Sarvet korvissa.

Käppyrät! Ihanat, kevyet käppyrät! Sanon käppyrät, koska en tiedä näyttääkö nuo muiden silmissä miltä. Sarvet? Oksat? Vastaavaa käppyrä-sarvi-oksa-kaulakorua mietin pitkään. Kerran yritinkin, mutta ei siitä tullut mieleistä. Liian ohueksi meni polyymerimassasta ja risahti heti poikki. Nyt tein silkkimassasta ja koska ajattelin, että tehdään varuilta heti kaksi niin niistä tulikin tarpeeksi symmetriset ollakseen korvakorupari! Ja sehän passaa tälle korvakoru-intoilijalle.

Silkkimassasta on tullut kyllä uusi suosikkini. Muotoile ja jätä huoneenlämpöön kovettumaan. Ei uunia tai kovan massan pitkää pehmittämistä! Näidenkin muotoilu kävi todella helposti. Vähän kämmenessä pallon pyörittämistä ja sitten vain korupiikin ympärille muotoilua. Eilen tein ja tänään oli jo valmista korviin!

Olen kyllä superkiitollinen kaverille, joka silkkimassasta aikoinaan minulle vinkkasi, ennen sitä luulin sen olevan ihan vaan joku lastenjuttu. Mutta ainakin korujen valmistaminen käy kuin leikki! Niin helppoa ja lopputulos on niin kevyttä, ai että!

Tietääkö muuten joku kauanko avattu silkkimassa säilyy maksimissaan? Vaikka purkki olisi kiinni niin ei se varmaan ihan loputtomasti säily?

Virkattu syysliina.

Synkkä ja sateinen syyspäivä - ja minä kun odotin aurinkoa ja päivänvaloa kameralle! Se on jälleen tämä sesonki taas, sitä ei postata, jos ei ole ole aurinkoa. Paitsi nyt. Päätin, että himmeys hiiteen, minähän menen *askakuvilla, I will survive.

En ole oikein koskaan kokenut olevani mikään liinojen ystävä. Etenkään pienten liinojen. Tai laisinkaan virkattujen sellaisten. Ja silti löysin itseni virkkaamasta lehdenmuotoisen pikkuliinan. ja olen siitä vielä vielä aika innoissani!

Ohjeetta en lähtenyt lehteä virkkaamaan. Ohjeessa ei juurikaan tosin ollut tekstiä vaan piirroksella mentiin. Ja koska en laiskiaisena ja mukavan asennon saaneena jaksanut nousta hakemaan kynää merkatakseni tehdyt kierrokset, menihän siinä sitten vähän laskut sekaisin - joten tein sitten ohjeen lehden omin pienin muutoksin. Muodosta tuli muutoksilla vähän tasaisempi. Valmiin liinan halkaisijaksi tuli noin 50 g kerällä (Armi Nordia -akryylilankaa) 30–35 cm riippuen mistä suunnasta mittaa.

Ohje löytyy Ravelryn sivuilta - voit ladata pdf:n ilmaiseksi tästä.

Liinan tekemisessä kaikista hauskinta oli kyllä tuo liinan "pingotus" ja kosteana silittäminen. Silitysalusta on kyllä kätevä ja nopea - siitä lisää tässä postauksessani (sisältää myös muita pieniä diy-vinkkejä ompelijalle).

Että hyvää tiistai-iltamaa vaan! Muratti se ainakin jaksaa kasvaa, vaikka saatava valo on lähinnä kattolampusta.

Ristipistokehys.

Aiemmin vilautin Kauneimmat Askartelut (nro 3/17) -lehdessä julkaistuja kirjailun inspiroimia korujani. Tämä ns. kestokirjailukehys on niistä yksi (ks. tästä koko postaus). Se on kyllä yksi nerokkaimmista kierrätys- ja DIY-koruista, mitä vähän aikaan olen keksinyt!

