DIY: Vauvan tonttuasut kolmella tapaa

Vielä ehtii yhden joulupostauksen!

Vauvan jouluvaatteet - vähän turhaa, mutta niin ihanaa. Ja kun nyt kerran kierrättäen niin mikseipä ei.

Ostin kierrätyskeskuksesta parilla erillä etsintäkäynnillä sopivia punaisia bodyja kilohintaan. Kun body ei paljoa paina, ei näille hintaakaan juuri tullut, ehkä yhteensä euro tai kaksi.

DIY: Vauvan tonttuasu 1/3

Ekan tein sillä tutuimmalla eli maalilla. Hahmottelin Santa Baby -tekstin paperille, jäljensin sen ensin nurjalle peilikuvana ja sitten kontaktille. Tuputin maalin pienellä superlonpalalla.

Tästä tuli toooooosi söpö! Onnistuin tekstissä aika hyvin, tai juuri tuollaiselta sen päässäni näin, joten sain toteutettua tekstin aika hyvin sellaiseksi mitä halusin.

DIY: Vauvan tonttuasu 2/3

Sitten tein varsinaisen tonttubodyn silityskalvoilla. Tein kalvoista vyön ja napit. Hihoihin ompelin käsin tuollaista pörröjumbolankaa. Siitä ei lähde mitään hahtuvaa, joten sopi bodyyn hyvin.

Ostin kalvoja kässämessuilta jo vuosia sitten ja täysin on jäänyt käyttämättä. Nyt kokeilin ekaa kertaa ja kas, niiden käyttöhän oli helppoa. Kalvosta tuli tosi sileää ja ohutta kankaalle, ei lainkaan sellainen kova ja muovinen tahmake.

Onneksi huomasin tehdä vyön suht ylös. Jos olisin laittanut vyön vyötärön korkeudelle, olisi se jäänyt vauvan korkeavyötäröisten pöksyjen alle ihan piiloon. Nyt korkeus on hyvä, näkyy just housujen yllä.

DIY: Vauvan tonttuasu 3/3

Kolmannen bodyn koristelin karkkikeppein - eli makrameenyörin kahdella pätkällä ja villalangalla.

Harsin ensin käsin makrameenyörit, sen jälkeen pujottelin valkoista lankaa nyörin ympärille. Lopuksi ompelin vielä nyörin uudelleen paikoilleen. 

Hiukan epäilen miten kestää konepesun, mutta aina vain ratkoa karkkikepit pois.

DIY: Vauvan tonttuasu - extra!

Ostin bodykirppistelyillä myös tämän vähän isomman lapsen joulupaidan. Oli jo vähän kulahtanut, mutta tuo kuosi oli niin hauska, että näin paidassa kangaspotentiaalia.

Siitä tuli pöksyt!

Leikkasin housukappaleet paidan etu- ja takakappaleista. Lisäsin vyötärölle kuminauhakujan ja hihoista siirsin resorit lahkeisiin.

Kyllä näillä pöksyillä kelpaa möyriä ja ryömiä menemään.

Huvittaa kyllä nämä pöksyt - miksi niissä on tuttujen ja klassisten joulukuvien lisäksi dinosaurus ja hai?

Näillä tonttuilufiiliksin toivotan kaikille blogin lukijoille oikein hyvää joulua!

 

Vauvan ensimmäinen joulu

Jouluaatto on pian, ihan h-hetken päässä. Ja meillä myös vauvan ensimmäinen joulu! Tätä on odotettu ja silti ei ole mitään odotuksia. Haluan vain muistaa vauvan ensimmäisen joulun hyvin. Koska vauva ei sitä muista, mutta minä muistan.

Ja sen myötä tein myös kaksi juttua, ns. keepsake-joulujuttua (suom. muistoesine). 

Kun vuosipalloon (ks. postaus) tekemäni maalattu kämmenkuva jäi mielestäni liian haaleaksi, halusin vielä tehdä Fimo air -ilmakuivuvasta massasta koristeen, johon painoin vauvan käden. Pikkuinen se on!

Halusin ikuistaa myös jalkapohjan. Siinä on jalkapohja ikään kuin kuusena auton päällä. Tuli aika söpö! Näin vastaavan jossain joulukortin muodossa, mutta tein meille tämmöisen pienen taulun, jonka voi säilyttää vaikka vauvakirjan välissä. 

