maanantai 3. lokakuuta 2022

Avaimenperästä korvakorut

Tuntuu, että syyskuu meni ihan yhdessä vilauksessa. Tuntuu, etten ehtinyt oikein nauttia syyskuun päivistä, syysauringosta, ruskasta ja luonnosta. Nyt on vain lokakuun ankeutta, koleutta ja kosteutta. Päätin, että ruska ei nyt mennyt ohitseni vielä - nautin siitä vaikka sitten sisätiloissa ja siinä parhaimmassa muodossa: korvakoruissa!

Joten tein sitten tällaiset ruskakorvakorut. Idea lähti vähän jo tosin kesällä kytemään mieleen, kun tein pahvista ja kuvista kukkaiset korvakorut (ks. alla linkki ja ohje). Kesällä liimasin printattuja kuvia kartonkipyörylöihin ja silloin ajattelin, että syksyllä sama, mutta ruskalehdillä. Ja niin teinkin - paitsi, että lähtökohtana onkin avaimenperä!

Ks. DIY: Kuvasta korvikset

Löysin maasta parkkipaikalta suhteellisen likaisen avaimenperän. Avainta siinä ei ollut, pelkät avaimenperät ja oikein tuplana. Nappasin talteen, ehjät olivat kuitenkin. Kotona pieni pesu ja kuivumisen jälkeen päällystys.

Liimasin ihan tavallisella askarteluliimalla (hyvin ohut kerros ettei paperi kostu ja mene ruttuun) printatut kuvat kummallekin puolelle avaimenperää. Valoa vasten katsomalla puhkoin papereihin valmiin reiän paikan auki.

Ja jotta paperipinnasta tuli kestävä, lakkasin sen pariin otteeseen. Tämä akryylilakka on hyvä! Kestävä ja kuivuu nopeasti. Mutta ei kuivu purkkiin, kestänyt jo vaikka kuinka kauan.

Avaimenperän vihreät reunat maalasin pronssin värisellä akryylimaalilla. Kolme ohutta kerrosta teki reunoista tasaiset. Ja lopuksi myös reunojen lakkaus.

Eikö tullutkin kauniit reunat! Pronssinväri sointuu kauniisti paperin sävyihin.

Itse asiassa siveltimellä ohuesti sipaisin maalia myös paperipintojen päälle. Ihan superohuesti. Ihan vain, että reunojen ns. ylivuodot sulautuivat hyvin paperikuvioon. Kuviot ovat onneksi sen verran vahvat, että kuultavat hienosti ohuen maalipinnankin alta.

Ja ruska saa jatkua! Ei tullut maaruska, tuli korvisruska.

Että maasta löydetystäkin avaimenperästä voi tehdä oikein hyvät korvakorut. 

2 kommenttia:

Jo muumeissa opetettiin: Jos ei ole mitään hyvää sanottavaa, ole mieluummin hiljaa.