sunnuntai 22. toukokuuta 2011

Kierrättämällä käyttökelpoista.

Sunnuntai-illan ratoksi muutamia sisustusjuttuja aiheella käyttökelvottomasta käyttökelpoista.

Käyttökelvottomasta pöytälampusta käyttökelpoista:
Muistatteko tämän lampun (kuva)? Lue koko alkuperäinen juttu täältä. Nyt ilman mitään kummempaa syytä lamppu otti ja lähti, hajos, meni rikki, heitti veivit. Päätin yrittää kierrättää sen vielä kerran. Aloitin leikkaamalla johdon pois, eihän lamppu sitä enää tarvitse.
Lampun jalasta tulikin sitten kynttilänjalka! Nyt vetoketjutkin pääsevät paremmin oikeuksiinsa.
Lampunvarjostimen hörselöhässäkän purin revin pois. Mutta mitä ihmettä tuolla kehikolla tekisi?
Onneksi törmäsin tähän postaukseen / decor8. Kieputin kangassuikaleita kehikon suojaksi ja pistin keskelle roikkumaan aikaisemmin tekemäni helmitähden.
Nyt entinen lampunvarjostin toimii jonkinlaisena ikkunamobilena. Tekisi mieli lisäillä helmiä ja pitsiä, mutta maltan mieleni ja mietin vielä. Joskus vähempi voisi olla parempi.

Käyttökelvottomat muistit käyttökelpoisiksi:
Nämä ovat muisteja - ainakin minun lapsuudessani näitä kiiltokuvia sanottiin muisteiksi. Löysin ruusut tarrojen välistä. Teki mieli läntätä ne jonnekin hyötykäyttöön, mutta minne?
Muistin kierrätyskeskuksesta ostamani naarmuuntuneen, lasilautasen. Se vois tahtoa vähän ruusuja!
Liimalakalla ruusupuska lautaseen..
..ja enää ei näy naarmut lautasessa ja tulipahan muistitkin nyt läntättyä esille silmien iloksi.

Käyttökelvottomat keittiöpyyhkeet käyttökelpoisiksi:
Olen onnistunut lähes kaikista keittiöpyyhkeistäni "repimään" rivat irti. Enkä ole jaksanut korjata niitä. Ratkaisin ongelman sillä, että laitoin henkselinipsuttimen (äh, mikä tuonkin oikea nimi nyt oli?) keittiökaapin oveen roikkumaan. Nyt pysyy keittiöpyyhkeetkin kiinni, eikä ripoja tarvitsekaan korjata!

Käyttökelvoton laukku käyttökelpoiseksi:
Nyt pääsi vale. Ei laukku ole käyttökelvoton, mutta oli pakko muotoilla otsikko yhteneväiseksi muiden kanssa. Laukku on vain vähän väärän kokoinen, jotta käyttäisin sitä. Laukku on kuitenkin ihanan sävyinen, niin päätin kiinnittää sen klipsulla kiinni muistitauluuni jonkinlaiseksi sisustuselementiksi. Ehkä se tarttuu siitä myös ohimennessä mukaan käyttöön..
Jos tohtisin tehdä lisää reikiä seiniin, olisin porannut klipsun suoraan seinään kiinni kuten Urban Outfitters.
Jonkun hylkäämä ja käyttökelvottomaksi toteama jakkara on nyt käytössä kukan ikiomana alustana.
Samasta kohteesta kuva, mutta kuka huomaa pienen eron edelliskuvaan? Se ei ole hieno kierrätetty karttalautanen, vaan suunnatkaa katseenne ruukkuun.
Se ero on juomatikku - sellainen mitä baarimikot tukkii juomiin. Otin yhden kotiin asti ja totesin, että voisin tökkiä tikkuja kaikkiin kasveihin. Ai miksi? Siksi, että aion selvittää viisaammalta taholta mitä mitä kasveja huushollistani löytyy ja kirjoitan niiden nimet tikkuihin, jotta jatkossa muistan mitä kasveja kasvatan. Yritän leikkiä viherpeukaloa, mutta se ei oikein onnistu, jos ei edes tiedä omia kasvien nimiä.

Käyttökelvoton rasia käyttökelpoiseksi:
Teerasian kansi on kadonnut ajat sitten. Rasia ei ole rasia ilman kantta, enkä ole siksi sitä käyttänyt. Zakka life esitteli kahvalliset metallirasiat, joita innostuin kopioimaan.
Tein Zakka lifen innoittamana reiät sivuihin ison naulan ja vasaran avulla. Kantokahvan tein vanhasta johtopätkästä, jonka päihin tein solmut.
Aion laittaa purkin parvekkeelle koristeeksi. Näitän voisi tehdä vaikka tusinan riviin!

