Virkattu tuikkualunen (sis. OHJE)

Sainpas toisen postauksen tälle kuulle. Ihan nippanappa. Mutta nyt kun on tässä kaamos korvilla ja illat pimeät, sitä taas kaipaa jos jonkinlaista tunnelmavaloa. Jos tykkäät led-tuikusta niin tämä on sulle!

Virkattu tuikkualunen on koristeellinen ja sievä, ihan kuin lumitähteä imitoiva pieni liina. Siinä on avautuvat tähtisakarat joka suuntaan ja keskellä pieni kuppi. Itse tykkään, että on lasinen tai muovinen kuppi vielä muotoa pitämässä ja siinä keskellä sitten led-tuikku. Hyvin kyllä menisi ilman kuppiakin.

Tässä alla tulee virkkausohje!

Virkattu tuikkualunen

Koko: Halkaisija noin 14 cm. 

Lanka: Vaaleansinistä kimallelankaa, esimerkiksi Schachenmayr Catania Glamour (50 g =142 m) tai puuvillalankaa ja kimallelankaa yhdessä. Tai mitä vain puuvillalankaa.

Virkkuukoukku: 2 tai käsialan mukaan.

Tee näin: 1. krs: Tee taikasilmukkaan 3 kjs + 14 p, yhdistä krs ps:lla. 

2. krs: 3 kjs, *2 p samaan s:aan, 2 p samaan s:aan, 1 p*, toista *-* koko krs, yhdistä krs ps:lla (= 25). 

3. krs: 3 kjs, *2 p samaan s:aan, 2 p samaan s:aan, 2 p samaan s:aan, 1 p*, toista *-* koko krs, yhdistä krs ps:lla (= 42). 

4. krs: 5 kjs, *jätä 1 s väliin, 3 pitkäp, 4 kjs, jätä 1 s väliin, 2 ks, 4 kjs*, toista *-* koko krs, yhdistä krs ps:lla, jätä lopussa 1 s väliin ja virkkaa 1 ks loppuun. 

5. krs: *4 ks kjs-kaareen, 1 ks pylvääseen, 5 kjs, jätä 1 s väliin, 1 ks pylvääseen, 4 ks kjs-kaareen*, toista *-* koko krs, yhdistä krs ps:lla. 

6. krs: *2 kiinteää kjs, 5 kjs, jätä 1 s väliin, 1 ks, 5 kjs, 1 ks kjs-kaareen, 5 kjs, 1 ks kjs-kaaren loppuun, 5 kjs, jätä 1 s väliin, 2 kiinteää kjs*, toista *-* koko krs, mutta jätä toistojen välissä 1 s väliin sakaroiden keskeltä, lopuksi yhdistä krs ps:lla. 

7. krs: *2 kiinteää kjs edellisen krs:n takareunaan, virkkaa kjs-kaareen: 2 ks, nirkko*, 2 ks ja seuraavaan kjs-kaareen: 2 ks, 2 kjs, nirkko, 2 kjs, 2 ks ja viimeiseen kjs-kaareen 2 ks, nirkko, 2 ks ja lopuksi 2 kiinteää kjs edellisen krs:n takareunaan. Päättele. 

Kuppi: Virkkaa 33 kjs (tai tuikkukupin ympäri riittävä määrä kjs), yhdistä ps:lla renkaaksi. Virkkaa 1 p jokaiseen s:aan 1-2 krs:ta riippuen tuikkukupin korkeudesta, virkatun reunan on jäätävä reunan alapuolelle. Ompele alareunasta tähden keskelle.

* Virkkaa nirkko näin: 3 kjs, virkkaa 1 ps koukusta laskien 3. s:aan.

Paloturvallisuuden vuoksi suosittelen käyttämään virkatussa alusessa vain led-tuikkua.

Näillä sanoin toivotan tunnelmallista pyhäinpäivää!

Ohje julkaistu Kauneimmat Käsityöt joulunumerossa 2023.

Kolme vinkkiä heijastimiin (ilman ompelua ja liimaa!)

