Helmat-kirjasta Silva-mekko

Ompelen nykyisin enää harvemmin vaatteita. Vielä harvemmin kaavoista!

Mutta tein vasta poikkeuksen. Ihastuin ihan täysin Helmat by Mekkotehdas -ompelukirjan Silva-mekkoon. Iski joku hetkellinen hulluus, kun tartuin heti kaavojen jäljentämiseen ja seuraavana kurvasin kangaskauppaan.

Sitten se sujuminen ottikin kunnolla kurveja mutkiin. 

Ensin iski piiiiitkä leikkaamattoman kankaan kauhu. Entä jos kaikki meneekin mönkään? Kangas oli kallista ja sitä tarvitsi melko monta metriä. Kun vihdoin henkeä pidätellen leikkasin kankaan, ompelu lähti ihan turhankin vauhdikkaasti liikkeelle. Onnistuin ompelemaan pääntien kaikki kolme kaitaletta kaikki toisiinsa nähden väärin, en edes käsitä miten onnistuin siinä niin! Paljon ratkomista ja uudelleen ompelua vain huomatakseni ettei mikään kohta yläosasta istu. 

Taas ratkomista, olkasaumojen fiksaamista, pääntien ja kaitaleiden uudelleen tekoa. Tarvitsi aika paljon kärsivällisyyslihasten kiristämistä, mutta valmista siitä tuli. Aika helposti olisin voinut antaa periksi ja jättää koko homman sikseen.

Ei siitä täydellinen tullut, mutta tumma sävy antaa paljon anteeksi. Lähemmällä tarkastelulla näkisi, että olkasaumat ovat turhan edessä, rintalaskokset vähän liian alla ja vyötärö liian korkealla (no sen näkee kyllä muutenkin). Eli paljon jäisi vielä muokattavaa, jotta yläosa olisi juuri täydellinen - mutta samaa oli moni somessa todennut. 

Mutta valivali viis, mekko oli silti yllättävän kiva päällä. Tykkään kietaisumallista sekä mekon hihamallista ja syvään uurretusta pääntiestä. Pelkäsin, että joustamattomana kankaana pääntie lörpöttäisi, mutta se istuikin yllättävän hyvin.

Kangasmetreistä jäi paljon epämääräisiä tilkkuja. 

Ompelin heti tilkuista muhkun hiusdonitsin - kas, siinäpä helppo kampaus juhliin: hiusongelma oli ratkaistu! Kutrit sykkyrälle ja donitsi ympärille, done! 

Ehkä tähän mekkoon tuli vähän viha-rakkaussuhde. Viha siksi, koska ompelu oli niin kuoppaista. Rakkaus, siksi noh, koska HELMAT. Ja ehkä myös se ylpeys, että todella ryhdyin ompelemaan kaavoista jotain mikä oli ehkä kaavamuutoksien kannalta itselle teknisesti liian haastava. 

Oli niin hyvä fiilis, kun kuitenkin sai mekon valmiiksi ja sellaiseksi, että sitä voi pitää päällä - virheineen kaikkineen.