Autumn-Must-DIY vol 8.

1. "Tahdon pitkähihaisen hupparin."

 Ei siitä sitten huppari tullutkaan.

Teinkin pitkähihaisen puseron ja hiattoman hupparin.

 Huppariliivissä on tumma vetskari, jätti-iso huppu ja sitomisnauhat. Kaavat otin lempihupparistani.

Vetoketjulegginssit.

 Pitkähihaisen paidan tein tahalleen nurinpäin: eli collegen fleecemäisempi nukkapuoli on päällepäin. 

Saa nähdä kuinka pahasti nukkaantuu, mutta ainakin toistaiseksi se on vielä söpön pörröinen.

 Liivi plus pusero on yhtäkuin huppari! Teinpäs siis sittenkin pitkähihaisen hupparin.

2. "Tahdon armeijahenkisen liivin."

 No ei tahto toteutunut ihan prikulleen, mutta tämä oli lähinnä sitä mitä tähän hätään pystyin..

Kyseessä on 80-luvun kuoritakki, josta poistin hiat ja laitoin vyötärölle kuminauharypytykset.

 Armeijahenkinen? No ei ehkä. Mutta tosi kiva? Kyllä.

 Pitää varoen yhdistellä muita vaatteita ja asusteita, ettei liivin herättelemät kalastajavibat vahvene.

Tiedättehän te ne ylisuuret perhostelijoiden liivit, joissa on noin miljoona taskua?

3. "Tahdon turkisliivin."

 Turkisliivi. Kröhm. Harjoituserä?

Ei tullut ihan sellainen mitä mielessäni pyöritin, mutta minkäs teet?

Cosmosta bongatun inspiraatiokuvan mukaan voisi lätkässä taas turkisavaimenperän laukkuun.

 En ole päässyt liivin kanssa vielä kavereiksi. En tiedä mikä siinä häiritsee.

Saa näyttämään lihavalta? Turkistarhausta kannattavalta? Liian halvalta?

 Täytyy maistella, josko vöillä tai neulehakasilla liivi tulisi tutummaksi.

Tai sitten pistän sen palasiksi ja sullon yhdessä mytyssä ompelukasan alimmaksi.

4. "Tahdon lepakkoboleron."

 Lepakkobolero? Keksinköhän tuon sanan nyt itse, vai onko se oikeasti olemassa?

 Madam B.C:n sanakirjassa lepakkobolero tarkoittaa lörttömäistä

liiviä lepakkomaisilla hioilla, joka on päällepuettuna ihanan iso ja puoleltatoiselle valuva.

 Äiti lannisti tokaisemalla, ette liivin väri ole yhtään minunlaiseni. Murr.

Loistava syy tehdä siis myös toinen lörttöliivi?

Samalla voisin tehdä myös kunnon rautalangasta väännetyn tutoriaalin?

 Lepakkoliivi on yllättävän yksinkertainen (apuva, onpas jälleen kaunista tietokonepiirtämistä!):

periaatteessa neliö tai suorakulmio, joka taitetaan kahtia ja josta ommellaan sivut osaksi yhteen.

5. "Tahdon neuleliivin."

 Jonkun itsekutoma neuletakki oli...noh, liian iso. Neuletakissa ei ollut koon lisäksi mitään muuta vikaa.

Päätin purkaa hihat siitä irti ja käyttää takkia jättiliivinä.

Suikalenahkavyö.

Tämä lämmin liivi päällä tulee sellainen "suojelen sinua kaikelta"-fiilis.

 Lopuksi jääkin kysymys: mitä tapahtui neuletakin hihoille?

 Bongasin hyljätyksi jääneen kassini, jonka käänsin nurinpäin ja 

sitten päällystin hihoilla. Näin aikaisemmin tehdystä rumaprinttisestä kassista muodoistui nätti sisävuori.

Sivut ja pohja meni koneellisesti, mutta rivan ympärykset ompelin käsin.

 Laukusta tuli heti suosikkini! Pehmeä, maalaisromanttinen, kaunis.

Virkkasin kylkiäisiksi vielä kukan. Malli omasta päästä. Välillä meinasi tulla uskonpuute, 

kun kukka muistutti lähinnä räjähtänyttä pallonpuoliskoa, 

mutta ihan hyvä siitä tuli, kunhan ei liian läheltä tuteleeraa sitä.