Jäätelökesän kassi!

Jäätelökesä! Harva varmaan väittää vastaan: kesä ja jäätelö kuuluvat yhteen. Ja nyt myös jäätelöt kuuluvat myös kassiin!

Nyt, kun kauppa toisensa jälkeen on pistää muovikassit maksulliseksi (mikä on tosi hyvä!), on pitänyt pitää entistä parempaa huolta siitä, että aina olisi edes joku kangaskassi mukana. Useinkaan se kassi ei ole mikään kaunistus vaan joku virttynyt ja pesukertaa odottava kauppakassi, johon ei kyllä halua laittaa muunlaisia ostoksia (kuten vaikka uutta puseroa).

Tarvitsisin siis vähän edustuskelposemman kangaskassin, sellaisen mitä ei perusruokaostoksille mukaan kelpuuteta. Tällä kassilla lähdetään kangaskauppaan, lankaostoksille tai vaikka sinne jätskikiskalle!

Iloinen jäätelökassi syntyi maalaten, tussaten ja sitten hiukan koristellen. Lisäsin jätskeihin koristeeksi ja iiksi pisteen päälle mm. paljetteja ja helmiä. Ne tuovat kivasti vähän kolmiuloitteisuutta kuviin.

Jädekassi julkaistiin myös  Kauneimmat Askartelut -lehdessä (kesänumero 2/18). Lehti on vielä myynnissä ja jos sitä ei enää löydy lähikaupan lehtipisteesta, tuon yksittäisen numeron voi myös tilata suoraan kotiin ilman postikuluja verkkokaupasta.

Lehdessä on myös kaavat jäätelöihin! Se on hyvä niille, joista tuntuu ettei tussi pysy omassa kädessä niin voi vain jäljentää ja ruveta maalaamaan värialueita!

Nyt jäätelölle!

DIY: Lahjaksi astioita.

Viikonloppuna juhlittiin ylioppilasjuhlia. Halusin antaa hänelle myös jotain käytännöllistä ja sellaista mikä jäisi hyvin pidettynä pitkäksi ajaksi käyttöön ja myös muistoksi sekä minusta että juhlista.

Kun mikä se sellainen lahja sitten olisi, mietin mitkä lahjat itsellä jäi ylioppilaslahjoista mieleen. Ei ne rahat tai niillä hankitut asiat (mitä ikinä lienee sitten edes olivat) vaan ne oikeat lahjat. Sain useita erilaisia astioita ja otin ne kaikki ilolla vastaan. Moni niistä on vieläkin käytössä näin yli kymmenen vuoden jälkeen. Osa on vain juhlakäytössä, mutta osa ihan jokapäiväisessä arjessa.

Näissä ajatuksissa päädyin astioihin. Koska onhan se nuorella kuitenkin edessä se muutto siihen omaan ekaan kotiin ja auttamattahan astioita sinne sitten tarvitsee.

Satunnainen setti lautasia, kulhoja ja parit juomalasit. Ei mitään liian hienoa ja helposti särkyvää, vaan sellaisia, jotka ovat ihan jokapäiväiseen käyttöön tehty. Ja itse koristeltuna tietenkin, jotta niissä on ripaus persoonaa.

Uniikki setti syntyi ruoka- ja voileipälautasista, muro- ja jälkiruokakulhoista sekä juoma-laseista. Päädyin valitsemaan kutakin astiaa vain kaksi kappaletta (ja koristelemaan kunkin niistä pikkuisen erilaisesti), koska en halua tukkia nuoren kaappeja ennen kotoa pois muttamista tai muuton jälkeenkään.

Ostin astioiden koristelua varten uudet posliinimaalitussit. Ostin mustan ja harmaan, mutta tuo harmaa oli aika kehno valinta, kun eihän se lasi-astioissa mihinkään näkynyt. Nämä olivat kyllä huomattavasti parempi kuin edellinen posliinitussini, jota piti pumpata vähän väliä ja se sotki ihan hirveästi. Nämä olivat kuin paksuja tusseja, joista tuli tasaisempi jälki.