Pahvista joulunappikorvikset

Joulu ja korvikset - ne yhteen sopii kuin luumu torttuun. 

Nyt kun pikkumies on sen ikäinen, että ei enää uskalla pitää mitään roikkuvia korvakoruja, on ollut pakko alkaa käyttämään vain pieniä nappikorviksia, joihin ei niin vain pienillä kätösillä tartuta. Minulla on runsas kokoelma joulukorvakoruja, mutta suuri osa niistä on liian isoja. Oli siis hyvä syy tehdä pieniä joulunappikorvakoruja!

Ja mitään uutta matskuahan en lähtenyt hankkimaan. Mietin mitä jo minulla on jo ja mistä saisi kivoja aiheita korvakoruiksi. Muistin setin supervanhoja siirtokuvia! Sellaisia mikä ikään kuin kalvolta painetaan tylpällä tikulla halutulle pinnalle. Ja niissä oli supersöpöjä joulukuvia.

Ja näin ne tein: Otin punch-rei'ittimellä ohuesta pahvista pyörylöitä. Toiseen tein reiän nappikorvistaustalle, jonka pistin reiästä läpi. Päälle liimasin toisen pyörylän (eli korvistausta jäi pahvien väliin) ja siihen siirsin halutun kuvan. Lopuksi levitin päälle 2-3 kerrosta akryylilakkaa.

Pipariukkoset! 

Näistä näkee läheltä, että siirtokuva ei siirry aivan täydellisen sataprossasesti, vaan on vähän murenevia. Pieni kuva, vaikea saada siirrettyä kunnolla. Etenkin, kun kuva ei siirry kokonaan, näistäkin jäi ukkosten jalat korvisten ulkopuolelle. Mutta eipä kukaan katso näin läheltä korviksia, kun on käytössä korvissa. Joten riittävä hyvä. Ja onhan nämä hauskat!

Tein myös lumiukkoset. Näissä oli eriväriset hatut, mutta se ei haittaa yhtään, vaikka ovatkin eripariset. 

Tähän väliin voisin kommentoida, että kaksi pahvia toisiinsa ei ole kovin hyvä idea korviksiin, jotka ovat jatkuvassa käytössä. Mutta liiman ja lakan tuoma kestävyys riittää sesonkikorviksiin sopii oikein hyvin, kun ovat vain vähän aikaa käytössä. Tosin näitä lumiukkojahan voi pitää läpi talven, ei vain jouluna.

Sitten jouluisemmat lehti- ja marja-aiheet. Nämä ovat jo symmetrisemmät korvikset.

Samanlaisia korviksia voisi myös tehdä decoupage-menetelmällä ihan mistä vain; liimaa pahville jouluservetistä, joulukortista tai joululahjapaperista kuvia tai pieniä kuoseja. 

Suosikkini ovat nämä punatulkut! Karkkikepit siirsin erillisinä kuvina. Siinä ne nyt sitten istuvat karkkikeppien päällä, Ja kiva, että sai nämä ihan peilikuvina. Eikö olekin söpöt!

Kierrätyspaketointi - 2 ideaa jouluun

Alle viikko enää jouluun ja paketit valmiina! 

Tänä vuonna mentiin aika monella ostolahjalla (älkööt huoliko, on myös tulossa pieni lahjapankki-sarja vuosimallia 2025 edellisvuosien tyyliin), mutta tein silti kaikkiin lahjoihin edes pakettikoristeet ja/tai -kortit itse. Ja tarvitseeko edes mainita, että tietenkin kierrätysmateriaalein, helposti niistä mitä jo kotoa löytyi.

Idea 1/2: Rusetit vessapaperihylsyistä

Tuo joka kodista löytyvä kartonki - sopii hyvin myös koristeaskarteluun.

Rusetti tehdään näin: Leikkaa hylsy auki ja leikkaa se abouttiarallaa tähän muotoon.

Tuo laidan siiveikkeiden nurkat keskelle ja taita ylhäältä suikale niiden ympärille. Tippa liimaa väliin sulkee koko paketin kasaan. Muuta ei tarvita. Rusetti on valmis käyttöön.

Rusetin voi tipalla liimaa laittaa paketin päälle. Ja periaatteessa mikseipä rusettiin voisi myös kirjoittaa saajan nimen, jolloin rusetti ei ole vain koriste, vaan myös pakettikortti.

