Saimpas valmiiksi vielä tälle kesälle!
Tämä pyöreä räsymatto* oli varsinainen haaste ja kiusankappale. Meinasin monta kertaa jättää kesken (lue alta miksi), mutta olen iloinen: nyt se on valmis ja käytössä.
* Nimitin tämän räsymatoksi, vaikka ei oikean räsymaton määritteitä täytäkään. On se raidallinen ja trikookuteista, se riittäköön nyt räsymaton nimen saamiseksi.
Päätin jo huhtikuussa (kyllä, huhtikuussa! Ja nyt vain neljäsosa vuotta myöhemmin se on valmis!), että nyt leikkaan käytöstä poistetuista trikoovaatteista leveitä kuteita ja teen niistä maton.
Leikkaaminen otti aikansa, mutta tässä väriskaalaa: valkoista, harmaata ja tummaa, pari vaaleanpunainen kerä.
En halunnut virkata paksua mattoa paksulla koukulla (olisi pitänyt, valmista olisi tullut jo silloin huhtikuussa), vaan otin kierrätyskuteen kaveriksi tällaista polyesterinarua. Kerä oli muutaman metrin pätkissä puretusta/epäonnistuneesta makrameetyöstä.
Narun valinta oli hiukan väärä, koska se oli hirveän liukasta ja vekeille takertuvaa, joten virkkaus oli yhtä sisäistä kiroilua. Mutta pidin valintani, koska halusin saada tämän narun käytettyä - ja ajattelin, että se jos mikä on kestävä ja auringossa haalistumaton valinta, matto kun oli ajatus saada parvekkeelle.
Ja näin yhdistin paksun kuteen ja ohuen narun matoksi:
DIY: Virkattu matto ilman kerroksia ja lisäyksiä
1. Kierrä kude ikään kuin taikasilmukalle kuvan tapaan. Virkkaa lenkin ympäri kiinteitä silmukoita.
2.-3. Yhdistä ps:lla kerros ja jatka spiraalina suoraan edellisen kerroksen päälle kiinteitä silmukoita, mutta lisää jokaisen väliin yksi kejtjusilmukka.
4. Jos kude loppuu tai haluat vaihtaa raitaa, virkkaa limittäin päiden ympäri. Voit myös kietoa edellisen pään seuraavan pään ympäri, jolloin vaihdoksesta tulee napakampi ja siistimpi.
Ja jos vastaan tulee vaatteessa ollut saumurisauma, kiedo siitä kohdin suikale itsensä ympäri niin, että sauma jää sisäpuolelle piiloon. Silloin virkkausjäljestä tulee tasaisempi eikä saumat irvistä silmukoiden välistä.
Ja miten matto suurenee tasaisesti ilman lisäyksiä?
Älä laske silmukoita tai kerroksia. Tätä mattoa vain virkataan. Tee kiinteä silmukka siihen kohti mihin ketjusilmukka päättyy, ei väliä tuleeko se edellisen kerroksen silmukkaan vai silmukoiden väliin. Kun teet silmukan siihen mihin se osuu, matto suurenee spiraalina ihan luontaisesti.
Aina välillä kannattaa matto oikoa tasolle ja katsoa, että se pysyy suorana ja tasaisena. Jos yhtään reuna vetää kuprulle, pakita ja pura lörpöttävä reunaosuus. Jos silmukat reunassa lähtevät kasautumaan kuten kuvassa vasemmalla, tiedät virkanneesi liian tiheään. Silmukoiden pitäisi kulkea suorassa ja sopivan väljänä, ei liian napakasti eikä liian löysänä.
Ja syy miksi alussa kutsuin tätä mattoa yhdeksi kiusankappaleeksi oli oma harhainen ajatus narun riittävyydestä.
No eihän se mihinkään riittänyt. Eikä seuraavakaan riittänyt. Tässä kuvassa taisi olla eka kerä virkattuna. Ja koko tuskin pöytätabletin kokoa.
Kolmas narusatsi ei paljoa kierroksia lisännyt. Se, että naru itsessään oli ärsyttävää ja superhidasta virkata muovisuuden vuoksi (ja eihän se mikään virkkauslanka ollut edes, Clas Ohlsonin remppapuolelta joskus muuhun käyttön ostettu) niin vielä ärsyttävämpää oli joutua ostamaan narua lisää - monta kertaa.
Tämän piti olla materiaaleiltaan nollabudjetin matto. Kierrätyskudetta ja jämänarua. Sen sijaan jouduin ostamaan jopa neljä pakettia narua lisää. Hintaa tuli matolle ja itsepäisyydelle. Olisin hyvin voinut keskeyttää tai purkaa ja vaihtaa narun johonkin muuhun kotoa löytyvään lankaan tai vähintäänkin johonkin muovilankaa ekologisempaan valintaan.
Mutta pidin pintani, tässä polyesterinarussa oli kiva kiilto, joka veti puoleensa. Kuva ei tee oikeutta, mutta kivassa valossa ja hyvästä katselukulmasta katsottuna naru säihkyy aika kivasti.
Joten summa summarum: oli ärsyttävä projekti, mutta tekniikka ja lopputulos oli kiva.
Suosittelen kokeilemaan kudematon virkkausta ilman kerroksia ja lisäyksiä - tosin kunhan teet minua helpommin virkattavan ja ekologisemman lankavalinnan. Kuteita ei mene paljoa, ohutta lankaa/narua sitten vähän enemmän.
Virkattu juutikori
Virkatut tuolinpäälliset
Hyvin se istuu parvekkeelle. Ajatuksissa oli tätäkin isompi matto, joka olisi korvannut viereisen lakanakuteesta virkatun valkoisen, mutta viisi narusatsia riitti tähän kokoon. Nyt matot ovat keskenään samankokoisia.
Alkujaan lakanakudematto oli muuten vaaleanpunainen, mutta aurinko on haalistanut sen käytössä olleiden yli kymmenen(!!) vuoden aikana vitivalkoiseksi. Hauska nähdä tulevatko myös räsymaton tummat raidat haalistumaan ajan myötä.