Täällä taas! Pidin vähän pidempää blogi- ja käsityötaukoa. Ei huvittanut kumpikaan, ei bloggaaminen eikä käsityöt. Nyt tänään istuin pöydän ääreen ja tein pari pientä juttua tarpeeseen: nimittäin heijastimet!

On taas lokakuun aamu- ja iltapimeydet. Heijastin on tärkeä ja halpa henkivakuutus, jota suotta vähätellään. Pyrin laittamaan heijastimia aina jokaisen takin taskuun ja/tai helmaan, laukkuun ja kävelyllä myös ranteeseen - mitä useampi heijastin, sitä näkyvämpi liikenteessä.

Ja nyt ajatus lähti tästä: erilaiset heijastinmateriaalit.

Heijastinkangas on tuttua ja sitä olen käyttänyt paljon. Heijastavaa maalia olen kokeillut, se ei ollut kovinkaan näkyvää. Näiden lisäksi minulla on jo vuosia(?) ollut silitettävää heijastinkalvoa ja heijastinteippiä, mutta en ole tainnut käyttää kumpaakaan mihinkään. Nyt on aika testata kumpaakin!

1/3 vinkkiä heijastimiin: HEIJASTINTEIPPI

Tämän pitävyydestä ei vielä ole kokemusta, mutta nythän sen näkee. Päätin testata tätä mainosheijastimiin, joiden toisella puolella on turhan näkyvästi logo, jota en nyt vain halua mainostaa. Teippiä päälle ja logo piiloon!

Ensivaikutelma: Teippi on aika tahmasta ja nuo heijastinpalloset oli reunoista jäädä sormiin kiinni kuin liisteri. Tuntuu siis hyvinkin pitävältä teipiltä. Kiiltävä kalvo lähti teipistä teippaamisen jälkeen irti, en ole varma onko sen tarkoituskin vai onko teippi niin sanotusti kuivunutta. Heijastaa kyllä silti, vaikka pinta ei ole kivan kiiltävä vaan enemmänkin matan karhea.

2/3 vinkkiä heijastimiin: HEIJASTINKALVO

Rullalla on kalvoa, jota voi leikellä ja silittää - silittämisen jälkeen pitäisi kestää jopa 60 asteen pesun. Ei nyt tullut mieleen vaatetta, johon olisin kalvoa kokeillut, joten päätin tehdä unikko-heijastimen. 

Leikkasin paperista kaavan, jonka avulla leikkasin kaksi unikkoa (toinen peilikuvana) ja silitin ne huovalle. Leikkasin huovan silittämisen jälkeen muotoonsa. Pieni nauhalenksu kiinnittyi silityksen ohessa kiinni.

Ensivaikutelma: Heijastinkalvo oli aika yllättävä! Kun taustamuovin otti pois, ei alta paljastunut minkäänlaista liimapintaa. Olin epäileväinen tarttuuko silittämällä, mutta kyllä se tarttui! Ja tuntuu aika lujalta sellaiselta. Helppoa ja siistiä kiinnittämistä.

Tein myös viime vuonna joululahjaksi unikko-heijastimen. Sen tein liimaamalla heijastinkangasta, mutta vain yhdelle puolelle huopaa, tässä heijastinkalvoa on kummallakin puolella. Ks. unikko-heijastin.

3/3 vinkkiä heijastimiin: VAIHDA RIPUSTIN

Miksihän edelleen monissa mainosheijastimissa on lankaa ja hakaneula? Ymmärrän sen, että heijastimen pitäisi heilua suht alhaalla, mutta mikä on inhottavampi kiinnitystapa johonkin toppatakkiin kuin hakaneula? Tekee reikiä eikä hakaneula edes pysy vaan sitten se on kuitenkin jossain vaiheessa tippunut maahan. 

