Huh, huhtikuu! Ja se alkaa pienen tarjottimen muodonmuutoksella.
Rumasta löydöstä tuli jotain tosi kivaa. Samalla kerron viisi vinkkiä maalaukseen. Katsotaan tarkemmin:
Nappasin tämän mukaan taloyhtiön saa ottaa -pöydästä (se on kyllä hyvä ja kätevä, sanon sitä Bermudan kolmioksi - sen minkä siihen vie, katoaa aina! Ja joskus myös todistettavasti minä olen se, joka kadottaa jonkun muun tuoman hylkiön).
Huonoon kuntoon mennyt puutarjotin. Ei putsaamalla putsaantunut.
Maalaamalla tästä voisi saada vielä kivan! Tämä on todennäköisesti ollut kupu ja sen alusta, ja maalattuna menisi vielä sisustuskäytössä.
Tähän väliin viisi vinkkiä maalaamiseen:
1. Akryylimaali the best. Se sopii useimmille materiaaleille, on nopeasti kuivuvaa ja hyvin pintansa pitävää.
2. Voit huoletta sekoittaa akryylimaaleja - niin värejä kuin tuotteitakin. Jos et halua itse sekoittaa sävyä, etkä säilyttää isoja purkkeja perussävyjä, akryylimaalia on onneksi saatavana myös pieninä tuubeina (kuvassa alakulmassa) löytyy myös hyvin kattavasti. Ne ovat myös hyviä, jos haluaa jotain erikoisempaa sävyä.
3. Voit myös jakaa tai sekoittaa sävyjä pienempiin purkkeihin. Kaikki lääketablettipurkit ovat hyviä. Peset purkin vain hyvin ja tarkastat, että kannen saa tiiviisti suljettua. Maalia voi myös sutia vähän purkin kanteen sävyn merkiksi niin ei tarvitse turhaan aukoa purkkia nähdäkseen mitä sisällä sitten olikaan.
4. Käytä maalien sekoittamiseen (purkissa myös pinnalle erittyvä kirkas osuus on aina sekoitettava ennen käyttöä) muoviliuskoja. Voit leikata niitä mistä vain muovisesta pakkausmateriaalista. Kunhan ei ole liian taipuisa niin kaikki käy! Muovin sijaan voi myös käyttää pahviliuskoja, mutta muovi on parempi ja sitä voi käyttää helpommin useita kertoja.
5. Paras maalausapuri on kaakeli. Laatta on hyvä maalialusta, jolla sekoittaa sävyä. Kun maalaamisen lopettaa, maali lähtee kaakelilta ihan pesemällä - ensin toki pyyhitään paperilla sekajätteeseen se mikä kaakelista irtoaa. Ei päästetä kaikkea akryyliä (eli muovia!) viemäriveteen.
Ja sitten itse maalaamiseen!
Extravinkki: Maalaa aina ensin pohjamaali, jos vaihdat väriä. Ja suojaa alueet, mihin et halua maalia. Maalarinteippi on hyvä. Sitä tässäkin kuvassa kahvojen suojana.
Valkoinen tai vaalea maali on hyvä aina hyvä tasoite ja uuden pinnan kirkaste. Tässä puu oli sen verran vaalea, että oikeastaan pohjaväriä ei olisi tarvinnut ja oikeasti tämä olikin vikatikki. Pitäisi sanoa, että todellinen ekstravinkki on uskaltaminen ja erehtyminen - jos ei kerralla tule hyvä, anna kuivua ja maalaa päälle! Tässä siis ensin mielen vaaleanvihreäksi maalaamista, mutta alkoi heti kaduttamaan, koska näytti aivan liian limenvihreältä.
Uutta kerrosta päälle!
Eli vinkkinumero vitosen päälle eli kaakelille perusvihreää, siihen vähän mustaa ja koska meni liian tummaksi, lisäsin vaaleanvihreää ja sitten vielä vähän (plus tuon jälkeen vielä vähän) pronssin sävyä. En tiedä vaikuttiko pronssi enemmän plasebona, mutta sillä ei väliä, koska lopputuloksesta tuli parempi mitä uskalsin ajatella.
Katso vaikka:
Ihana, metsänvihreä väri! Eikö sovikin aika upeasti kahvojen kanssa? Olinkin pidempään ajatellut, että haluaisin kotiin jotain tällaista tumman vihreää sisustusjuttua. Sopii hyvin viherkasvieni kanssa ja valkoisia pintoja vasten.
Aika kiva tuli ja ihan ilmainen bongaus.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Jo muumeissa opetettiin: Jos ei ole mitään hyvää sanottavaa, ole mieluummin hiljaa.