Idea 2/2: Pakettikortit pakkauslaatikosta

Piparkakkutaloa muistuttavat pakettikortit syntyvät pakkauslaatikon pahvista ja valkoisesta maalitussista. Nämä oli ihanan reuntouttavaa piirtämistä! Lopuksi keskelle ylös isolla neulalla reikä ja valmista on.

Nämä on niin söpöjä! Tuo maalitussi on kyllä hieno keksintö, tulee jotenkin tosi helposti tasaista jälkeä.

DIY: Helpot rusetit ja tähdet kuuseen

Okei, vähän tylsää; jo kolmas joulukuusipostaus putkeen, mutta kestäkäämme se. Joulukuusi on se mun ehdoton joulujuttu, jota tykkään laittaa ja koristaa.

Tänä vuonna inspiroiduin ja lisäsin kuuseen yhden ihan uuden jutun!

Somessa on näkynyt paljon erilaisia rusettikoristeisia joulukuusia jo viime joulusta asti. Isoja, muhkeita, jättimäisiä. Itse lähdin pienellä ja simppelillä. Ihan vain rulla (olikohan viitisen metriä?) pätkittynä ja punaisella rautalangalla (kierrätettyä) rusetiksi solmittuna. Laitoin rautalangan päät yhteen niin sanotuksi ripustusapulaiseksi. Ei lenkkiä, ei nauhaa, vain rautalanka, jonka voi kevyesti kietoa kuusenoksaan.

Ja kuinka somia niistä tuli! Jotenkin tosi herttaisia ja vähän perinteisenkin näköisiä. Ripottelin rusetteja ympäri kuusen niin, että niitä on kaikkialla, mutta ei liian tiheään.

Ja koska edellinen kuusen latvatähti meni rikki, oli tehtävä uusi. Valitsin ihan vain kopiopaperia. Yksinkertainen ja klassinen malli tämäkin - tosin en ollut tällaista tähteä ennen taitellutkaan, mutta helppoa se kyllä oli, kun vauhtiin pääsi.

DIY: Paperitähti

Taitteluvaiheita ei ole tämän enempää - eikö näytäkin helpolta? Sitä se todella on.

Leikkaa viisi neliötä. Taita neliö poikittain kahteen. Avaa ja taita sivut keskitaitetta kohti. Taita ylhäälle jäänyt läppä alas. Ja siitä sivuille jääneet kulmat kohti keskusta. Liimaa edelliset paikoilleen. Tee viisi samanlaista sakaraa. Tähti kootaan toisiinsa viimeisimpien taitoksien yhteen liimaamisella.

Jos haluat laittaa tähden kuusen latvaan kuten minä, ota paperipala, rullaa ja liimaa tai teippaa se yhteen sakaraan. Siihen on helppo tuikata kuusen latva.

Tähden voi myös ripustaa vaikka ikkunaan tai seinään teippaamalla taakse tarvittavan pituisen ripustuslangan.

Tähtiä tuli tehtyä samalta istumalta sitten useammassa koossa. Ensin piti vähän treenata, joten tein yhden. testikappaleen. Sitten tein isoimman tähden, mutta se oli aivan liian iso kuuseen. Tein pienemmän. Ja lopulta ihan minin jämäpapereista.

Hyvin se siinä istuu. Toki se meni nyt vähän nurin, olisin halunnut, että viisisakaraisessa tähdessä viides sakara olisi suoraan ylöspäin, ei alaspäin. Mutta ihan hyvä. Riittävän hyvä.

Tykkään näistä ruseteista tosi paljon. Ne näyttävät niin keveiltä ja ilmavilta, kuin vain olisivat tipahtaneet kuusenoksan kärkeen lepäämään. Superhelppo tehdä, helppo käyttää, vie vähän säilytystilaa ja niin vähistä materiaaleistakin - just minunlaiseni idea. 

DIY: Pähkinänsärkijäsotilas kierrättäen

Pähkinänsärkijät ovat jouluteemoina näkyneet aina silloin enemmän tai vähemmän. Jokseenkin en ole ollut niistä kiinnostunut, mutta sitten näin Instagramissa kierrätysidean pienestä pähkinänsärkijäsotilaasta -ja pohjana oli yllättävä kierrätysmateriaali!