Tykkään käyttää kaikenlaisia klipsejä ja hakasia. Niillä saa hyvin kiinni taskujen vetoketjuihin ja helmoissa oleviin kiristyslenksuihin. Avaimenperärenkaatkin ovat hyviä, ne eivät ainakaan irtoile ja sopivat hyvin myös laukkuihin ja reppuihin.

Näin tuli muutama uusi heijastin käyttöön. Muista käyttää heijastinta!

Tässä muita heijastavia ideoita:

Unikko-heijastin
Suomen lippu -heijastin

Kirjailtu reppuheijastin

Heijastinmaalilla heijastavia rannekoruja

Erilaisia heijastimia: käsivarsiheijastin, lumitähdet, tasselit, rusetit

Stormtrooper-heijastin 

10 x heijastin-idea -postaus

Peura-origamiheijastin

Kirjailtu sokerikallo-heijastin

Kyyhky-origamiheijastin

Kuivatut kukat osa 2/2

Jatko-osa kuivatuista (eli prässätyistä) kukista! 

Ks. ykkösosa tästä - ensimmäisessä osassa kävin läpi ohjetta ja vinkkejä miten prässätä kukkia helposti.

Eli oli kukat sitten niityltä, omalta pihalta, maljakosta tai vaikka omasta viherkasvin ruukusta, voit hyvin tehdä kukista prässättyjä kukkia. Ja ei vain kukista, lehdistä myös! 

Erityisesti viherkasveissa voi hyödyntää just kohta nuupahtavat lehdet. Etenkin jos on joku todella tärkeä, isokokoinen viherkasvi, jossa on lehti menossa huonoksi tai vaikka varsi napsahti poikki niin kuivaa se, siitä voi saada jotain tosi hienoa kuivattuna.

Tässä yllä kuvassa on muuten anopin hautajaiskukkia. Niistä jäi kauniita muistoja kuivattuna. Nuista vasemmanpuoleisista kukista käytin osan postauksen alla olevaan ideaan..

Mutta ensin idea 1!

Idea 1: Kuivatutista kukista kukkatarroja

Jos kukkia on vähän tai et ylipäätään halua mitään isompaa projektia, tee niistä tarroja!

Helpoin tapa on "teipata" ne kontaktimuoviin. Eli muovin ja taustapaperin väliin ja leikkaa ympäriltä. Tarran voi tehdä myös kirkkaan pakkausteipin avulla, mutta jämäkontaktipalat ovat siinä mielessä parempia, että saat pienetkin kontaktijämät käyttöön ja voit käyttää minkä muotoisia ja kokoisia kukkia tahansa - pakkausteipin leveys kun on rajallinen.

Kukkatarroja voi käyttää muistikirjoissa, kalenterin somisteena tai vaikka kortti-askarteluissa. Sopivat myös monenlaisiin kollaasitöihin ja skräppäysaskarteluihin.

Idea 2: Kuivatuista kukista kukkataulu

Tämä oli isompo projekti! Keräsin tähän kukkia ja kasvien lehtiä vähän pidemmältä aikaväliltä, jotta sain tauluun paljon erilaisia kukkia ja lehtiä. Siellä on kolmesta saadusta kukkakimpusta muistoja, lehtiä rakkaimmista viherkasveista kuten peikonlehdestä, alokasioista ja pantteriköynnöksestä.

Näin kokosin taulun:

Asettelin kukat ja lehdet suoraan lasille nurin. Asettelin ensin isoimmat lehdet ja siihen sitten lähtin kokoamaan kokonaisuutta pienemmillä lehdillä ja kukilla. Kun kokonaisuus oli mieleinen, asetin valkoisen taustapaperin, sen jälkeen toisen taustapaperin tueksi ja sitten kaksi kerrosta pahvia, jotta kukat litistyvät hyvin lasia vasten. En siis käyttänyt tähän mitään liimoja, käytin pahvien tuomaa puristusvoimaa. 