Jos posliinitussin käyttö ei ole tuttua niin pähkinänkuoressa tussilla piirretään, työn annetaan kuivua (näillä tusseilla 4h) ja sitten ne poltetaan eli kiinnitetään sähköuunissa melko matalassa lämmössä ohjeiden mukaan. Ainakin edellisen tussin jälki kesti hyvin tiskikonepesua ja samaa lupailee näidenkin etiketit, joten olen luottavainen että koristelut kestävät näissäkin hyvin tiskarin kuin tiskarin. // Ks. lisää posliinitussi-ideoita tästä kategoriasta.

Kaikista hauskinta oli pähkäillä ja pinota astiat järjestykseen niin, että mahdollisimman moni kuosi näkyy.

Astioiden väliin laitoin pakkauspaperia (tai jotain tuommoista silkkipaperia vähän paksumpaa), jotta olisi vähän enemmän suojaa astioiden välissä ja pysyisivät paremmin paikoillaan. Leikkasin pyörylät samalla piparireunaisiksi, heh.

Ja sitten pingotin ne sellofaaniin. Koristelin "paketoinnin" kahdella suurella kukan lehdellä ja kuivuneella eukalyptyksen oksalla. Mielestäni ne sopivat tuohon paremmin kuin, jos olisi vain vetänyt narulla jonkin tavanomaisen hörselön.

Sellofaani on kyllä siinä mielessä hyvä, että se estää sen kiusallisen hetken lahjapöydässä, kun lahjan saaja miettii, että pitäisikö lahja avata vai ei? Sellofaanissa pysyvät astiat paikoillaan, mutta silti näkyy päälle mitä siellä on.

Hyvät olivat juhlat ja tuore ylioppilaskin vaikutti pitävän lahja-ideastani.

Sitruuna-niskatyyny.

Kun elämä antaa sitruunoita, tee siitä....tyyny! Ei sillä, vaikka tässä on sitruuna jos toinenkin tullut vastaan niin minähän rakastan sitruunoita! Sitruunarakkaus on nyt mennyt siihen pisteeseen, ettei enää riitä sitruunat suuhun vaan näköjään pitää saada lohko myös sohvalle.

En tiedä mistä kummasta se ajatus lähti. Tilkkutyynyä lähdin tekemään mustavalkokeltaisen tyynyn kaveriksi, mutta sitten se eskaloitui jo ihan ensimmäisen kolmion leikkaamisen jälkeen. Ei tullut tilkkutyynyä, tuli sitruunan muotoinen niskatyyny!

Ompelin tyynyn näin: Leikkasin keltaisesta tilkkukankaasta kolme kolmiota ja ompelin niihin valkoiset "pisarat" siemeniksi. Leikkasin valkoisesta lakanakankaasta kaksi puolikuuta ja ompelin kolmiot toiselle puolikuulle. (Taustakappaleeseen keltaisia lohkoja ei tullut, koska tilkkukangas ei olisi riittänyt enää yhtä suuriin lohkoihin.) Sitten ompelin valkoiset suorat laidat yhteen ja arvioin kuinka paksun lohkon haluan. Sen mitan ja kaarevan reunan pituuden mukaan leikkasin pitkän suikaleen, jonka kumpikin pitkä laita on kaareneva. Sitten suikale sivuihin kiinni, vanhan tyynyn sisuksella lohkon täyttäminen ja aukon sulkeminen käsin - valmista!

Sitruuna on kyllä aika hauska väripilkku muuten aika neutraaliin olohuoneeseen.

Aikaisemminkin olen tehnyt useita sitruunajuttuja!

Tutustu ainakin näihin: akryylilla maalatut sitruunatennarit / polymeerimassaiset sitruunakorvikset / sitruuna-keittiöpyyhe (kangasvärillä ja leimasintekniikalla, postaus kadoksissa).

Ja ai niin, olihan toki vihreä lehtityyny myös uutuustyyny sohvalle. Se on ihan vaan taskumallilla ommeltu. Kangas löytyi Eurokankaasta.

Virkattu ylioppilaslakki (+ohje).

Viikon päästä uusia ylioppilaita jo jännittää, h-hetki on käsillä! Saadaan uusi valkoinen lakki päähän, juhlitaan ja nautitaan. Omista ylioppilasjuhlista on jo aikaa (yli kymmenen (!!) vuotta), mutta olen edelleen sitä mieltä, että se on ollut yksi elämäni hienoimpia päiviä. Oli onnistuneet juhlat, paljon sukua paikalla ja olo oli niin kevyt. Paljon naurua ja ihania ihmisiä.

