tiistai 26. tammikuuta 2016

Huopapalloja.

Sain idean, joka oli ajatuksena loistava, mutta sen toteutuksessa tulikin kova seinä vastaan. Ei pysty, ei vaan kykene!
Palataan ihan alkuun: Kaikkihan varmaan tietää huopapallomatot, ne ihanan paksut ja pehmoiset pyöreät huopamatot. Ne sellaiset, joilla on ihan älytön hintalappu (esim. Hayn Pinocchio-matto n. 200-600e / finnishdesignshop.com tai erikokoiset matot ka. 400-1000e / huopapallomatto.com)! Joten kun sain ystävältä lahjoituksena jättipussillisen huovutettavaa villaa, ajattelin, että kas, helpostihan sitä näistä maton pyöräyttäs!
Ajatus hyvä, mutta.. suuruudenhullun idean toteutus ei ollut lainkaan sen arvoista.

Suositeltiin, että kokeilen pesukonehuovutusta. Huopaa sukkikseen, solmut väliin ja kone päälle. Vaihe kaksi: Piinallisen jännittävä pesuohjelman päättymisen odottaminen. Sitten pallojen purkaus sukkiksista ja pallot kuivumaan.

Vaihe kolme: Pettymys. Jotain meni pieleen. Huovutus epäonnistui, tein jotain väärin. Palloista ei tullutkaan kivan kovia ja tasaisia. Pehmoisia kyllä, jopa liiankin pehmeitä. Tajusin jo tässä vaiheessa, että ei sitä mattoa niin vain pyöräytetäkään.

Fakta vahvistui pallojen kokoamisvaiheessa. Kultareunainen ajatukseni oli vain kerran pujottaa neula pallojen läpi ja kerros kerrokselta kasvattaa palloista matto. Just niin. Paitsi että. Pallot piti kiinnittää toisiinsa jokaisesta ilmansuunnasta. Kahdesti, ellei jopa kolmesti. Kiinnityksessä lörpöt pallot antoivat periksi ja menivät läjään. Hermot meni. Ei tullut terapeuttisen napakan pyöreää mattoa. Se "matto" surkastui epäsymmetriseksi pannunaluseksi.
Onneksi palloja tuli tehtyä vain kourallinen eikä koko jättipussillista. Jäi loput villat säilöön. Ehkä joskus otan niiden kanssa revanssin. Ja sitten kokeilen tehdä palloja ihan käsin huovuttamalla, sen ainakin osaan jo lapsuudesta tehdä oikein. Tai sitten hankin huovutusneulan, sitä en olekaan koskaan aiemmin vielä kokeillut!
Jos ei muuta niin ainakin opin tästä, että huopapallomattojen (etenkin niille käsintehdyille) hintalapuille on syynsä ja että kaikesta ei vaan voi tehdä tuosta vain omaa versiota. Korkealta kapsahdettiin maahan, mutta onneksi sentään on pannunalunen ja pannullinen kuumaa teetä pehmentämässä iskua.

12 kommenttia:

  1. Ihanaa,kun kerrot myös näistä, jotka ei ihan niin onnistu:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aluksi ajattelin, että esittelen pannunalusen pannunalusena ilman, että kerron matto-suunnitelmasta...mutta en onnistunut siinäkään ;)

      Poista
  2. :)
    Minä huovutan pallot muovimunissa, joita saa suklaamunista. Munat pyykkipussiin ja osa jopa onnistuu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oho! Tuota en olekaan kuullut aiemmin. Nyt tekee mieli kokeilla edes yhden yllärimunapallon tekemistä.. Kuinka paljon laitat huopaa yhteen munaan?

      Poista
  3. Itsehän aloitin yli kolme vuotta sitten ihan vain pannunalusen tekemisen huovasta, märkätekniikalla. Kädet kutisi ja aikaa meni (hermot siinä samalla). Sain muutamat pallerot tehtyä, loput huovat odottaa edelleen vuoroaan. Ehkä ne huovuttuu itsestään jos pari vuotta vielä odotan?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan varmasti! Ainakin kolmen vuoden päästä on taatusti valmista! ;)

      Poista
  4. :) hauska välillä lukea näitä postauksia kun kaikki ei päädykään täydelliseen lopputulokseen. Pannunalunen on symppis. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti :) käsitöissä jos missä kaikki epäonnistuu enemmän tai vähemmän joskus.. :)

      Poista
  5. Hauska idea... nyt harjaan koiramme kaljuksi alankin huovuttamaan.. jospa kokeilisi tehdä rautalangasta "kiekuran\spiraalin" ja siihen pujotaisi palloja, ja vaikka liimaakin että pysyisi hiukan paremmn paikoillaan;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voisi olla aika hauska idea! :) eikun toteuttaumaan? :)

      Poista
  6. Mä olen tehnyt palleroita hahtuvavillasta (ja huovuttanut pesukoneessa). Täällä tekemäni kranssi http://hapsuli.blogspot.com.au/2012/12/13-luukku-huopakranssi.html

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Uuh, eli onnistuneita pesukonehuovutuksia on! :) jes, vähän antaa toivoa että minäkin onnistun (sitten seuraavalla kerralla!).

      Poista

Jo muumeissa opetettiin: Jos ei ole mitään hyvää sanottavaa, ole mieluummin hiljaa.