maanantai 20. huhtikuuta 2015

Julkkareiden kierrätetty mekko.

Nyt vuorossa kirjanjulkaisujuhlieni diy-asu. Lähtötilanteena oli tämä möykky eli ruma rutjake, jonka nappasin ilmaiseksi vaatteiden vaihtopäiviltä. Kaavailin silloin siitä pikkujoulumekkoa, mutta siitä tulikin nyt julkaisujuhlien juhlamekko!
Ja tältä se näytti. Todellakin oikea ruma rutjake. Kaamea kaapu. Pitkä, painava ja...kerta kaikkisen kamala.
Mutta sain tehtyä siitä jotain näpsäkkää. Purin suurimman osan saumoista, ratkoin hiat irti, muutin vetoketjua (alunperin vyötäröltä ylös niskaan asti). Ja sitten vain vähän palojen muokkausta, yhteen liittämistä ja ompelemista..
..ja uudelleen muokkauksen lopputulos on tässä! Lyhyt napakka malli, 3/4-hiat, pyöreä uusi pääntie.. Sinänsä yksinkertainen malli, kun eipä tuo kasarimainen blingblingin määrä enempää näyttävyyttä tarvinnut.
Katsotaas vielä mekko ennen ja jälkeen. Naurattaa vieläki miehen ilme, kun puin mekon päälle..."Mikä *****tti tuo on?!"
Takaa mekko on avoin. Juhlia emännöidessä avoimesta selästä ongelma meinasi tulla ongelma. En halunnut kikkailla liivien kanssa (se on kauheaa, jos tuntuu että vilkkuu tai liivit putoaa) ja päädyin erilaiseen ratkaisuun..
..lisäsin ihan normiliiveihin taakse pujotettavan putken, jolla sai piilottettua sen faktan, että mekon alta näkyi rintsikat. Aika hyvä idea, aion käyttää kikkaa jatkossakin tarvittaessa muiden vaatteiden kanssa.
Ja kerran vielä! Haha. Kattokaa noita hihoja! Ja noita maailman leveimpiä kauluksia! Tosi ahdistava ja kuuma.
Lyhyempänä mekko oli kevyt ja kiva yllä, ei lainkaan raskas. Hihat halusin mekkoon, jottei tarvinnut pitää mekon päällä erillistä neuletakkia tai jakkua. Jatkossa saatan ottaa hiat pois, jos se siltä tuntuu.
Yhdistin mekon aikaisemmin esittelemiini kustomoituihin korkkareihin ja tähän isoon kaulakoruun.
Sekin on kierrätysaiheinen. Tein lakattuja paperiputkihelmiä ja pujotin niitä, puu- ja muovihelmiä sekä muttereita metallilangasta tehtyihin pitkiin korupiikkeihin. Kaikki helmet ovat muista koruista purettuja.
Niskan ketjun jatkopalaan pistin yhden jäljelle jäävän mustan puuhelmen riippumaan. Tuntui kivalta pikkulisältä ja myös näyttää kivalta, jos hiukset ovat ylhäällä ja ketju kiinni pienimmästä kohtaa.

Sellainen oli se juhla-asu. Tuntui ainakin omalta ja tilaisuuteen sopivan erikoiselta.

30 kommenttia:

  1. Aivan ihana ♡♡♡ Sain kyllä naurut tuosta ennen kuvasta. Miten noin kamalasta voikin tulla jotain noin kaunista. Kyllä sä olet hurjan taitava.

