Vuosia sitten tein muovilusikoista tällaisia kukkia. Annoin mm. ylläolevan sulatetun ruusun äidille (on muuten edelleen koriste-esineenä!) ja nyt, kun käsissä pyöri turhia muoviaterimia, tuumasin et voisikohan niitä sulatella myös uunissa? Oli kokeilun intoa ja oli luovuuden tarmoa, mutta sitten hyvän muistutuksen: ainapa ei vaan voi onnistua.
Ja kun uuni oli kerran kuuma, ajattelin tehdä vihdoin oman version hamahelmi-kulhosta. Mutta sitten ei siitäkään tullut yhtään mitään! Kuten näette, tämä möykkyinen kasa on hyvin kaukana kulhosta. EPIC FAIL! Ja tämän sain aikaan, vaikka käsillä oli kunnon ohjeet. Fantastista epäonnistua kahdesti päivän sisään. Taitaa olla parempi luovuttaa tältä päivältä. No ei se mitään, kaikki epäonnistuu joskus. Sitä ei vain aina uskalleta kertoa, koska keskitytään esittelemään vain niitä juttuja, mitkä onnistuvat. Meitsi ny uskaltaa sanua, vaik vähä ittensä tyhymäksi tunteeki. Kerro vaa misä nää oot viimeks epäonnistunu?
Tuunatussa paitapuserossa, Hihat olivat liian kapeat, todellakin. Kinnasi hartoista aivan hirveesti. Niin kuin olin suunnitellut makean paitiksen kesäksi, pöh.
VastaaPoistaVoi, mittavirheet vaatteissa ovat kyllä viheliäitä! Ehkä teetkin paitapuserosta hiattoman, jos et tee uusia hihoja tilalle? :)
PoistaVirkatusta liinasta tuli kuppi, purkasin sitä varmaan 4-5 kertaa ja aina se vaan oli kuppi...loppujen lopuksi luovutin ja tein siitä korin, jonka annoin äidilleni. Kyllä vaan ärsytti. Mä en myöskään ole mikään hyvä maalaaja, joten roiskeita ja valumia löytyy usein mun tuotoksista :D. Virheistään ja tekemällä oppii, vai miten se nyt meni?
VastaaPoistaNimenomaan :D tekemällä oppii ainakin välttämään toistuvia virheitä ;)
PoistaKorttiaskartelussa. Varastoissa vaikka minkä värisiä pahveja ja papereita ja koristeita ja silppuja ja niin sitä innoissaan leikkaa ja liimaa ja leikkaa ja liimaa ja koristelee ja liimaa. Ja lopputulos on välillä aivan hirveä, ettei kehtaa kyllä kellekään synttärikortiksi antaa. Yleensä siinä vaiheessa, kun huomaa leikkaavansa jotain milli kertaa milli kukan terälehteä ja tuhertavansa sitä kortin reunaan lisäkoristeeksi, on peli menetetty :)
VastaaPoistaTäytyy tunnustaa, että se on minulla(-kin) enemmän sääntö kuin poikkeus, että ensin menee pari ekaa korttia paperinkierrätykseen ennen kuin se "oikea" kortti saa hyväksynnän :D on se semmosta säpertelyä se!
Poistaheh, näissä korttiaskarteluissa menee salakavalasti pieleen. Välillä onnistuu mahtavasti, välillä idea päässä on niin hyvä mutta toteutus on ihan muuta....Usein päätyy siihen vaiheeseen, että lisäilee vielä vähän...no nyt pitää korjata hiukan ja sitten toivoo, että olisi jossain vaiheessa tajunnut lopettaa, koska tuotos on muuttunut vain huonommaksi ja huonommaksi...
PoistaYleensä vielä teen korttia samana tai edeltävänä päivänä juhlista, joten en voi tehdä korttia montaa kertaa uusiksi...
Aloin ommella itse juttuja yläasteella ja yksi mieleenpainuvin moka oli kun pidensin college-housujani ja "oikeat puolet vastakkain" on valitettavasti yhä vaikea aina muistaa. Kangas meni siis väärinpäin housuissa ja lyttäsin ne niin pitkäksi aikaa kaapin perälle, että jäivät lopulta käyttämättä. Tuo ei ollut oikeasti edes iso moka, mutta hyvä esimerkki siitä miten pienikin FAIL voi lytätä koko jutun. Nykyään sentään jaksan korjata mokiani, vaikken ehkä ihan heti harmistuksissani ;)
-H
Tuo on kyllä totta, kun tietää, että nyt meni metsään, mutta silti toivoo, että pienellä fiksauksella vielä pelastuisi.. :D mutta usein se vain aiheuttaa isomman harmituksen, kun tajuaa ettei mitään ole enää tehtävissä.. :D
Poista