Toivottavasti moni tuleva lakitettu voi sanoa samaa omista juhlistaan. Juhlamuisteloiden siivittämänä virkkasin pienen ylioppilaslakin. Alta löytyy myös lakin virkkausohje!

Tähän ei mennyt paljon aikaa eikä lankaa, kiva pieni jämälankatyö. Kokoa lakilla on hurjat 6 cm kanttiinsa, jos päältä laskee halkaisijaa. Lankaa ja koukkua vaihtamalla voi tehdä myös vielä pienemmän lakin!

Lakin voisi hyvin kiinnittää ylioppilaan korttiin tai lahjaan. Tai kukkakimppuun. Tai mikseipä voisi käyttää myös ihan tarjoilupöydässä somisteena. Lakinhan voisi hyvin myös sokeritärkillä tai liimavesiseoksella kovettaa, mutta se ei ole välttämätöntä. Ainakin tuo oma puuvillalangasta tehty koristeeni pysyy hyvin muodossaan ihan sellaisenaan.

VIRKATTU YLIOPPILASLAKKI

Virkkaa näin: 1. krs: Tee taikasilmukkaan 1 kjs + 9 ks. Yhdistä ensimmäiseen :saan. 2. krs: Virkkaa 2 ks jokaiseen s:aan, sulje kierros ps:lla. (= 18 s). 3. krs: *1 ks, 2 ks samaan s:aan*, toista *-* koko kierros, sulje kierros ps:lla. (= 27 s). 4. krs: *1 ks, 1 ks, 2 ks samaan s:aan*, toista *-* koko kierros, sulje kierros ps:lla (= 36 s). 5. krs: *8 ks, 2 ks samaan s:aan*, toista *-* koko kierros, sulje kierros ps:lla (= 40 s). 6–7. krs: Tee 1 ks jokaiseen s:aan, sulje kierros ps:lla. 8. krs: *8 ks, 2 ks yhteen*, toista *-* koko kierros (= 36 s), sulje kierros ps:lla mustalla langalla. 9. krs: *Tee 8 ks, 2 ks yhteen*, toista *-* kolme kertaa ja tee ks kierros loppuun sulje kierros ps:lla. (= 33 s). 10. krs: Tee 1 ks jokaiseen s:aan, sulje kierros ps:lla. 11. krs: Tee s:n takareunaan: 12 kiinteää kjs (eli ts. 12 ps), 1 puolipylväs, 2 p, 2 p samaan s:aan, 1 p, 2 p samaan s:aan, 2 p, 1 puolipylväs, kiinteitä kjs kierros loppuun. Päättele. Koriste: Tee ohuemmalla langalla ja pienemmällä koukulla: Tee taikasilmukkaan 1 kjs + 8 ks. Kiristä ja päättele lanka.

Malli suunniteltu Kauneimmat Käsityöt -lehdelle ja löytyy myös lehden Facebook-sivulta.

DIY: Vinyylistä koruja.

Vuosien saatossa olen tehnyt erilaisia koruja vinyylilevyistä. Välillä pidin materiaaliin taukoa, mutta nyt olen taas viehättynyt siitä. Kovaa ja mustaa, ja niin moneksi muuntautuvaa kierrätysmateriaalia!

Jo vuosia, vuosia sitten tein vinyylistä spiraalikorvakorut. Silloin ajattelin, että vinyyli soveltuu koruihin vain, kun sitä vähän sulattaa (uunissa, miedossa lämpötilassa - vinyylistä ei silloisten terveysviranomaisten tietojen mukaan ainakaan iholle mitään vaaraa ollut) ja muotoilee. Mutta tottakai vinyylistä voi tehdä koruja myös ilman uunia - ihan vain saksimalla!

Taisi olla hanki vielä maassa, kun tein vasemmalla olevat korvakorut. En tiedä miksi jäi niiden esittely blogissa - ainakin olen pitänyt niitä hurjan paljon! Niin paljon, että nyt tahdoin vähän samaan henkeen toisenlaiset, mutta hopean värisillä koukuilla ja vähän tylsemmällä ja vähemmän piikikkäällä muotokielellä.