Kokonaisuudesta tuli yllättävän eloisa ja värikäs! Ensin mietin tuleeko liian ruskamaisen ruskea ja synkkä, mutta monet kukat ja lehdet olivatkin yllättävän sävykkäitä. Paljon eri sävyjä, punertavat ja keltaiset nousevat kivasti maastovärien rinnalle. Tästä tuli miellyttävä taulu. Paljon myös erilaisia muistoja sisältävä. 

Kuivatut kukat osa 1/2

Syyskuu ja kesäkukkien aika on ohitse. Mutta vielä ehtii viimeiset ulkokukkaset säilöä talteen. Perinteinen kukkien kuivaaminen (no okei oikeasti tässä pitäisi puhua lie kukkien prässäämisestä, mutta koska olen niin amatööri niin puhun kuivaamisesta - kyllähän ne siinä prässissäkin kuivuvat?) on kivaa puuhaa. Aikansa se ottaa, mutta lopputulos on palkitsevaa.

Tämä on kukkien kuivaamisesta (prässäämisestä) köyhän miehen postaus. Ykkösosassa näytän miten siinä onnistuu ihan ilman mitään erikoisvälineitä (joo varmasti monelle ihan tuttua kauraa, mutta lähetään nyt liikkeelle perusteita) ja jatko-osassa huomenna näytän kaksi kivaa ideaa mihin käyttää kuivattuja, prässättyjä kukkia.

Luonnonkukkia on ihana kuivattaa, olivat ne sitten ojanpientareelta tai itse kasvatettuja ruukussa tai pihamaalla. Tärkeintä on, että kunhan ei poimi kukkia kosteina. Eli älä poimi aamusta tai sateen jälkeen. Kotona on hyvä myös tsekata, ettei kukissa ole pieniä öttiäisiä. 

Myös leikkokukkia on kiva säilöä kuivaamalla. Varsinkin merkityksellisistä, lahjaksi tai yllätykseksi saaduista kukkakimpuista voi saada kuivaamalla ihania muistoja.

Kun kukat alkavat nuupahtaa, leikkaa itse kukka irti ja eikun prässiin. Sellainen kukka, jossa on irtoavia terälehtiä, kannattaa leikata hyvissä ajoin niin terälehdet pysyvät mukana myös kuivattuna.

Monenlaisia kukkia voi siis kuivattaa. Ohutvartiset kukat menevät prässiin melkein miten vain, mutta paksummat kukat voivat olla haasteellisia. Esimerkiksi ruusua ei oikein voi nuppuna litistää, mutta kaikki ns. kuvan mukaiset aukeavat kukat voi kokeilla prässätä, vaikka paksuuttakin on. 

Leikkaa vain kunnolla varsi pois, mitä lähempää kukkaa, sitä parempi. Ja muista ennen prässiä sormin litistää ja asetella terälehdet auki etteivät mene kuivatessa limittäin kasaan.

Kokoa kukat mille vain paperille. Kukan paksuudesta (eli mitä paksumpi, sitä enemmän siitä todennäköisesti tulee kosteutta) riippuen laita kukan alle ja päälle paperia 2-6 kerrosta.

Ja paperilla tarkoitan mitä vain tavallista kopiopaperia - mutta ethän käytä pakasta vedettyä, tähän käy mikä vain paperi. Vaikka mainokset tai avatut kirjekuoret. Jos paperin pinnalla sattuu olemaan kovin leviävää mustetta, laita ne ns. imukerroksiksi ja kukkaa lähinnä olevat paperit ilman musteita.

Kokoa paperia-kukat-paperia -prässikerroksia niin paljon päällekkäin kuin tarvitsee. Itsellä oli useita kerroksia, jossain vaiheessa jo peukalon paksuudella. Aseta alle ja päälle jokin vähintään papereiden kokeinen tasainen levy - itse käytin lähes A4 kokoisia isoja kaakeleita, mutta levy voi olla myös kirja. Aseta johonkin syrjään hyllyn päälle tai vaikka kaappiin ja vielä levyn päälle tasaisen painon eli vaikka paksuja kirjoja.

Sitten unohda kukat pitkäksi hetkeksi.

