Libero-kassin muodonmuutos: DIY peitemerkki

Edelliseen vauva-uutispostaukseen minijatkoa! 

Tai oikeastaan vaikka teema pyörii vauva-aiheen eli vaippakassin ympärillä, toimii tämä sama idea myös mihin vain kassiin, reppuun tai noh, melkein mihin vain! Jos on tahraa, repeämää tai muuta peitettävää merkkiä, tee tämä helppo DIY peitemerkki!

Sain siis maksutta Liberon tuotekassin. Raskaana olevat tietää, Libero-sovelluksesta saa koodin, jolla voi lunastaa tuotekassin, jossa nyt edellisessä satsissa näytteet olivat tässä laukkumaisessa vaippakassissa - mutta ei sen enempää siitä. 

Pointti on siinä, että kassi on ihan suht käyttis ja ajattelin, että sehän on ihan hyvä vaippa-/hoitokassi silloin, kun mukaan ei tarvitse paljoa. Mutta vastustaa kovin tuo kävelevenä mainoslogona oleminen, joten halusin Libero-logon piiloon! Saman kassin saaneet toki tunnistavat, vaikka mitä päälle liimais, mutta muuten logon piilottamalla kassin voisi naamioida vaikka miksi uniikiksi kassiksi..

Joten päätin tehdä logon päälle DIY peitemerkin. Jotain pientä, jotain söpöä.

Neljä korvapalaa, kuono. nenä.. arvaisiko tästä jo mitä aioin paloista käsin tikuttaa kasaan?

No pieni, hyväntuulinen nallehan siitä tuli! 

Vähän kävi mittavirhe ja pelkät nallen kasvot eivät ihan logoa piilottaneet, joten lisäsin alle tuon lähes kassin värisen soikion ja sitten vielä rusetin pään päälle. Ja voila - logo on kadoksissa!

Tästä tuli kiva. Leikkisä ja veikeä. Sai ihan pienistä huopapaloista tehtyä ja aika vähällä vaivalla myös.

Sitten vain pikkuruisia vaippoja hakkimaan täytteeksi.  

Hakekaa kätilö -viltti (+ uutinen!)

Tämä blogi on ollut pitkään hiljaiselossa.

Mutta nyt on virallisesti kevät ja on aika kertoa ihana pitkään pidetty salaisuus.

Meille tulee vauva! 

Kuva on jo syksyltä. Eli nyt mennään jo loppuraskaudessa. Voisiko jopa sanoa, että elämän tärkein, suurin ja kutkuttavin tee se itse -projekti on pian loppusuoralla?

Syksy ja talvi on ollut surun ja ilon sekamelskaa, kun syntymä ja kuolema ovat kulkeneet rinnakkain. Isäni kuoli tammikuussa, mutta tämä vain todistaa: elämä jatkuu. Elämän on jatkuttava. 

Ja tässä kaiken keskellä odottavan kuplassa on valmistunut paljon vauvakäsitöitä. Tässä tulee niistä nyt esille uutisen myötä niistä ensimmäinen.

Hakekaa kätilö -sarjasta vauvaviltti. 

Rakastan Hakekaa kätilö -sarjaa. Olen katsonut kaikki kaudet ja lukenut sen kirjankin, johon alkuperäisesti tuotanto perustuu (tai lähinnä se eka kausi). 

Sarjassa näkynyt viltti on saanut netin maailmassa monenlaisia versioita. Useimmat ovat villalangasta, mutta minä päädyin kevätvauvalle ja kesää ajatellen kevyempään puuvillalankaan. Sen myötä myös vähän muokkasin viltin kuviota, jotta sain toimimaan sen sekä langalle että pienemmälle virkkuukoukulle.

Tykkään tästä mallista, koska kauempaa katsottuna se näyttää paloista tehdyltä, mutta kuitenkin virkataan tasona ja täysin yhtenä isona kappaleena.

Hakekaa kätilö -viltti

Lanka: Drops Safran, menekki oli vähän päälle 4 kerää. Viidennestä piti ottaa vähän, että sai reunan valmiiksi. Viltin kooksi tuli 66x73 cm eli suhteellisen pienikokoinen ns. koppa- tai kaukaloviltti.