Tässä se on! Siis niin hieno - ainakin omasta mielestäni. 

Arvaisiko mitä tässä on? Näkyy vähän pumpulia, nauhaa, huopaa, mutta mikä on vartalona? 

Kaksi kuohuviinin pullonkorkkia! Olisiko uskonut? 

Pullonkorkit vastakkain ja pahvipillistä kädet ja jalat. Näkemälläni videolla oli pillin sijaan jonkinlaiset puutikut (kenties syömäpuikot katkaistuna?), mutta itse laitoin pillit. Onttona ovat ainakin kevyet eivätkä tuo koristeelle yhtään painoa lisää. 

Sitten maalia päälle. Ensin maalasin kaiken valkoiseksi, jotta sain pintaa tasaiseksi.

Lisäsin myös ilmakuivuvasta massasta nenän ja korvat. Korvat eivät tarttuneet vaan napsahtivat irti kuivuessaan. Ne liimasin kiinni, jotta pysyy höröt paikoillaan varmasti.

Lopuksi lopullinen maalipinta päälle. Kun maali oli kuivunut, lisäsin vielä huovasta ja satiininauhasta muutamia yksityiskohtia: olkapäille koristeet, vyön ja rintakehälle ristikkäiset nauhanpätkät.

Ja lopusta satiininauhasta ripustusnauha. Lenkki on ruuvipäinen ripustuskoukku, jonka sai käsin pyöriteltyä hatun uumeniin, onhan korkki sen verran huokoista materiaalia et pieni ruuvi iskee siihen hyvin.

Mustalla tussilla silmät ja vanusta parta pisteeksi iin päälle.

Tästä tuli niin hauska. Juuri sellainen mitä etukäteen päässä pyörittelin. Ei näitä kyllä sarjatyönä tekisi, mutta yksi sotilas kuusessa tulee vielä vuosien aikana varmasti myös yhdeksi kestosuosikiksi.

Perinne jatkuu: Vuosipallo 2025

Joulu on saapunut meidän kotiin. Laitoin joulukuusen jo viikko sitten - koskaan niin aikaisten marraskuussa! Aina aikaisintaan ensimmäisenä adventtina. Mutta nyt ekana adventtisunnuntaina on hyvä tehdä ensimmäinen jouluaskartelu - nimittäin vuosipallo!

Olen ylläpitänyt nyt vuosipalloperinnettä yli vuosikymmenen. Se joka ei tiedä mistä on kyse niin tässä siitä on kyse: joka joulu otan huonokuntoisen joulupallon ja uudistan sen joksikin uudeksi. En suunnittele sen suuremmin, annan fiiliksen viedä ja sitten siitä tulee mitä tulee. Joskus yksivärinen, joskus monivärinen. Joskus jotain massaa, useimmiten vain maalia.

Ja tämän vuoden pallo? Se on tässä!

Ensin ei juuri näytä miltään, mutta antakaas kun kerron lisää. Kuvasta ei oikein hahmota, mutta siinä on vauvamme pieni käsi. Tiesin heti, että tietenkin vauva on vuoden teemana, kuinkas muutenkaan.

Mutta tiedättekö, vauvahan ei kovin helposti suorin sormin ja avokämmenin paina kättään silloin kuin olet juuri laittanut maalia ja haluaisit sen tähtäävän johonkin ilman sotkua. Ja jälkimmäiseen viitaten, en käyttänyt kovinkaan paljon maalia, jotta saan helposti myös pestyä käden maalista ennen kuin käsi ehtii vauvan suuhun. Joten jos vähän maalia, on jälkikin aika haalea. 

Mutta käden hahmotan ainakin minä livenä ja taustalla lukee myös eka joulu 2025. Meinasin ensin vauvan nimeä lisätä, mutta tiedänhän sen ilmankin. Eka joulu on just hyvä, ei liikaa tekstiä. 

Itse pallon tuputin vaahtomuovipalalla ensin valkoiseksi, jotta sain tummanpunaisen pinnan piiloon. Sitten tuputin pronssin väristä maalia. Välissä kätösen kuva ja lopuksi sivelin vielä akryylilakkaa, jotta pinta pysyisi hyvänä. Pisteeksi iin päälle lisäsin ohuen ja pienen satiininauharusetin pallon "hattuun".

