Ryppyjä vyötärölle.

Lukijan pyynnöstä tutoriaali siitä miten voi tehdä rypytetyn, joustavan vyötärön mekkoon tai tunikaan. Kuminauharypytyksen voi lisätä vaatteeseen tuomaan muotoa ja ryhtiliikettä esimerkiksi näin:

Pue vaate päälle ja merkkaa mille korkeudelle haluat kuminauharypytyksen (huomioi, että valmiina napakka rypytys nostaa vaatetta vähän ylöspäin). Käännä vaate nurinpäin ja siirrä merkki sisäpuolelle.

Mittaa pituus helmasta merkkiin. Merkitse (nuppineuloin tai tekstiililiidulla) tämän mitan avulla ympäri vaatteen kuminauhan tuleva korkeus. Leikkaa kuminauhaa vyötärön ympäryksesi verran ja ompele päät yhteen. (Omani on kertaalleen kierrätetty, mutta sopii tähän hyvin, kun eihän se päällepäin näy.)

Jaa kuminauha neljään (tai tarvittaessa kuuteen) osaan. Merkitse keskikohdat vaatteen edestä ja takaa, sivusaumat ovat toiset merkit itsessään. Pujota kuminauha vaatteen ympärille ja kohdista kuminauhan jaetut merkit vaatteen merkkeihin. Kiinnitä kuminauha vaatteeseen tasaisin matkoin merkkien väliltä.

Ompele jousto-ompeleella kuminauhan päältä samalla kuminauhaa venyttäen. Tutki ompelukonettasi mistä löydät joustavan tikin. Nuolen osoittama ommel löytyy useimmista koneista, itse käytin koristeellisempaa jousto-ommelta (kuten myös tässä mekossa). Ommelkuva: kaspaikka.fi.

Ja valmista on! Rypytys on kiva lisä moneen vaatteeseen. Aurinkoista lauantaita!

Kudetossut.

Syksyn lähenemisen huomaa siitä, kun varpuleita palelee eikä sisällä tarkene hipsuttaa paljain jaloin. En suostunut vielä ottamaan villasukkia esille, joten tein uudet tossukat. Samalla sain testattua miten trikookude taipuu virkkuukoukulla muuhunkin kuin vain säilytyskoreiksi ja erilaisiksi matoiksi.

Ja hyvinhän se kude muokkautui, tossut ovat sopivasti lämmittävät ja mukavalla tapaa jämäkät.

Tahdoin tehdä aluksi kyllä karkkivärilookin sijaan vain kaksiväriset tossut, mutta keltainen kude loppui nopeammin kuin osasin arvioida, jolloin vaaleanpunaisen kudepätkän piti hypätä loppuun mukaan.

Virkkasin tossukat samalla tavoin kuin nämä aikaisemmin tekemäni kevyemmät sisäballerinat (alkuperäinen postaus täällä, mukailtu tutoriaali täältä: Goodknits). Nämä tossut ovat kyllä olleet ihan lempparit, olen käyttänyt niitä niin, että ovat jo ihan venyneet, virttyneet ja lörpähtäneet. Nyyh.

Tyylivinkkejä kirjasta.

Sain käsiini hypisteltäväksi uuden tyylikirjan: Style: löydä oma tyylisi. Vinkkejä maailman tunnetuimmilta muotibloggareilta (toim. Mariah Bear / suom. Rita Oksanen, Tammi 2012).

Kirja oli täynnä muotibloggareita ympäri maailman. Joukosta löytyi myös yksi minun kestosuosikeistani: keiko lynn. Kuitenkaan bloggareiden pukeutumisvinkit eivät napanneet huomiotani..

..vaan oivalliset tietopaketit vaatteiden "anatomiasta". Mahtavan yksinkertaista havainnollistamista!

Pidin kattavista mallikuvista, sillä kaikki vaatekappaleet, asusteet ja korut oli luokiteltu ja nimetty. Nämähän toimii hyvänä inspiraatiopankkina "Tahtoisin ommella topin, mutta minkäs mallisen?"

Luokitukset myös opettivat, esimerkeiksi huiveista fichun ja stoolan tiesin, mutta pelleriini oli jo uusi sana!

Parhautta oli myös kivasti kuvitetut asuvinkit. Vielä, kun muistaisi nämä kaikki vaihtoehdot in action..

Kirja tuo monipuolisuutta vaatekaappiin. Esimerkiksi huivia voisi käyttää vyönä, hameena, toppina..

Ideoita voisi hyödyntää myös tee-se-itse-meiningillä: koristele kirjekuorilaukku tai lisää siihen hihna.

Hyvä inspiraatiopläjäys orastavan tylsille syyssadesäille! Suosittelen, opuksesta voi moni oppia paljon. Samalla voi löytää uusia blogi-ihanuuksia! Fiilistelen vielä hetken ennen omistajalleen palauttamista..

Hopeasija.

Moni voi muistaa nämä legginssit nimeltä virheostos. Legginssit synnyttivät keskusteluakin ja pitkien pohdintojen jälkeen tein sen mitä aluksikin aioin: silppusin ne. Eikun saumat auki ja ompelemaan..

Aion tehdä ensin tavallisen tuubi-bandeaun, mutta se klassisin mittavirhe-feilaus iski. Legginssit ja sininen trikoo"vuori" venyivät aivan eri tahtiin, joten bandeausta tuli noin viisitoista kokoa liian pieni, oh damn you! Noh, ensimmäinen yritys meni pieleen ja purkuun. Otetaanpas homma kokonaan alusta:

Tällä erää: nappiin meni, kirjaimellisesti! Alle sinivihreää ohutta trikoota, joista lisäsin keskelle napituksen.