Koukku: 2

Mallikerta näkyy tässä! 

Pystyviivat ovat pylväitä, lenkit ketjusilmukoita ja v-väkänen kiinteä silmukka.

Aina reunan alkuun 2 kjs korvasi ekan pylvään ja loppuun tulee mallikertojen väliin aina ketjusilmukka, mutta tietenkään viltin toiseen reunaan sitä ei tule. 

Omaan vilttiin tein kahdeksan mallikertaa rinnakkaan ja kaksitoista ns. päällekkäin.

Reunaan tein vain viltin ympäri pylväitä yhden kierroksen ja sitten kiinteitä ketjusilmoita ihan reunaan jämäköittääkseni reunaa skarpimmaksi.

Kokeilin kyllä vilttiin vaikka mitä piparireunaa, mutta mikään ei tuntunut omalta. Tykkään enemmän, että reuna on suora ja skarppi. Näin on just hyvä.

Viltti olikin ensimmäinen vauvakäsityö, johon jo alkuvuonna tartuin. Tein sitä pikku hiljaa eteenpäin, vähän nautiskellen. Ja välillä siihen tylsiinnyinkin, olihan mallikerta aika helppo loppopeleissä ja se kävi vähän itseään toistavaksi.

Mutta nyt ovat viikot kiihdyttäneet vauhtiaan. Pinnasänky ja lähes kaikki vauvahankinnat hollilla. Odotamme kaiken mullistavaa tulevaa innostuineina ja jännittyneinä. Saa nähdä milloin sitä itse huudetaan sitten: hakekaa kätilö!

Lahjapankki osa 2/2: Kolme persoonallista lahja-ideaa

Helmikuu ja vielä se yks nostaa esille joululahjat - no parempi nyt kuin ei milloinkaan! Ykkösosa tuli jo aika päiviä sitten, sitten tuli suruaika perheessä, joten siitä kovin nyt viivettä. Mutta nyt lopulta jatko-osa: Kolme persoonallista, erilaista lahjaideaa.

Ks. lahjapankki osa 1/2: Ommellut lahjat

Persoonallinen lahja-idea 1/3: Uniikki koriste

Ihana ystävä, kaksi ihanaa koirakaveria. Maalasin joulupalloon koirien kuvat pelkistetyllä sarjakuvatyylillä. Mielestäni sain niihin ihan hyvin heidän näköä, vaikkakin väritys ei ole tässä tyylissä yks yhteen. Taustan maalasin pronssiseksi ja koristelin vielä nupin satiininauhalla.

Tuntui hassulta ohjentaa pelkkä pallo käteen, joten tein pallolle sopivan kannellisen laatikon pahvijämistä, maalarinteipistä ja pienistä lahjapaperipaloista. Hyvä rasia vaikka joko säilytykseen tai sitten kiertoon seuraavalle lahjansaajalle.

Persoonallinen lahja-idea 2/3: Led-sienivalot

Näitä led-valoja erilaisissa sienimaailmoissa näin omassa some-feedissä pitkin viime vuoden syksyä. Tiesin heti, että teen oman version led-sienivaloista lahjaksi!

Pohjana oli vanha kahvikupin lautanen (kierrätyskeskuksen saa ottaa -hyllystä) ja lyhyet led-valot (oikeasti, superlyhyet valot oli vaikea löytää!). Päällystin lautasen ilmakuivuvalla fimomassalla ja asettelin led valot siten mihin sienet halusin. Patterikotelo jäi lautasen alle.

Itse sienet ovat kuumaliimaa. Ensin pursotetaan varovasti kuumaliimaa ledvalojen päälle eli varsiin. Sienien lakit tehdään erikseen; pursotetaan pyörylöitä leivinpaperille ja ennen kuin jähmettyvät, sormin muotoillaan kuperaksi. Sitten ne kuumaliimalla liimataan varsitynkien päälle.