Näytän miten korujen teko onnistuu, se on helppoa! Tässä tutoriaali kuinka valmistat vinyylistä koruja:

Tee-se-itse: Vanhasta vinyylilevystä koruja

Tarvikkeet: Vinyylilevy (*), korun valmistamiseen tarvittavat osat kuten välirenkaita ja korvakorukoukut, vahvat ja isot sakset, korupihdit, sytkäri/kynttilä, paksuhko neula, (kynä).

(*) Vinyylejä löytyy kirppareilta ja kierrätyskeskuksista. Mutta käytäthän vain sellaisia mitkä ovat jo naarmuuntuneita ja käyttökelvottomia. Ei ole järkeä rikkoa käyttökelpoista, vaikka levy vanha olisikin.

Vaihe 1: Aloitetaan leikkaaminen

Aloita isosta kappaleesta. Murra/saksi vaikka vinyyli muutamaan isoon kappaleeseen ja siitä yksi kappale vielä pienemmäksi. Harvoin onnistuu suoraan muotoonsa leikkaaminen, vinyyli vain murtuu ja menee halki.

Vaihe 2: Hienoviilaa muotoonsa

Jatka kappaleen leikkaamista muotoonsa suorilla linjoilla. Pitkät reunat ensin, sitten lyhyemmät. Kulmat voi varovasti saksilla sipsuttaen pyöristää - leikkaa niin vähän kuin pystyt, ettei muotokieli kärsi. Leikkaamisen sijaan kulmat voi pyöristää myös hiekkapaperilla tai metallisella kynsiviilalla.

(Onpas mulla törkyset sakset, huh.)

Vaihe 3: Leikkaa vastakappaleet ja pari

Riippuen minkä muotoista korua teet, leikkaa kaikki osat, ensin toinen korvispuoli ja sitten toinen. Voit piirtää vinyylille tarvittavat "kaavan", jotta kappaleista tulee juuri samankokoiset. Suunnittele samalla mihin kohtiin korulenkit tulevat. Liian kapea ei käy ja harvoin liian terävä kohtakaan.

Vaihe 4: Tee reiät välirenkaille

Kuumenna neulaa tulessa ja puhko kuumalla neulalla reiät. Voit merkata varmuuden vuoksi kynällä paikat, joihin haluat reiät, koska neula pitää työntää todella nopeasti vinyylin läpi tai neula jäähtyy. Liian kuuma neula vain sulattaa reikää liikaa ja reunoista tulee röpelöt. Kokeilemalla selviää kuinka kauan kannattaa neulaa kuumentaa ja kuinka nopeasti reikä on tehtävä. Useimmiten kannattaa ensin tehdä pieni reikä ja sitten suurentaa sitä hieman, jotta reikä ei ole liian tiukka välirenkaalle. Jos koru vaatii paljon reikiä, suosittelen kynttilän sytyttämistä niin homma helpottuu huomattavasti.

(Mulla on yksi neula ihan vaan sulatushommiin - ja sen näkee, on jo ihan musta ja paksu toisesta päästään. Mutta vielä toimii hyvin tehtävässään!)

Vaihe 5: Kokoa kappaleet

Sitten vain yhdistetään kappaleet toisiinsa välirenkailla ja liitetään ylös korvakorukoukut - valmista!

Vinyyli on siitä kiva materiaali koruksi, että siitä voi tehdä niin monenmuotoisia (no ehkä lähinnä vain geometrisia muotoja) koruja. Vinyylikorut kiiltävät kivasti ja niitä voi myös maalata, niihin voi yhdistää helmiä tai muita koristeita. Korut ovat myös kestäviä, eivät mene kastuessaan miksikään ja mitä parasta - ne ovat tosi kevyitä kantaa!

Tein nyt vielä samaan syssyyn yhden kappaleen vinyylikorvikset. Kolmiota niissäkin, mutta vähän toisinpäin.

Kyllä kelpaa! On piikkiä ja spiraalia. Ja kaikki niin ihanan mustanpuhuvina, lempivärissäni!