Chocomilk-sticks.

 Pieni mukiextra, koska seuraavat lahjat jäivät aamupäiväisestä postauksesta pois:

 Koristelin mukiparin: his and hers.

 Maali on Sinooperin posliini/puu/metalli/minkä-lie-kaiken-maalia,

joka kiinnitetään esim. astioihin ihan omassa kotiuunissa.

 Toisessa mukiparissa on Mrs ja Mr.

 Maali oli todella vaikea käyttää, meinasi hermot mennä...tasaista jälkeä

oli hyvin, hyvin, hyvin vaikea saada aikaiseksi. Tässä olisikin uusi opeteltavan taidon paikka.

 Mukien kavereiksi tein tämän inspiroimana 

"chocomilk"-tikkuja: sulatin vesihauteessa ensin talous- ja valkosuklaata.

 Murskasin piparminttukarkkitikun.

 Ja laitoin jääpalamuotteihin puuhaarukan ja sulaa suklaata.

Pohjalle ripottelin vähän kaakaojauhetta, en tiedä miksi.

Koristelin pinnat piparmintturouheella.

 Monen tunnin jääkaappikylmettämisen jälkeen jännitys päättyi

ja sain huokaista helpotuksesta, kun kokkareet tosiaan myös irtosivat muoteista.

Vähän epäilin, että toimiiko ja apua-mitä-teen-jos-eivät-irtoa-suosiolla...

 Pakkasin jokaisen haarukan erikseen sellofaaniin.

 Tein myös yhden neljän haarukan "perhepakkauksen".

Aatonaaton hektinen iltapäivä on hyvä päättää hetkeksi alas istahtamiseen ja kuumaan kaakaoon.

Pitäähän sitä testata miten suklaatikku sulaa maitoon ennen kuin niitä menee lahjoina ojentelemaan.

 Ja hyvinhän se suli!

 Pelkkää kuumaa maitoa ja suklaata, nam. Hyvin makean ystävä voi lisätä juomaan 

vielä kaakaojauhetta, mutta minulle maku riitti vallan mainiosti näinkin.

Lopulta se suklaanvärikin ilmaantui maidon peitoksi.

Hyvää oli! Nyt näitä lahjoja antaa nyt hyvissä mielin.

 Vähemmän hyvissä mielin olen näistä.

 Kyseessä ovat cookie popsit, jotka hötäkässä sain epäonnistumaan.

Ohjeena käytin hyvinkin selvää postausta Anniinalta (Puikko Hukassa).

FAIL kävi siinä vaiheessa, kun en enää tarkistanut ohjetta, 

vaan pistin vähän reilummin rahkaa mitä olisi pitänyt. 

Eivät varmasti ole niin kovia palluroita mitä pitäisi olla. 

Saati sitten niin hyviä: rahkan määrä on läpi puskeva ja kitalakeen tarttuva.

Ällömakeuden takia en edes päällystänyt kokonaan palluroita suklaalla. 

Liika on jo liikaa.

 En tiedä mitä popseille teen, kun ei jakseta noita kokonaan yksin.

Kuljettaminen aika mahdotonta ja säilyminen varmasti aika lyhytikäistä.

Pitäisikö kutsua pikasyömisbileet paikalle hävittämään suklaapommit?

Käynkö pimpottamassa naapurit käpi: tos on, syö pois, hyvää joulua!

Yksi hyvä juttu näissä on: yksikin poistaa suuren makeanhimon!

Helppo vetää makeaöverit ja sitten seuraavana päivänä aloittaa kymmenen vuoden

kestävä makealakko. Hey, sounds like a plan!

 Mukien lisukkeeksi ja suklaatikkujen kaveriksi laitan paketteihin
popsien sijaan kokonaisina näitä karamellitikkuja. "Ylijääneet" ripustin kuuseen.

 Minisukkia! Tein neuletilkuista sitten tälläisiä pikkukoristeita.

Söpöä kuin mikä.

Ja huomenna se on, huomenna se on!

Aatto häämöttää ja viimeinen luukku enää jäljellä.