lauantai 22. lokakuuta 2011

Kun sydän sanoi poks.

Mun sydän meni rikki! Se halkesi, puolittui, särkyi. Sydän sano poks ihan yllättäen.
Piti olla ilta suklaafonduen merkeissä. Olin ajattelematon ja sytytin kynttilän liian aikaisin. Asetin kulhon kynttilän yläpuolelle odottelemaan suklaan sulamista. VIRHE! Tottakai se tyhjiltään halkesi.
Avomies: "No niin, se on rikki, heitä menemään."
Madam B.C: "Miten niin heitän menemään????!"
Avomies: "..eihän sitä voi enää mihinkään käyttää.."
Madam B.C: "Ai miten niin ei voi muka käyttää mihinkään????!!"
Tottakai sen voi käyttää johonkin, jos vähän epoksiliimailee. Kippo halkesi kuitenkin suht nätisti, laidastakin irtosi vain ihan pieni murunen, jonka sai hyvin liimattua takaisin kohdilleensa.
Särkynyt sydän parantui ja sen uusi kohtalo on nyt uutena avainkippona eteisessä. Toimii.
Kynttiläpuolikas jäi makuuhuoneeseen kynttiläalusen virkaan. Toimii.
Samalla siistin makuuhuoneen lipaston päällisen uuteen järjestykseen. Tältä "asetelma" näytti ennen.
Ja tältä lipaston päällinen näyttää nyt. Vähän harmonisempi ja valoisampi kokonaisuus.
Ulkoa toin muutaman risun maljakkoon. Seassa myös kaksi pompom-palloista oksaa.
Leppoisaa lauantaita ja rentouttavaa syyslomaa ihanille lukijoilleni! 
(LOMALOMALOMA, kauan odotettu ja paljon ansaittu loma alkoi eilen!
Loma tarkottaa myös sitä, että ensi viikolla on enemmän aikaa blogille ja käsitöille!)
post signature

3 kommenttia:

  1. Kyllähän sen Aviomiehen jo pitäisi tietää että särkynyt sydän korjataan eikä heitetä pois! t. HelmiMummo

    VastaaPoista
  2. Hyvä kun löysit kipolle uuden käyttötarkotuksen :)

    Ja tää nyt ei oikeestaan liity mitenkään aiheeseen, mutta voisitko sä värkätä jonkinlaisen heijastuspostauksen? Kun ite meinasin tänään illalla yliajaa kaksi henkilöä, joita ei yksinkertaisesti vaan pimeyden ja tumman vaatetuksen vuoksi nähnyt, vaikka mulla olikin valot skootterissa päällä.

    Monella varmana jää ne heijastimet pitämättä, lähinnä just siksi, kun ne on niin tylsän näköisiä, mutta mietin, että kun sä oot tommonen kätevä ja silleen, niin keksisitkö, miten niistä saa kivempia jotenkin?

    Joten; haastan sut värkkäämään heijastimista jotain! (jos ei oo aikaa tai mielenkiintoa niin ymmärrän)

    VastaaPoista
  3. HelmiMummo,
    tämä onkin vasta avomies, eikä aviomiesten tavoin vielä ole oppinut, että sydämet korjataan ;)

    Hanna,
    kiitos haasteesta! :) Olenkin useamman viikon ajatellut ostavani heijastinkangasta/-nauhaa Coran uutta syyspukua varten. Samalla sitä voisi hankkia enemmän ja tehdä koiran lisäksi jotain muutakin :) Hyvä idea Hanna, tämän tulen toteuttamaan! :)

    VastaaPoista

Jo muumeissa opetettiin: Jos ei ole mitään hyvää sanottavaa, ole mieluummin hiljaa.