Koska lautasen päällysmassa rakoili, päällystin sitä vielä kevyesti vanulla ja liimalla - sain pintaan vähän sellaista taianomaista utua. Tai talvipeitettä. Lopuksi koristelin vielä pienillä luonnon "kävyillä" (ulkoa kerätty maasta syksyllä ja sisällä kuivattu), muutamilla paperinauhalehdillä ja helmiäisillä helmillä.

Mielestäni tästä tuli persoonallinen ja pieni tunnelmavalo. Ei vie paljoa tilaa, mutta kiinnittää silti helposti huomion pienillä sienillään.

Persoonallinen lahja-idea 3/3: Hemmottelupaketti

Hemmottelua kaipaa moni, joten useinkaan hemmottelupaketilla ei voi mennä pieleen. Tässä paketissa oli pieni pullo roseeta, suihku-steamerseja, kuorintaa, voidepaloja ja jalkakylpyainekset.

Piparminttu-scrub syntyi ihan kookosöljystä, sokerista ja eteerisestä öljystä. Laventeli-jalkakylpyainekset olivat kaupan tuotetta vain uuteen purkkiin siirrettynä. Voidepalojen ohje alla.

Käytin näihin keräämiäni tyhjiä vihreitä lasipurkkeja. Tein niille selkeät etiketit, joissa on lyhyesti käyttöohjeet kullekin tuotteelle. Kiinnitin etiketit liimalakalla lasiin kiinni.

Hoitavat voidepalat iholle

Tarvitset vain kosmetiikkaan soveltuvaa mehiläisvahaa ja ihan marketista kookosöljyä.

Sulata 50:50 suhteella kumpaakin vesihauteessa. Kaada silikonimuotteihin ja anna jähmettyä.

Voidepalat ovat kiinteitä ja sulavat iholle lämmöstä. Kannattaa tehdä mahdollisimman pieniä ns. kertavartalokäyttöisiä voidepaloja.

Pakkasin voidepalat purkkiin kerroksittain laittaen väliin aina leivinpaperin. Etteivät ainakaan ihan takerru toisiinsa. 

Voidepalat kannattaa säilyttää huoneenlämmössä, mutta ilman lämpötilavaihtelua. Eivät siedä lämpöä, kookosöljy lähtee kyllä sulaamaan, jos voidepaloja esimerkiksi säilyttäisi kylppärissä ja sauna pohottaisi vieressä päällä.

Virkistävät suihku-steamersit

1 dl epsom-suolaa
1 dl ruokasoodaa
40 tippaa eteeristä öljyä, appelsiini
50 tippaa eteeristä öljyä, sitruuna
2 tl vettä

Sekoita ensin kuivat ainekset kulhossa. Lisää öljyt ja sitten vesi, sekoita nopeasti tasaiseksi. Jatkuu alla: 

Painele muotteihin (itse laitoin paperivuoan silikoinimuotin sisälle) lusikan kuperalla puolella tiiviiksi ja tasaiseksi. Anna kovettua seuraavaan vuorokauteen.

Käytä näin: ota yksi steamers (mikähän tää olisi suomeksi??) suihkuun mentäessä, aseta joko suihkun hanan päälle tai lattialle kaakelille. Vesi sulattaa palan ja tuoksu vapautuu suihkuun. Nauti, rentoudu ja virkistäydy. 

Ja nämä muuten tuoksuu tosi hyviltä!

Pakkasin hemmottelupaketin pahvilaatikkoon ja koska sisus ei kovin kestänyt ravistelua ja ympäri kääntämistä, päätin vain vetästä nauhan ympärille. Joskus menee ihan ilman lahjapaperiakin! Ja kylkeen vielä pakettikortti - tosiaan käytän myös itse näitä vapaasti omaan käyttöön printattavia pakettikortteja!

Ks. printattavat pakettikortit

Siinäpä ne! Nyt ei sitten sanakaan joululahjoista ennen seuraavaa joulua, heh. 

Hupsut tupsukorvakorut

Alkuvuonna on ollut hiljaista. Tammikuu on tuntunut normaaliakin pidemmältä.

Isäni kuoli. 

