee edelleen suurin aalloin. Ei mene päivääkään ettenkö ajattelisi Coraa.

Ks. postaus: In memoriam Cora

Saimme uurnan mukana tuhkaamosta Coran tassun jäljen korttipohjassa. Se on ollut meillä esillä uurnan vieressä ja pitkään olen sitä katsonut, että pitäisi muistaa ostaa sille joku klassinen, valkoinen kehys.

Sitten kierrätyskeskuksen saa ottaa -osastolta bongasin tämän sinisen Ikean puukehyksen! Kyllä siitä valkoinen saadaan. Samalla peittyy niin räpsäkkä väri kuin pinnan naarmutkin.

Ensin vedin tasaisen harsokerroksen eli ihan vaan vähän pohjavärin peitoksi ja kiiltävän pinnan liimaksi eli lopullisen maalin ns. tarttumapinnaksi. En käyttänyt sivellintä, vaan vaahtomuovin palaa, jolla vain vedin maalia. Maali oli jo vähän kuivahtanutta ja sopi tähän hyvin: paksua ja jämähtänyttä, jolla sai hyvin kiiltävän, tasaisen pinnan puumaisen rouheammaksi.

(Vanha jääkaapin ovessa ollut kalenteri sopii loistavasti maalausvaiheen suojapaperiksi.)

Sitten toinen ongelma!

Kehyksen muovinen "lasi" oli naarmuilla. Tässä ei näe, mutta valkoista korttia vasten näytti tosi pahalta. Koska minulla ei ollut sopivaa lasia mistään muusta kehyksestä, mietin mitä kirkasta materiaalia olisi korvikkeeksi?

Muovitasku! Kortti taskun pohjalle, ylimääräisen leikkaaus ja reunojen teippaus napakasti kortin nurjalle.

Siis täydellinen ratkaisu! 

Ei yhtään voisi arvata, että kehyksessä ei ole lasia, eikä pleksiä. Ihan vaan ohut muovitasku pölyn suojana.

Muovitaskuksi sopii kaikki kirkkaat (ei mattapintaiset, niistä ei heijastu kuva läpi yhtä kirkkaasti) taskut. Mitä paksumpi, sitä parempi. Löperömmät taskut saattaisivat aaltoilla pinnalla.

Pari päivää ennen Coran eutanasiaa, painoin Coran jäljen ilmakuivuvaan Fimo Air -massaan. Muotoilin sen pyöreäksi ja ripustin satiininauhaan. Tämä jäi viimeksi "Coran kanssa yhdessä" tehdyksi käsityöksi.

Ks. kaikki postaukset Koiralle-kategoriasta ja kaikki Cora-aiheiset postaukset.

Laitoin massatassun kehyksen kulmaan. Kiinnitin sen paikalleen kehyksen taakse teipillä niin ei pääse putoamaan. Siinä ovat yhdessä, tassun jäljet. 

"Tähtinä yötaivaalla tuikkii onnellisten tassujen muistot."