    VastaaPoista
  2. ai kauhea mikä ilmestys tuo alkuperäinen! Vaikka vanhustenkin kanssa työskennellessä tulee välille eteen ties mitä muotivillityksiä jostain 50-luvulta, niin mitään noin karseeta en oo nähnyt :'D
    Sen sijaan tuo tuunattu versio kelpaisi mullekin, aivan upea!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jes, se todella oli karseinta ikinä! :'D kiitos paljon janinarosaj :)

      Poista
  3. Kylläpä sait karmeasta mekosta nätin ja tuo rintsikkajuttu on tosi hyvä idea. :) Mutta erityisesti tykkään kaulakorusta, on ihan sikamakea. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Ideal Irony :) rintsi-idis on kyllä melko näppärä keino :)

      Poista
  4. Täytyy sanoa, että näpsäkkä mekko tuli. Näyttää hyvältä eikä lähtökohdasta oikein olisi uskonut. Koru on myös hieno. Tykkään!

    VastaaPoista
  5. Wau mikä koru! Ihanaa kierrätystä koko juhla-asu =)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Mun Tekemä :) Kierrätykselläkin onnistunee saamaan oikein kivan asun juhlaan :)

      Poista
  6. Hahha! Tuo mekko ennen muokkausta on jotenkin tosi surkean näköinen, se näyttää jotenkin surulliselta! Onneksi pelastit kasarimekkoraukan ikuiselta surkeudelta :) Ja korukin tosi hieno!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Surkea ja surullinen, kyllä! Sitä se oli. Onneksi ei enää. Kiitos Krisse! :)

      Poista
  7. Ei vitsi mää hajosin tolle alkuperäismekolle! :D Ai kamala! Aivan upean mekon sait siitä kuitenkin loihdittua ja sopi varmasti viimisen päälle tilaisuuteen. Koru on kans aivan huikean hieno. Oot nää vaan taitava ja kekseliäs!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos paljon Anniina :) mukava, että kamaluus antoi hyvän hajoamisen! :D

      Poista
  8. Mikä muodonmuutos! Wau<3
    Ja koru on hieno, sopii mekkoon kuin nakutettu.

    VastaaPoista
  9. Kaunikaunis bilemekko! Korusi juhlistaa sitä vieläkin enemmän. Aivan, on hyvä katsoa kangasta sillä silmällä ;) Ja onneksi kangasta olikin riittävästi, taisi jäädäkin?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä sitä vähän jäi ylitse, jonkinmoisia tilkkupaloja :) Kiitos paljon Hieno tar :)

      Poista
  10. Kaunis ja juhlallinen lopputulos! :)

    VastaaPoista
  11. Huh mikä muutos mekoissa!! Olet todella taitava :) Ja tosi hyvä idea tuo "putki" peittämään liivejä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Amanda :) putki on kyllä tosi nerokas idea, en tiedä miksei se ole jo tyyliin tuttu Pirkka-nikseistä! :D

      Poista
  12. Upea lopputulos! Kyllä nauratti aika lujaa tuon kuvan kohdalla millainen mekko alunperin oli. :D Mutta tämä taas todistaa että kamalastakin saa upeaa oikeissa käsissä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos Annika :) noh, käsissä kuin käsissä kamalasta voi saada helposti vähemmän kamalan, harvoin se rumemmaksi voi muuttua ;)

      Poista
  13. No nythän toi mekko vasta kuuma on! Wau!

    VastaaPoista
  14. Vastavierailulla :) aivan ihana lopputulos! Tuollasia samantapaisia mekkoja (rytkyjä) on mummojen jäljiltä monta. kuosit on monessa todella kauniita. Nyt kun näin tämän saattaa olla että joutuu ottamaan jonkun mekon käsittelyyn :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Retriikka :) Aivan, moni malli on aikansa malli, mutta kuosi sopii vielä tähänkin päivään, kun vain vain vähän uusiksi ompelee :)

      Poista
  15. Oi, kuinka mekosta kuoriutui salonkikelpoinen yksilö! Ja isoja kaulakoruja rakastavana en voi muuta kuin huokailla ihastuksissani tuolle korulle, aivan upea sekin :)

    VastaaPoista

Jo muumeissa opetettiin: Jos ei ole mitään hyvää sanottavaa, ole mieluummin hiljaa.