torstai 7. toukokuuta 2015

Tossutin.

Meidän pieneen perheen pienimmäinen on ollut jo pitkän tovin vähän kipeä. Kyllä on jouduttu antibioottia syöttämään ja nyt kovin toivotaan, että oltaisiin jo vihdoin voiton puolella. Huoli on ollut kova, vaikka mistään vakavasta ei ole ollut kyse.
Alkujaan oli tulehdus, joka levisi tassuihin. Jotta tulehdus ja turpoaminen saatiin kuriin, oli tassut mm. ulkona suojattava. Silloin oli vielä pahimmat loskakelit, joten tein koiralle sadevaatejämistä ja rikkoontuneen sateenvarjon nylonkankaasta suojatossut (sisällä trikoovuori). Näillä sitten mentiin, kunnes yksi kerrallaan ne kuluivat puhki. Pirun asfaltti, se hajotti tossut!
Tassut jo välissä paranivat tosi hyvin, mutta sitten yksi tassu tulehtui uudelleen. Antura halkesi ja pöpöthän sinne sitten ehti pesiytyä. Jotta tassu pysyisi puhtaana myös ulkoilun ajan, oli tehtävä hajonneiden tilalle uusi tossu. Onneksi tarvitsi ommella vain yksi tossu. Tein sen nyt vähän eri muotoon ja lisäsin pohjaan nahkapalan. Jos se kestäisi asfalttia paremmin!
Ainakin se istuu aikaisempia tossuja paremmin. Vähän on rutussa päältä, kun oli jätettävä "kasvuvaraa", jos käy niin onnettomasti, että tassu vielä turpoaa. On se ainakin vähän hienomman värinen, kuin edelliset punavihreät sirkusmaiset tossut. Nyt voitaisiinkin lähteä pienelle iltakävelylle testaamaan tohvelia ihan tosi toimessa!

4 kommenttia:

Jo muumeissa opetettiin: Jos ei ole mitään hyvää sanottavaa, ole mieluummin hiljaa.