perjantai 3. joulukuuta 2010

Mutta mitä tapahtui joulupukille?

 Postaus jatkaa epämielekkäiden joulukoristeiden uudelleen muokkausta.
Yleensä en toisten antamiin lahjoihin tahdo koskea, mutta nyt oli tehtävä poikkeus.
 Joskus vuosia, vuosia sitten sain kaksi pukkia erillisillä tahoilta.
Kiitos, kiitos, mutta nyt katsottuna tekee mieli heittää ukot päin seinää, ne on niin rumia!
Miksi tuota karvaa on pitänyt tunkea niihin niin paljon, eihän pikkupukista näe edes mitään.

Kynin ne! Kyllä siinä piilevät aggressiot irtosi, kun pukkia repi. 
Ja siis katsokaa mikä määrä höhtyvää?! 

Hetken kynimisen jälkeen jo kadutti. Harkitsin karvan takaisin liimaamista.
Sitten päätin maalata isomman pukin, mutta pienelle jäi karvaliimaa niin paljon
pintaan, että sille oli keksittävä jotain rosoisempaa päällystystä...

 ...tein kotitekoisen wannabe-decoupagelakan: askarteluliimaa ja vettä.

 Silppusin valkoista kreppipaperia ja liimasin ne pukkiin. Aika monta
kerrosta oli tehtävä, jotta värierot häivenivät.

 Lisäsin pukille huovasta tonttulakin ja samalla kun maalasin ison pukin
akryylimaalilla, korjailin myös sattumat pikkupukista.
Kellot käteen ja lipaston päälle!
En voi irrottaa katseitani pukeista, ero alkuperäiseen on niin järjettömän suuri.
Nyt sain kaipaamaani puutarhatonttu-fiilistä pukkeihin, ihanaa.
post signature

3 kommenttia:

  1. Pitäisiki kokeilla, jos löytyy saman tyyppisiä pukkeja omasta varastosta. :D

    VastaaPoista
  2. Aivan mahtava muutos parempaan!

    VastaaPoista
  3. Hemuli,
    kokeile ja muista, että samanhan voi tehdä ihan mille vain koristeelle, ei sen pukki tarvitse välttämättä olla ;)

    Elmeri,
    kiitos, niin on! :)

    VastaaPoista

Jo muumeissa opetettiin: Jos ei ole mitään hyvää sanottavaa, ole mieluummin hiljaa.