Myöhäisten "blogisynttäreiden" vuoksi ajattelin ensin postaavani neljä koko Madam B.C:n historian parasta poimintaa, mutta se osoittautui liian haasteelliseksi. Ja koska tykkään myös korostaa sitä, että kukaan ei osaa kaikkea syntyessään, esittelen omien onnistumisien hypettämisien sijaan fail-kategoriaa ajalta ennen tätä blogia.
Exhibition 1: Farkkulaukku. Olisiko lähemmäs kymmenen vuotta sitten tehty (ainakin toivottavasti)? Farkkusuirojen pujottaminen oli sinänsä kiva idea, mutta ulosanti on jotain kamalaa. Eikä sitä edes voi laittaa "sen ajan muodin piikkiin". Miettikää, mä myös käytin tuota julkisesti! On ihme, että noilla ompeleilla laukku edes pysyi kasassa.
Exhibition 2: Koiralaukku. Tein rumiluksen hameen lyhennyksessä jääneestä jämäpalasta. Ainut puoliksi hyväksyttävä seikka vaskan suhteen olisi ollut se, että jos ripojen päässä olisi ollut viisi vuotias pikkutyttö. Mutta ei kun sitä kantoi neljä kertaa vanhempi. Ja nyt nolottaa niin, että melkein itkettää.
Exhibition 3: Trikootuubitopit. Ja nämä ompelin vain paria vuotta aikasemmin mitä blogini starttasi. Muuten hyvä, mutta a) koot eivät natsaa b) saumat ei kulje suoraan tai edes siellä missä pitäisi c) ompeleet = sotkua. Ei kaunista katseltavaa. On kyllä oma taiteenlajinsa saada tyyliin maailman helpoin vaatekappale ommeltua (ja leikattua) niin väärin kuin olla jo voi. Noh, silloin en tiennyt paremmasta?
Exhibition 4: Satiinitoppi. Tämän ompelin vuonna 2009. Ja luulin olevani silloin jo ihan superduperhyvä ompelija. HAHAHAHAA! En ole sitä vieläkään! Mutta tämä vetää jo hiljaiseksi. Mikä on tuo ihme olkainviritelmä? Tämän pitämisestä ei tosin ole mitään muistikuvaa. Joko se on kauniisti poistunut aivokopasta (hyvähyvä) tai sitten en vain halua muistaa, että kyllä, tällä topilla on asteltu menemään.
Extra-exhibition 5: Muuton yhteydessä löytyi varastosta myös tämä vaahtosammuttimen kokoinen nukke (no nyt se on kuitenkin jo lahjoitettu lelukeräykseen). Ja arvaatteko: tein mollan ala-asteella käsityötunneilla! Tällä tytskyllä on päällään hienommat vetimet kuin edelliset topit minulla yhteensä.
Sellaista. Ja tämän postauksen tiivistelmä on siis tässä: itselleen ja omille fail-käsitöilleen pitää uskaltaa nauraa enemmin tai myöhemmin. Ei ne ensimmäiset laukut ja topit kellään voi olla ihan haute couturea.
Tuo farkkulaukkuhan on kiva! Emmä nää siinä mitään vikaa...
VastaaPoistaEt näekään sen sisusta, ompeleita ja kokoa livenä - se on jotenkin kiusallisen kokoinen, ei lainkaan järkevä!
PoistaOnnea 4-vuotiaalle blogillesi! Ja kukaan ei tosiaan ole seppä syntyessään, mutta tekemällä onneksi oppii - tai vaikkei niin kauheasti oppisikaan, niin pääasia että tekeminen on mielekästä :)
VastaaPoistaKiitos :) niinpä, tekemällä oppii, niin sanon aina itsekin :)
PoistaOnnittelut blogisynttäreistä! :)
VastaaPoistaKiitos Aada :)
PoistaOnnittelen neljävuotiasta! Eihän aina voi onnistua, taidot ja maku kehittyvät ja kypsyvät ;) Farkkupussukka oli munkin mielestä kiva, koiralaukku hauska ja molla maija aivan suloinen!! Makee farkkuhaalari, sääli ettet säästänyt. No joku tuli varmasti onnelliseksi mollasta.
VastaaPoistaKiitos :) Minäkin toivon, että joku lapsonen ilahtui mollasta! Olisi se ollut kiva säästääkin, mutta olihan se niin iso, että liikaa olisi säilytystilaa vienyt :/
Poistavau todella mielenkiintoinen blogi sulla! :) paljon ideoita tuli joita pitää kokeilla. voisikkohan tehdä postauksen lattiatyynyn tekemisestä? :)
VastaaPoistaKiitos Milja! Kiva, että löysit paljon ideoita kokeiltavaksi :) Onko mielessä jotain tietynlaista lattiatyynyä (sehän ei periaatteessa eroa kovinkaan paljoa tavallisen tyynyn tekemisestä)? Meiltä löytyy jo kaksi isoa lattiatyynyä, sinänsä ei tällä hetkellä ole tarvetta tehdä uutta, mutta voisihan ne vaikka joskus vaihtaa erilaiseksi..pistän toiveen korvan taakse! :)
PoistaMekin tehtiin ala-asteella mollamaijat, ei kylläkään noin hienoja :D.
VastaaPoistaAi, taisi olla aika yleinen käsityötehtävä! :) Liekö nykyisin enää tekevät mollamaijoja..?
PoistaOnnea :) suloinen postaus
VastaaPoistaHih, kiitos! :)
Poista