Tässä koko kokoelma. Aika monta palloa ja yhä kasvava sekalainen seurakunta. Vuosien saatossa on erityisiä suosittekja Mm. tuo helmimassasta tehty nallepallo, unikko- ja värikäs joulurahan pallo - sekä tietenkin toissa vuoden enkelikoiran pallo. Nyt suosikkeihin kyllä tuli tämä uutukainen lisää.

Katso kaikki vuosipallot (alkaen punaisesta, kiertosuunta vastapäivään):
2010 Punainen glitterpallo (ei postausta)
2011 Kirjansivuilla päällystetty ja tussattu peurapallo
2012 Maalattu ja tussattu graafinen pallo
2013 Vaaleansininen maalattu pallo
2014 Kuvioitu pallo
2015 Mustavalkoinen iso pallo
2017 Mustavalkoinen maalattu ja tussattu kuusipallo
2018 Betonipastalla päällystetty pallo
2019 Helmimassalla päällystetty nallepallo
2020 Turkoosi soodamaalipallo - tässä myös lisää vinkkejä pallojen maalaamiseen
2021 Unikkopallo
2022 Värikäs joulurauhan pallo
2023 Jouluyön ja enkelikoiran pallo (maalia ja silkkimassaa)
2024 Paljettipallo

2025 Vauvan ensimmäinen joulu

Vuosipallo on muuten juttu mihin olen usein blogijoulukalenterin lopettanut. Nyt vuosipallo tuli blogiin ekana joulujuttuna! Joulukalenteri jää taas väliin. Viime vuonna raskaus veti voimat, nyt vauva vie kaiken ajan. Vuosipallo oli ennalta se joulujuttu, joka nyt oli ainakin tehtävä, jos ei muuta ehdi.

DIY: Vauvan aistilevy (sensory board)

Meidän pikkutyyppi on siinä vaiheessa, että pikkukätösillä on kiva rapsuttaa, hipsuttaa ja tarrata kaikenlaista kaikkialta. Eletään siis vahvasti tiny hands scratch era -vaihetta. Sormet vaativat koko ajan jotain kivaa pintaa, joten..

...askartelin vauvan aistilevyn! Englanniksi sensory board tai baby's scratch board. Levy antaa aistikokemuksia eri tekstuureista sormille, silmille ja myös korville (eri pinnoista voi lähteä erilainen ääni).

DIY: Vauvan aistilevy

Tarvikkeet löytyvät kotoa kierrättäen: kaikenlaisia erilaisia pintoja.

Muun muassa aaltopahvia, korkkimateriaalia ja eri kankaita kuten pörrökangasta (ei saa lähtä karvaa tukistaessa). Kuvassa myös kuplamuovia, jonka itse jätin käyttämättä.

Pohjaksi käy mikä vain puhdas pahvi. A4-kokoinen (tai sitä vähän suurempi) on kooltaan hyvä.

Ensin pahviin leikataan aukkoja. Ne voi olla pyöreitä tai mitä vain. Ei tarvitse olla edes samankokoisia.

Sitten materiaalit liimataan pahvin nurjalle ja sitten koko komeus taustapahvia vasten. Pidä huoli, että matskut liimautuu hyvin ja aukot on tiiviisti liimattu ilman, että liima tursuilee rakosista. Vauvan suuhun ei saa päätyä kuivunutta liimaa reunoista.

Lopuksi voi pahvien reunat teipata yhteen. On siistimmän näköinen eikä jää teräviä pahvin reunoja. Teippaukseen voi käyttää pakkausteippiä tai vaikka kuviollista jesaria. Itse käytin folioteippiä ihan sen kiiltävän pinnan vuoksi - jos olisi hauska vauvan silmälle.

Ja kyllä levyä onkin rapsuteltu! Mahallaan ja myös selällään niin, että levyä pidetään käsien ulottuvilla. Pikkumies on tykänny tosi paljon.

Itsekin tykkäsin tämän tekemisestä. Ei vaatinut paljoa ja lopputulos tuli heti käyttöön. Ei vie paljoa säilytystilaa ja kun levy ei enää kiinnostele, voi sen sitten surutta heittää pois.

Suosittelen kaikille kanssavauvoille! Kivaa puuhaa ensin askarrellen aikuiselle ja sitten levottomille pikkukätösille.