Kun mikä se sellainen lahja sitten olisi, mietin mitkä lahjat itsellä jäi ylioppilaslahjoista mieleen. Ei ne rahat tai niillä hankitut asiat (mitä ikinä lienee sitten edes olivat) vaan ne oikeat lahjat. Sain useita erilaisia astioita ja otin ne kaikki ilolla vastaan. Moni niistä on vieläkin käytössä näin yli kymmenen vuoden jälkeen. Osa on vain juhlakäytössä, mutta osa ihan jokapäiväisessä arjessa.
Näissä ajatuksissa päädyin astioihin. Koska onhan se nuorella kuitenkin edessä se muutto siihen omaan ekaan kotiin ja auttamattahan astioita sinne sitten tarvitsee.
Satunnainen setti lautasia, kulhoja ja parit juomalasit. Ei mitään liian hienoa ja helposti särkyvää, vaan sellaisia, jotka ovat ihan jokapäiväiseen käyttöön tehty. Ja itse koristeltuna tietenkin, jotta niissä on ripaus persoonaa.
Uniikki setti syntyi ruoka- ja voileipälautasista, muro- ja jälkiruokakulhoista sekä juoma-laseista. Päädyin valitsemaan kutakin astiaa vain kaksi kappaletta (ja koristelemaan kunkin niistä pikkuisen erilaisesti), koska en halua tukkia nuoren kaappeja ennen kotoa pois muttamista tai muuton jälkeenkään.
Ostin astioiden koristelua varten uudet posliinimaalitussit. Ostin mustan ja harmaan, mutta tuo harmaa oli aika kehno valinta, kun eihän se lasi-astioissa mihinkään näkynyt. Nämä olivat kyllä huomattavasti parempi kuin edellinen posliinitussini, jota piti pumpata vähän väliä ja se sotki ihan hirveästi. Nämä olivat kuin paksuja tusseja, joista tuli tasaisempi jälki.
Jos posliinitussin käyttö ei ole tuttua niin pähkinänkuoressa tussilla piirretään, työn annetaan kuivua (näillä tusseilla 4h) ja sitten ne poltetaan eli kiinnitetään sähköuunissa melko matalassa lämmössä ohjeiden mukaan. Ainakin edellisen tussin jälki kesti hyvin tiskikonepesua ja samaa lupailee näidenkin etiketit, joten olen luottavainen että koristelut kestävät näissäkin hyvin tiskarin kuin tiskarin. // Ks. lisää posliinitussi-ideoita tästä kategoriasta.
Kaikista hauskinta oli pähkäillä ja pinota astiat järjestykseen niin, että mahdollisimman moni kuosi näkyy.
Astioiden väliin laitoin pakkauspaperia (tai jotain tuommoista silkkipaperia vähän paksumpaa), jotta olisi vähän enemmän suojaa astioiden välissä ja pysyisivät paremmin paikoillaan. Leikkasin pyörylät samalla piparireunaisiksi, heh.
Sellofaani on kyllä siinä mielessä hyvä, että se estää sen kiusallisen hetken lahjapöydässä, kun lahjan saaja miettii, että pitäisikö lahja avata vai ei? Sellofaanissa pysyvät astiat paikoillaan, mutta silti näkyy päälle mitä siellä on.
Hyvät olivat juhlat ja tuore ylioppilaskin vaikutti pitävän lahja-ideastani.
Ihana lahja ❤ Uskaltaisikohan kokeilla itselle jotain vastaavaa, kun kaupoista ei tunnu löytyvän värikkäitä astioita omaan makuun.
VastaaPoistaKiitos :) uskaltaa kokeilla! :) tussit ovat noin vitosen pintaan ja yksivärisiä astioita saa edullisesti. Eikun kokeilemaan vaan. Muista et isoja väri-alueita ei kannata tehdä kohtiin, joissa aterimet kalisee, silloin koristelut saattavat raappautua pois.
PoistaKaunis kokonaisuus! :)
VastaaPoistaKiitos! :)
PoistaTodella upea lahja. Upeat koristelut olet tehnyt <3
VastaaPoistaKiitos paljon :) pitäisköhän tehdä vastaavia itsellekin..
PoistaIhan mieletön!!! Olisipa itse saanut kans tälläisen solloin aikoinaan !
VastaaPoistahttps://www.stoori.fi/rakkaudella-henna/
Kiitos! :) ihanasti sanottu :’)
PoistaOmpas kiva setti! Ja varmasti pääsee käyttöön. :)
VastaaPoistaKiitos :) näin toivon, että pääsee käyttöön sitten kun on omilleen muuttanut :)
PoistaTosi ihanat! :) Pitääkin ostaa tuollaiset tussit ja suunnata kirppsrille astian metsästykseen.
VastaaPoistaKiitos :) Kirppariastioita koristellessa yritä varmistaa et astiat ovat sellaisia, että ne kestävät uunissa polton! :)
PoistaKaunis ja persoonallinen lahja! Piparireunakuviosta tulee jotenkin mieleen Marimekko. :) Tällaisesta yo-lahjasta olisin tykännyt itsekin!
VastaaPoistaKiitos :) mullakin tulee kyllä vähän Marimekko-fibat mikä on hassua, koska eihän niillä ole piparireunaa vaan se on sellainen pallonauha (ainakin siis jos Räsy-kuosista puhutaan) :)
PoistaKiva artikkeli
VastaaPoista