Ostin tunikan jo kertaalleen käytettynä kirpparilta ehkä vuonna 2008. Käytin sitä pitkälle sellaisenaan. Sitten siihen tuli tahroja ja peitin ne röyhelöpaneelilla vuonna 2010 (postaus ja röyhelön perustutoriaali täällä). Röyhelöilläkin mentiin pitkälle, kunnes ne kulahtivat pesuissa painavaksi laataksi. Tunikan pintakin oli jo kauttaaltaan tasaista nyppylää, mutta en silti raskinut heittää sitä pois. Moni muu on kyllä mennyt pienemmästäkin syystä, mutta nyt en hennonut. Kauan tunika pyöri "tee näille jotain"-kasassa, kunnes tänään poimin sen esille. Ja mitä sille tein? Käsiin osui tilkkulaarin puolelta ohutta trikoota vanhasta puserosta. Päätin korvata trikoolla koko etumusosan. Pienen nappikaistaleen rypytyksineen lisäsin päätiehen lisäkappaleeksi.
Nyt ei enää pääntie kulje jossain navassa, ei vilku ja valu. Kiva kuin voi vain huljauttaa lutuisan pehmeän tunikan päälle ilman, että sen alle pitäisi kiskoa mitään turhia alustoppeja. Mikäs tässä sitten kotoilessa ja touhutessa kauhtuneen mukava helma heiluen. Saa kotipäivään uutta puhtiakin, kun ei veny aina niissä samoissa lökäpöksycollegeissa.
Hyvä tuunaus ja onnistunut lopputulos!
VastaaPoistaKiitos Raisa H :)
PoistaOnpa ihana! Ja ihailtavaa sitkeyttä, ettet heittänyt vaatetta vieläkään pois.
VastaaPoistaKiitos Kirsikka :) sisulla ja sitkeydellä eteenpäin!
PoistaLoistava uudistus! onkohan se sitten tunikan kolmas elämä...
VastaaPoistaKiitos Lammis :)
PoistaTosi kiva uudistus! Napituskaitalelisä on supersöpö. Voisin itsekin pukea vastaavanlaisen tunikan/mekon päälle. :)
VastaaPoistaKiitos :) kieltämättä napit tuovat kyllä omaa söpöyttä mukaan :)
PoistaHuippuhieno uusi tunika, tosi hyvä idea :)
VastaaPoistaKiitos Laura :)
PoistaTämä on todella onnistunut tuunaus!
VastaaPoistaTykkään tuosta nappilistasta myös :)
Kiitos Mrs.Marple :)
Poista