tiistai 30. maaliskuuta 2021

Akvarellipuput

Pääsiäisen pupuviikon* osa kolme! Nyt tulee jotain vähän erilaista.

*Pääsiäisen teemaviikko eli pupuviikko, jolloin blogiin tupsahtaa pupuja joka päivä! // Ks. osa 1: Virkattu minipupu / osa 2: Neulotut puput ja porkkanat (maljakonsuojus)
Olen kevään myötä alkanut jälleen piirtelemään ja maalailemaan huvikseen ihan säännöllisesti. Usein ei ole edes mitään tavoitetta, kunhan jotain tuherran luonnoskirjaan. Ja se tuntuu hyvältä todella pitkän tauon jälkeen. Nyt päätin, että otan ihan kunnon paperin ja maalaan siihen jotain luonnoskirjaa isompaa!

Ja mikäs sen parempi aihe kuin söpö pupu? Maalasin tämän pupun akvarelliväreillä. Ostin tuubit varmaan yli vuosi sitten ja nyt vasta kokeilin niitä ekan kerran! Kuvastaa hyvin viime vuosin laimeaa innostusta maalaamiseen - ja nyt se on taas herännyt. Ja mitä enemmän tartun siveltimeen, sitä enemmän innostun.
Pupustakin innostuin niin, että se ei jäänyt yhteen - piti tehdä heti perään toinen! Niin samanlaisia, mutta silti niin erilaisia. 

En osaa päättää kummasta tykkään enemmän. 

Kummasta sä tykkäät? Pupu rusetilla vai ilman rusettia?
Tunnen olevani vähän lapsekas siinä mielessä, että halusin heti saada "työt seinälle ja näytille". Ensin vähän nolotti olla niin tohkeissaan, mutta toisaalta... jos on tyytyväinen niin saahan sitä laittaa esille työnsä?
Toisen pupun pujotin kirjaintaulun kehyksen väliin. Yleensä siinä on joku postikortti tai kuva, joka resonoi sillä hetkellä. Nyt se saa olla tämä pupu pullean rusettinsa kanssa.

Tekstitaulunsanat ovat Lauri Tähkän biisistä: Valo tekee tuloaan / Matalalla liitävät linnut / Yllä rakkauden raunioiden /Mä olen rimojani repivä leija / Silti itselleni rehellinen / Tulkoon mitä vaan. Kappale on erityisen ihana Paula Vesalan laulamana ja tämä kevätaurinko saa lyriikat soimaan päässäni. Kieltämättä harvinaisen hyvä korvamato.

2 kommenttia:

Jo muumeissa opetettiin: Jos ei ole mitään hyvää sanottavaa, ole mieluummin hiljaa.