Missä on kranssin paikka?

 Ensimmäinen joulukalenterin luukku avautuu!

Aloitetaan lyhyestä ja ytimekkäästä asiasta nimeltä 

jouluseppele. Kranssi. Pyörylä. Se härpäke ulko-ovissa.

 Sain lahjoituksen - ruman sellaisen. Tekee mieli tutkia universumin

totuusasiakirjoja, että onko tuo ollut joskus omistajallaan aikuisten oikeasti 

tuollaisenaan julkisesti muiden nähtävillä? Anteeksi, olen tyly, mutta hei c'mon!

 Poistin kranssista haprastuneen lahjapaperinarun, rispaatuneen

nauhan ja puiset omenat. Omput ovat ihan jees, lisäsin ne kynttilöiden viereen.

 Käytin hyväkseni CreatureComforts:sta löytynyttä ideaa ja pujotin kaksi sinistä koristenauhaa

kranssin ympäri. Liitin valkoisen nauhan ja pienen kellon. Jee, kiva siitä tuli! Avomieheni 

ei oikein ottanut uudistusta innokkaasti vastaan "...et kai sä laita tuota MEIDÄN oveen?!"

Juu en laittanutkaan. Ei ollut aikomuskaan.

Kuka sanoo, että kranssien paikka on ovessa, jos ne voi yhtä hyvin ripustaa seinällekin?

Mieskin totesi, että seinällä Monroen ja Brandonin yhteydessä "hörsäke" on tosi kiva.

 Cora tahtoo lähettää joulutervehdyksensä.

Viime päivien pakkaset eivät ole miellyttäneet pikkukaveria.

Edes tossut tassuissa eivät ole auttaneet hypotermian vaaraa.

Onneksi joulunpunainen viltti lämmittää.

"Ma jaadyn tanne. Emänta, pattelit kuumalle!"

Olen vannoutunut, että Cora on sen verran hömelö, että jos se olisi ihminen, 

sillä olisi jonkinlainen puheongelma, ärräpärrä ja ässävika tai ainakin hoono soomi.