Käyttökelvottomasta sukasta käyttökelpoista:
Parinsa hukannut sukka sujahti ison kiven päälle. Ai miksi?
Siksi, että sain kivestä kivan paperipainon. Aion laittaa paperipainonkin parvekkeelle. Eipähän tänä kesänä lueskeltavat paperilappuset lähde tuulen mukaan. Madam B.C - Tuuli, 1-0!
Aiemmin olen myös spraymaalannut kiven kultaiseksi. Kultakivi on pyörinyt koristeena jos missä paikassa. Vinkki: kivet muuten toimivat myös liimapintojen painona tai kangaspainoina.
Nyt aion jämähtää illaksi television ääreen. Ei sieltä mitään kuitenkaan tule, mutta mainoksetkin ovat tarpeeksi kiinnostavia upoudesta televisiosta.
Hyvästi mummoaikojen toosa! Hyvästi pikku ruutu, kohisevat ääneet, rakeinen kuvanlaatu! Pirun lootassa ei ollut edes kaukosäädintä ja sen sai auki vain tiettyjä nappeja painamalla tietyssä järjestyksessä.
Kyllä passaa, nyt on vihdoin käyttökelvollinen televisio! Entistä ei tule ikävä!
post signature

6 kommenttia:

  1. Kiva ruusulautanen. Toi liimalakka on nyt ostoslistalla. :) Myös karttalautasen innoittamana.
    Onko se ollut hyvää ja siis tehokasta niinkuin liima, siis kiinnittää? :D (Ajattelin tiimarista nimittäin kanssa ostaa, jos lyödän..)

    Selasin muuten vannhoja postuksia ja sieltä löytyi tämä postaus: http://madambc.blogspot.com/2010/12/lahjapakkaamosta-huomentapaivaa.html
    Siis keittiöpyyhkeiden koristelu kangastussilla.
    Heti lähti musta kangastussi ostoslistalle myös... :)

    On se vaan aina niin ihanaa kun tämä blogi on olemassa, kiitos!


    -Roosa

    VastaaPoista
  2. Vitsivieköön näitä sun mahtavia ideoita ja toteutuksia!!!!
    Minulla sanotaan olevan kekselijäisyyttä, mut kyllä sinä viet voiton ihan 100-0! :)

    ps. mulla oli kans viel jokunen vuosi sit yhtä "komea" vanha telkkari :D

    VastaaPoista
  3. Oi miten mahtava idea tuo nipsu keittiöpyyhkeille!! Meillä kans kaikki lenkit rikki ja en saa aikaseks korjata...hyvähyvä nyt ei tarviikkaan :D

    Mun lapsuudessa
    (ja edelleen) nuo kuvat oli kiiltokuvia. tuo käyttämäsi nimi on ihan tuntematon, en oo ikinä kuullutkaan.

    VastaaPoista
  4. Roosa,
    kiitos :) olen kokeillut sitä nyt vain pariin juttuun, mutta toistaiseksi voin vain ylistää sitä. Ensin se tuntui hyvin tahmealta, mutta tahmeus katoaa pitkän kuivumisajan jälkeen. Tiimarissa käydessäsi osta sieltä myös ohut tekstiilitussi, sillä tein nuo keittiöpyyhkeet, ihan hyvä laatu siis silläkin hintasuhteensa nähden :) Ja kiitos, on kiva, että on tuollaisia ihania lukijoita!!

    Sani,
    haha, kiitos! :D olen varmaankin vähän jotenkin kieroutunut näiden ideoideni kanssa...

    Kerttu,
    kiitos :) tuo oli kyllä nerokasta, niin pieni juttu, mutta silti niin arkikäytössä iso asia :) Aivan, nehän ovat viralliselta nimeltään kiiltokuvia! Lapsena kavereiden kanssa silti sanottiin aina jostain syystä muisteiksi. Oiskohan joku murresana?

    VastaaPoista
  5. Oon selaillu sun blogia varmaan koko illan :D Nyt on pakko kommentoida: meillä oli kotona ihan samanlainen telkkari, ja siinäkään ei ollut kaukosäädintä eikä sekään käynnistynyt kuin halutessaan :D

    Tosi hienoja korviksia ym olet tehnyt!

    VastaaPoista
  6. Heli,
    kiva kun kommentoit, kiitos! :) Hah, älä muistuta kammotusmummotelkkareista, onneksi ei tarvitse enää katsoa sitä :D

    VastaaPoista

Jo muumeissa opetettiin: Jos ei ole mitään hyvää sanottavaa, ole mieluummin hiljaa.