Mistä voin kovasta muovista voi sulatella neulan kanssa kirjailupohjan. Valitse vain muoto, tee reiät ja kirjaile menemään. Voi kirjailla vaikka joka päivä eri kuvion! (Ja on muuten tehokas keino päästä lankajämistä pois. Myös niistä ompelulankaluiruista. Kaksinkertaisella ompelulangallakin voi kirjoa.)

Ja koska aiemmin kysyttiin niin tässä vielä ohje omien ristipistokorujen tekemiseen:

Tee-se-itse: Ristipistoriipus

Tarvikkeet: Kovaa muovia (esimerkiksi omani ovat cd-levykotelon taustalevystä), paksu nuppi- tai hakaneula, kynttilä, kirjonta- tai ompelulankaa, kapea neula, välirengas, koruketju, viivoitin, kynä, korupihdit, sakset.

Tee näin: Leikkaa kovasta muovista esimerkiksi salmiakin muotoinen kappale. Itsellä on koko 4,5 x 6,5 cm. Pyöristä pienesti teräviä kulmia. Mittaa lyijykynällä esimerkiksi 5 mm välein merkit. Sytytä kynttilä ja kuumenna neulaa liekissä. Pistä kuumalla neulalla reiät merkittyihin kohtiin. Pidä reiät suorassa ja saman kokoisina. Varmista, että kirjonnassa käytettävä neula mahtuu jokaisen reiän läpi. Kirjo reikiin tahtomasi ristipistokuva yksinkertaisella kirjontalangalla tai kaksinkertaisella ompelulangalla. Pidä alkusolmut ja päättelyt mahdollisimman näkymättömänä nurjalla puolella. Yhdistä ylös pihdeillä välirengas ja koruketju.

Yllättävän helppoa eikö? Leikkaa, sulata reiät ja kirjo menemään - valmista!

Voit myös tehdä riipuksen sijaan vaikkapa sormuksen! Kun pidät reiät vain reunoilla, voit myös vaihtaa ompeleet, kun keskelle tuleva sormuspohja ei peitä reikiä.

Tykkää ja seuraa Kauneimmat Askartelut -lehteä myös Facebookissa ja Instagramissa @kauneimmataskartelut 

#kauneimmataskartelut #100uuttakierrätysideaa

Tulostettava viikkopäivyri.

Bujo - bullet journal. Melkoiseksi hitiksi noussut juttu eli eräänlainen kalenteri, oma elämänhallintapäivyri ja listaussysteemi. Moni on sitä minulle suositellut, olenhan myös yksi vihko- ja kalenterihullu. Ostinkin bujoa varten pistevihon. Päätin vihdoin kokeilla sitä ja juuri, kun tussi oli koskettamassa vihkoa - tajusin sen! Minähän teen jo eräänlaista bujoa!

Aloitin sen kesällä, viikkopäivyrin. Tai sillä nimellä sitä sanon. Siinä on vasemmalla viikkolukkari, oikealla ns. habit traker ja välissä muistilistoja, jotka vaihtuvat viikon tarpeiden mukaan ostoslistoista menuiksi, toteutettavista kässä-ideoista muistilistoihin jne. Tämä malli on muuttunut monta kertaa ja nykyisen olen koennut itselle toimivammaksi. On sopiva määrä tilaa, saa ruksia laatikoita ja samaa taulukkoa ei tarvitse tuijottaa kauaa. Uusi viikko, uusi arkki.

Habit tracker eli tapaseuranta, tavoitetaulukko tai millä sitä nyt kutsuisi.. Se sisältää vaihtuvia asioita, joista saa kustakin pisteen. Olen sen verran pöljä, että kilpailen vaikka itseni kanssa. Joka päivä on saatava minimimäärä rasteja ruutuun, jotta voin todeta päivän olleen hyvä ja tehokas. Listaukseni on tosin siinä mielessä älytön, että olisi mahdotonta suorittaa kaikki samana päivänä. Mutta se ei olekaan tarkoitus. Ei kaikkea voi ja tarvitse tehdä ihan jokainen päivä.