Toiselta puolelta bandeau on jo toppimaisen leveä, joten sitä voi pitää myös toisinpäin puettuna. Vuorta voi vetää enemmänkin näkyviin tai kokonaan näkymättömiin.

Aion pitää tätäkin bandeauta tähän tyyliin avonaisten toppien kanssa joko napitus edessä tai takana (samoin kuin myös tätä bandeau-versiotani). Toimii myös selästä avointen yläosien kanssa.

Tilkkupaloista irtosi koristelut bikinimäiseen bandeau-toppiin, koska halusin myös olkaimellisen version. Harmi, että kesä ja helteet menivät jo, olisi pitänyt uskaltaa ottaa sakset käteen aikaisemmin..

Legginssien hyvän vyötärönauhan siirsin ihan sellaisenaan aikaisemmin ommeltuun collegehameeseen.

Hopea vyötärönauha vähän epäilytti aluksi, mutta se näyttää mielestäni aika kivalta, ihan kuin irtovyö.

Mitäs muuta legginsseistä saisi irti? Kangasta jäi vielä melkoiset palat. Hyvä, etten alkanut tekemään legginsseistä mitään isompaa vaatekappaletta. Näin pieninä annoksina ja yksityiskohtina homma toimii.

Jos mitään muuta en keksi, niin vedän loppupalat kuteeksi ja virkkaan legginssit osaksi jotakin..ehkä..

Listaliisa.

Sisäinen dementikkominäni tahtoo aina suunnitella ja tehdä kaikesta listoja. Ostoslistoja, postattavien aiheiden listoja, pakko-tehdä-listoja, muistettavaa-listoja.. Sisäinen kontrollifriikkiminäni pyrkii hallitsemaan näitä listoja erinäisin pienin vihkosin, joita olen alkanut vuosia sitten tekemään itse.

Tässä yksinkertainen tutoriaali, kuinka tehdä itse pieniä muistivihkosia: Tee-se-itse: Kierrätysvihot.

Tee näin: Kokoa kierrätyspapereita (1.). Niiden ei tarvitse olla samanlaisia, itse jopa tykkään sellaisista vihoista eniten, joissa on sekaisin valkoista paperia, ruutupaprua, viivoitettua, jopa värillistä. Leikkaa paperit samankokoisiksi saksilla tai paperileikkurilla (2.). Jaa paperit tasaisiin osiin, esim. 6-8 kpl (3.). Taita osiot keskeltä halki ja ompele taitoksen päältä (koneella tai käsin). Käytä suoraa, leveää tikkiä (4.).

Kokoa vihko: Ota kaksi taitoksestaan ommeltua osiota ja ota kummastakin kaksi laitimmaista sivua vastakkain (1+2.). Ompele sivut toisiinsa keskitaitoksesta (3.). Ompele näin kaikki osiot toisiinsa ikään kuin päällekkäin. Voit pitää merkkiä (esim. paperiliitin) päällimmäisen osion ensimmäisellä sivulla (4.), jotta osiot eivät mene sekaisin (jolloin vihko menee helposti päällekkäisten ompeleiden takia vinkkuraan).

Tee kannet: Liimaa kootun vihkosen ensimmäinen ja viimeinen sivu ohuelle kartongille (1.). Taita vihko ja leikkaa kannet, siisti samalla sivut, jos on tarpeen (2+3.). ..Alkaa jo näyttämään viholta (4.)!

Mikäli haluat, koristele ja päällystä vihko kontaktilla. Koristele tussein, tarroin, kuvioin, lehtileikkein. Itse lainasin vihkooni I'm bursting with brilliant ideas-tekstiä muunneltuna Kate Carpenterin vihoista (Etsy).

Tein kerralla pienen vihkoarmeijan. Voin ujuttaa vihkoja vaikka joka laukkun taskuun niin voi tehdä muistilistoja vaikka lennosta. Shit I gotta fucking get done / CoolMaterial - Kolmio-koristeltu vihko /A Beautifull Mess. 

Vihkoaskartelussa on mahtavaa, kun saa itse määrittää vihon koon, paksuuden, leveyden, jopa muodon. (Seuraavaksi tahdon tehdä neliönmallisen vihon!) Kansimallia vaihtamalla koko vihko muuttuu, voit tehdä esimerkiksi toisesta kannesta pidemmän, jolloin sen reuna toimii ikään kuin kirjanmerkkinä.

Myös vanhat paksukantiset vihot ja pienet kirjat voi kierrättää. Vedä käytetyt sivut irti mattoveitsellä ja liimaa kansiin tekemäsi uusi vihkonivaska. Alakuvien osoitekirja on reippaasti jo toistakymmentä vuotta vanha. On se luotettava kaveri, kun sai jo toisen kerran uudet tee-se-itse-sivut sisälleen.

Nyt kun syksykin tulee muistakaa, että vanhoja puoliksi käytettyjä vihkoja voi myös uudistaa. Ei tarvitse heti marssia Tiimariin ostamaan vihko-arsenaalia kouluun, jos vielä käyttökelpoiset päällystää ja uudistaa käyttäjänsä näköiseksi. Mallina karttapaloilla päällystetty A5-kokoinen vihko.

Koko perhe koossa: nyt on vihkoja kaikkeen lähtöön. Päällimmäinen niitattu vihko menee ostoslistaksi.

Ja eikun listailemaan! Yhden vihon omistan blogi-ajatuksille. Mitäs postauksia sitä seuraavaksi tekisikään?