Kun kukat ovat kuivuneet (itse annoin olla rauhassa useita viikkoja), voit varovasti purkaa kirja- tai muut painot päältä. Avaa paperikerrokset, poista kosteutta imeneet paperit ja kerää hyvin säilyneet kukat talteen.

Jotkut kestävät hyvinkin siirtelyä ja voit säilyttää kukkia tai paksumpia lehtiä vaikka kirjekuoressa tai jossain säilytyslaatikossa sellaisenaan. Herkemmät kukat tarvitsevat paperia tuekseen. Voit myös säilytykseen pinota paperiarkille kukkia, paperia päälle jne kerroksittain. Aseta kerrokset laatikkoon tai sopivaan koteloon ja liikuttele varovasti.

Huomenna jatko-osa! Tulee kaksi tosi kivaa helppoa ideaa hyödyntää kuivattuja (prässättyjä) kukkia. Oli ne sitten luonnonkukkia, kimpuista säilöttyjä tai vaikka lehtiä huonekasveista - kyllä, minä olen niitäkin prässännyt ja niistä tuli upeita - huomenna näette!

DIY: Marjahelmikorvikset

Marjahelmikorvikset! Tai rypälekorvikset niin kuin olen alkanut tässä omassa päässäni sanomaan. Mutta ehkä nämä eivät ole rypäleet vaan jonkinmoiset marjatertut. Helmistä. Joten marjahelmikorvikset.

Näitä vastaavia marjaterttuja on kävellyt katukuvassa paljon vastaan erilaisissa muodoissa. Sattuivat sen verran mieleen silmään ja jäivät ideana mieleen, että oli pakko testata tehdä helmistä oma marjaterttuversio!

Näytän miten se niiden tekeminen sujui:

DIY: Marjahelmikorvikset

Tarvikkeet: Kevyitä helmiä marjoiksi (itse valitsin vaalenpunaisia muovihelmiä), pienempi vihreitä helmiä, korupiikkejä, kaksi pientä pätkää koruketjua, mieleiset korvakorukoukut tai -renkaat.

Ja sitten ohje kuinka kokoat korvikset!

Ensin kootaan helmet piikkeihin.

Voit käyttää helmiin omia piikkejä tai olla säästeliäs ja tehdä niin kuin minä tein: pistin liian pitkän korupiikin poikki niin, että yli jäävästä osasta riitti myös pienemmälle helmille piikki. Näin ei menneet kaikki pätkät hukkaan. Pienelle helmelle riittää, että toisen pään kääntää väkäseksi, toinen pää pienelle lenkille.

Marjahelmiä tarvitsee paljon. Taisin tehdä vähän alle parikytä marjaa per korvis. Vihreitä pienempiä ei ollut kuin muutama per korvis, kun helmiä ei ollut sen enempää.

Sitten kootaan.

Aloita liittäminen koruketjun päästä. Laitoin alas kolme ja siitä ylemmäs neljä per lenkki (kaksi kummallekin puolta lenkkiä) kunnes ketjun ympärille alkaa muodostua terttu. Kun pituus on sopiva...

...otetaan ylimääräinen pituus ketjusta pois ja laitetaan ylimmäs vihreät helmet sekä yksi välirengas tarvittaessa niiden keskelle (itse taivutin välirenkaat muuten niistä korupiikkien pätkistä) ja sitten välirenkaaseen tahdotunlainen korvakorurengas tai -koukku. Itse päädyin lähes hengettömiin renkaisiin.

Näistä tuli tosi kivat. Yllättävän kevyet, vaikka helmiä onkin melkoinen rypäs. Kevyt muovimateriaali helpottaa painoa, lasihelmistä painoa olisi paljon enemmän.

Kannatti räpeltää. Näihin meni yllättävän paljon aikaa, kun jokainen helmi piti taivutella korupiikkiin erikseen. Ja vähän turhan moni helmi tipahti lattialle kokoamisvaiheessa.. mutta lopputulos oli vaivannäön ja parin ärräpään arvoinen. Tykkään!