Ja mitä habit trackeri sisältää? Asioita, joita tahtoisin tehdä enemmän. Asioita, joista tahtoisin tehdä rutiinin. Asioita, joita pitäisi tehdä, mutta useimmiten unohtaa. Omalla listallani on esimerkiksi rasti ruudussa aina, kun olen saanut tehtyä jonkin roikkuneen asian pois, urheillut, kokeillut rohkeasti jotain uutta tai tehnyt jotain hyvää. Myös siivoamisesta saa rastin. Ja aina, kun saa konmaritettua jotain (en kyllä konmarita, mutta ymmärrättänette tarkoituksen).

Olen pitänyt habit trackeria nyt muutaman kuukauden ja menetelmä on saanut jo muutoksia arkeen. Asioita on saanut poistaa listalta, koska teen ne jo automaattisesti. On myös asioita, joiden kohdalla on viikosta toiseen tyhjää. Oikein pitäisi pureutua sellaisiin kohtiin. Miksi en tee jotain, vaikka kovasti tahtoisin?

Tältä näytti tämän viikon suunnitelmat sunnuntai-iltana. Tänään se on jo monen monta suttua, rastia ja yliviivausta täynnä. Nuo päiväkohtaiset pallot ovat muuten hymiöiden piirtämiseen, haha. Niihin voi kuitata päivän fiiliksen. (Ja nyt muistan kuvasta, että olisi aika laittaa tietokone kiinni ja alkaa leipomaan vielä tälle päivälle korvapuusteja! Onhan tänään valtakunnallinen korvapuustipäivä, vuoden ainut päivä, kun leivon pullaa.)

Haluatko myös kokeilla viikkopäivyriä? 

Tulosta tyhjä  pohja tästä. 

// EDIT 1.1.23 Linkki vaihdettu drivestä dropboxiin ja sen pitäisi taas toimia.

Tallenna ja tulosta PDF ja lisää käsin habit trackerin asiat. 

(Itsellä on omassa pohjassani asiat valmiina, mutta jotta kukin voi kokeilla 

omia juttujaan, jätin taulukon tyhjäksi.) Kerrothan, jos linkki ei toimi.

Kuvassa uudet Uhana Designin Pisara-korvikset. Ihan vain koska ne ovat ihanat!

Etiketit magneetista.

Hyvää lokakuun ensimmäisen päivän iltaa! Tässä ollaan kaappeja vähän järjestelty ja koska sain tässä taannoin lahjaksi uudet Marimekon metallipurkit, päätin ottaa ne nyt käyttöön. Ongelmaksi vain muodostui se, että mistä tietää mitä on missäkin? Neljä samanlaista kuosia - täytyy tehdä niihin siis etiketit!

Bongasin Tigerilta itse piirrettävät magneetit. Whoa! Mahtavaa, tästä leikataan ja piirretään etiketit, joita voi vaihtaa ja siirtää tarvittaessa. Ja mitä parasta, etiketeistä ei jää jälkiä! Ei tarroja, ei teippejä - jes!

Ensin ajattelin ihan kirjoittaa suoraan magneettiin, mutta käytinkin kohokirjoitinta. Dymolla vältti samalla kirijotusverheet.

Siinä on nyt purkkia teepusseille, leipomusten koristeille ym. pikkujutuille ja harvemmin käytettäville maustepusseille. Myös snakseille on nyt oma purkkinsa! Dymo näköjään säikähti snaksit-sanaa, kun heitti kirjaimet epätasapainoon.

Hyvin muuten pysyy liuskat metallipurkeissa. Voi myös pitää kannessa. Eivät liiku tai tipu pienestä töytäisystä.

Ja pitihän sitä vielä piirtää ihan oma magneetti tussilla jääkaappiin. Se on keskarikoira! Ihan vaan koska oli pakko.