Se ei ollut odottamatonta, ehti siihen valmistautua niin kuin ikinä oman vanhemman menettämiseen voi valmiina olla. Eli eihän siihen ole koskaan valmis. Se satuttaa, menetys. Hautajaisjärjestelyt. Surutyö. Muistot. Se, että uusia muistoja ei enää tule. 

Joten luonnollisesti tässä ei ole ollut inspiraatiota tai voimia käsitöille tai blogille. Joululahjapostauksen osa 1/2:n jatko-osa vielä odotuttaa (kyllä se tulee seuraavaksi, kun vain jaksaisi naputella tekstit muuten valmiiseen postaukseen..).

Mutta eilen tein jotain pientä. Inspiraatio tuli yllättäen. Lainasin kirjastosta Marren PomPom-kirjan ja sen supervärikäs pläjäys toi ankeaan tammikuuhun iloa. Haluan hupsut tupsut! KORVIKSINA!

Ensin aloin tekemään valmiilla kehikolla tupsuja, mutta tupsusta tuli aivan liian iso. Tein sitten pahvista minikiekot. Siitä sain tarpeeksi pienet tupsut. Sitten ompelin ketjut kiinni tupsuun ja yhdistin koukut. Done.

Tosin vaikka tämä ei ole surukäsityö (kuten anoppini menehtymisen jälkeen itkin ja virkkasin, ks. alla linkki), on tässä käsityö ja noh, onhan tässä myös surutyö. Ja yhtä mustat korvakorut ketjuja ja koukkuja myöten kuten surupusero konsanaan.

Ks. virkattu kannellinen purkki (sis. OHJE)

En tehnyt tosin tupsukorviksia ekaa kertaa. Tein jo ihan vastaavat joulunpunaisina vuonna 2016 (ks. postaus)! Ne tulikin edellä mainitusta tupsukirjasta mieleen. Mitäköhän tupsuille tapahtui? En muista nähneeni niitä enää vuosikausiin. Ehkä joskus purin ne pois. Mutta nyt on mustat hupsut tupsut tilalla!

Ja on muuten kevyet! Ehkä näillä on suru helpompi kantaa.

"Jonain päivänä tuuli vie pilvet,
aurinko tulee esiin.
Jonain päivänä surumme on
kevyempi kantaa."

Lahjapankki osa 1/2: ommellut lahjat 5 ideaa

Tammikuu kohta puolivälissä, mutta tsekataan vielä kuitenkin vähän taaksepäin mitä oli viime joulun lahjapankissa. Kun en näitä ideoita saanut aikaisemminkaan blogiin tuutattua niin parempi nyt kuin ei milloinkaan. 

Katsotaan ensin ommellut lahjat - viisi ideaa!

Ommellut lahjat: Idea 1/5

Rentouttava yöpaketti

Tämä on klassikko ja eikä suotta, toimii useimmille hyvin: yövaatepaketti.

Ompelin trikoosta raitashortsit. Vyötäröllä on kuminauhakuja ja pieni koristerusetti, josta näkee helposti mitenkäpäin pöksyt jalkaansa väsyneenä vetää. Helmassa sivussa on pienet pyöreät halkiot.

Yöshortsien kaava Suuri Käsityölehti 11-12/2024.

Yöpöksyjen kaveriksi ompelin unimaksin. Käytin siihen puuvillaa (silmiä vasten), väliin pörröcollegea tilkkulaarista ja päälipuolelle jotain harmaata sekoitekangasta. Tein päälle nahkapaloista ns. silmäluomet ja räpsyripset. Ja tietenkin maskissa on kuminauha, jotta pysyy päässä. Kaava oma.

Ommellut lahjat: Idea 2/5

Pöksyt tulevalle isälle

Ensi kertaa isäksi tulevalle keksin ommella ihan oikeat kalsarit! Paksua trkoota ja vyötärölle kierrätin vyötärönauhan - näytti kuulemma ensin kaupasta ostetuilta sen vuoksi, heh. 

Kaveriksi pakettiin sujahti kankaan jämäpaloista pienet samistelypöksyt tulevalle vauvalle koossa 62.

Kalsarien kaava Suuri Käsityölehti 11-12/2019 ja potkuhousujen kaava Suuri Käsityölehti 2/2020.

