perjantai 30. joulukuuta 2011

Pieniä lahjoja pienille (lahjat 4/4).

Lahjapostaus osa neljä (kuvat valitettavasti edelleen vanhalla kameralla otettuja). Nyt on vuorossa pienimmät lahjotut: tuleva vauvasta kiltteihin koiriin. Aikaisemmat osat: osa yksi, osa kaksi ja osa kolme.
Lahjansaaja 1: maha-asukki. Ensimmäistä vauvaansa odottava pariskunta sai vauvapaketin.
Paketissa oli ostettu body, johon ompelin teksin love. Värit tylsän neutraaleja, kun sukupuoli ei ole tiedossa.
Nallekorvallinen trikoopipo. Kevätvauvalle kevyt, mutta tarpeeksi lämmin pipa.
Pikkuriikkiset tossut huovasta ja villasta. En ole näihin täysin tyytyväinen, mutta odottavan pariskunnan mielestä erityisesti nämä tossut olivat ihanat. Mukailin tossuihin tutoriaalia täältä: Purlbee.
Lahjansaaja 2: herrasmieskoira. Lelujen ja herkkujen sijaan "jotain päällepantavaa". Ompelin lyhyen krakan solmimisnauhoilla. Söpö ja hauska, muttei varmasti haittaa koiran liikkumista ja olemista.
Lahjansaaja 3: Cora. Herkkuja, uusi lelu ja eläinlääkärin suosituksesta hammastahnaa (oh yes, hmpf...)
Edellisestä kuvasta puuttui vielä toinen lelu, jonka osoitin Coralle ja avomiehelle yhteiseksi lahjaksi. Tutoriaali ja kaavat pehmoon täällä: Seremeres Blog: Boo plush.
Angry Bird-lelu oli alunperin minun pikkujoulahjani. Erehdyin näyttämään sitä Coralle. Sen mielestä kaikki punainen ja keltainen - etenkin pienessä pyöreässä muodossa - ovat mahtavia, joten Angry Birdin näkeminen oli sille liikaa ja yritti keinolla milla hyvänsä saada sen itselleen. Hellyin aattona.


Sen jälkeen Angry Bird onkin ollut parasta ikinä. Se kulkee messissä mukaan vaikka päiväunille asti.

Cora se on trendeissä pysyvä tosifani.

"Älä vie mun änrybirdsiä."
Meillä oli sopimus, että mitään lahjoja ei saa ostaa veljenpojille. Perheellä oli tavoitteena hillitä joulun materiaalisuutta rajoittamalla sillä kuinka paljon pojat saavat paketteja. Ennaltasovittu diili toimi, vaikkakin vähän tietenkin harmitti. Päädyttiin kuitenkin antamaan muuten vain joululomatekemisiksi läjä vanhoja (90-luvun alun) sarjakuvia Batmanista Ihmenelosiin ja Turtleseista Hämähäkkimieheen. Ja pojat olivat suunnattoman iloisia! Vanhat sarjikset pieksee akuankat mennen tullen!

Vinkki: joskus diili siitä, että lahjoja osteta on hyvä juttu. Sanotaan, että lapset eivät tykkää aineettomista tai itsetehdyistä lahjoista. Voin ilokseni todeta, että nämä väitteet eivät koske kaikkia. Jotkut ottavat mieluummin vastaan esim kierrätetyn lahjan tai aikalahjakortin. Aikalahjat ovat sopimuksia siitä, että vietätte yhdessä aikaa. Kyseessä ei tarvitse olla mikään megalomaalinen rahaa syövä juttu, vaan vähempikin riittää (pulkkamäki, pizzan tekeminen, kotileffa tai leikkipuisto eväiden kanssa, yökyläreissu?). Aikalahja antaa myös omaa aikaa vanhemmille, kun he saavat hetken lomaa lastenhoidosta. Vinkki numero 2: yhdessä vietetyt aikalahjat toimii myös vanhemman ikäpolven kanssa. Moni isoäiti tai -isä varmasti ilahtuisi heille soveltuvasta yhteisestä tekemisestä!
Tähän on hyvä lopettaa neljän(!) postauksen lahjaesittelyt. Toivottavasti niistä riittää ideoita myös teille lukijoille tuleviin lahjaprojekteihinne, oli ne sitten synttäri-, tupari- tai jopa jo ensi joulun joululahjoja.
post signature

4 kommenttia:

  1. Ei voi kuin nostaa hattua, oot kyllä ihan käsittämättömän tuottelias kaveri! Meikä ei saanut kuin parit rannekorut ja patalaput väännettyä joululahjaksi!

    VastaaPoista
  2. eilen tein,
    kiitos, pakko se on kun isohkot perheet ja mieluummin teen itse kuin ostan :) teet sitten ensi jouluna tarvittaessa enemmän, onhan siinä rannekoruissa ja patalapuissakin tarpeeksi varmasti ollut tekemistä :)

    VastaaPoista
  3. Voi miten SÖPÖ kuva koirulista ja uudesta kaverista tuo vasemmanpuoleinen!!

    Tuuli

    VastaaPoista
  4. Tuuli,
    Cora kiittää kovasti kehusta :)

    VastaaPoista

Jo muumeissa opetettiin: Jos ei ole mitään hyvää sanottavaa, ole mieluummin hiljaa.