Ompelin ekaa kertaa sekä pitkät kalsarit että potkohousut. Etenkin jälkimmäiset oli kyllä tosi helppo tehdä. Ja niistä tuli niin kauhian söpöset! Ja mukavan oloiset, luulisi että olisi ainakin vaipalle tilaa.

Ommellut lahjat: Idea 3/5

Pienen taitelijan paketti

Piirtelevä tyttönen sai pääosin ostetun lahjan: ns. aikuisten oikean luonnoskirjan ja siihen päälle erilaisia kyniä ja tarroja (koska kukapa ei tarroista tykkäisi). 

Lisäsin muistikirjaan kuitenkin jotain itse tehtyä: Kanteen ns. pikapenaalin. Siihen voi sujauttaa lempparikynät mukaan. Ympärillä on vahva kuminauha. 

Maalasin myös kultamaalilla luonnoskirjaan omistajansa nimen alkukirjaimen ihan vielä pisteeksi iin päälle.

Ommellut lahjat: Idea 4/5

Toivelahjana toppaliivi

Mies on halunnut pitkään toppaliiviä ja kun joulu lähestyi, päätin että se jos mikä löytyy kuusen alta. Olin jo ompelemassa koko toppaliiviä alusta asti itse, mutta en löytänytkään sopivaa mustaa vuoritettua vaakatikkikangasta mistään kaupasta - en edes verkkokaupasta!

Sitten otin varasuunnitelman käyttöön: ostin käytettynä vastaan tulleen toppaliivin. Se oli huomattavasti liian suuri, joten päätin, että eipäs ommella alusta asti, vaan lähdetään pienennyshommiin. Miehen oma takki päälle ja siitä vähän osviittaa mitoille.

Lyhensin, kavensin, otin hihanteistä sitään. Vetoketju piti ratkoa kokonaan pois, lyhentää ja laittaa takaisin. Kyllä jännitti monessa kohtaa, että tuleeko pienennettyä liikaa, mutta lopulta koosta tuli aivan täydellinen ja kuulemma ihan paras lahja - vaikka olikin itse matsku kirpparilta!

Tämänkin vähän hauskasti yksilöin. Oli Primarkin (yyh ei hyvä firma, ja mietin haluanko ostaa ko. vaatetta edes kirpparilta, mutta ajattelin että ainakin se tulee hyvään uusiokäyttöön?) leima tietenkin vuoressa ja halusin peittää sen sekä alkuperäisen koon. 

Keksin leikata trikootilkusta (josta aikoinaan olen ommellut miehelle myös joululahjaksi yövaatteita) koiran kuvan ja tikata sen vuoreen kiinni. Eikö ollut ihan hauska idea!

Ommellut lahjat: Idea 5/5

Puutarha-intoilijan paketti

Kasvihuoneessa hyörivälle tein ja annoin pienen puutarha-aiheisen paketin, jossa...

..oli polvien alle laitettava topattu ja hyvin vettä ja likaa hylkivä pehmoalusta. Sivussa myös ripustus- ja kantokahva. Alustaan mätsäävä essu tietenkin - isoilla taskuilla, että mahtuu kuokka ja vaikka puutarhakäsineet mukaan.

Lisäksi ostin pienen muistikirjan, johon maalasin yläkulmaan my garden-tekstin. Kirjaan voi vaikka kirjoittaa ylös laittaa mitä kasveja on minäkin vuonna kasvihuoneessa kokeillut.

Ja kun olin jo paketoinnut edellisen lahjan, tuli vielä neljäs pieni idea: liitumaalilla maalatut puulusikat eli kasvimerkit! Ei tosin ollut lusikoita ja en halunnut niitä ostaa, mutta koska oli puuhaarukoita, näppäsin niistä saksilla piikit pois. Maalasin 2-3 kertaan liitumaalilla ja eikun pakettiin. Pistin erillisenä kotelona mukaan liituja unohtamatta. Saaja tykkäsi!

Ja seuraavaksi tulossa vielä sekalaiset lahjat, lahjapankki osa 2/2!