lauantai 7. huhtikuuta 2018

Taskukoira.

Tiedätkö Ripndip-merkin kissapaidat? Siinä on rintataskussa viekas ja keskisormea piilossa näyttävä katti (ks. Ripndip-verkkokaupasta lisää). Tykkään printin ilmeestä, mutta koska olen enemmän koira- kuin kissaihmisiä, päätin toteuttaa saman konseptin höhlällä luppakorvalla.

Sopivasti oli t-paitakin, jossa oli rintamuksessa lähtemätön tahra. Ja sitä mitä ei voi tahroista poistaa, voi aivan hyvin peittää - ja tällä kertaa peittokeinona maalit ja tasku. Mikäs siinä, kun t-paita on muuten tahraa lukuun ottamatta oikein hyvä.
Tein taskukoiran näin: Ensin hahmottelin haaleasti tekstiilitussilla koiran ääriviivat. Sitten maalasin valkoisen pohjan (käytin akryylimaalia, kun oli valkoinen tekstiilin peittoväri loppunut - ja akryyli kyllä kestää konepesussa sen mitä kaupan printitkin) ja sitten tein mustat kohdat kangasvärillä. Tein koirasta vähän tuommoisen höhlän. Isot silmänympärykset ja niitäkin isommat luppakorvat.

Taskun leikkasin vihreästä tilkusta, kun harmaata trikoota ei tilkkulaatikosta löytynyt. Leikkasin taskun, tikkasin yläreunan ja nuppineulasin koiran päälle niin, että just ja just keskarit peittyvät. Koira taskun keskelle ja tasku suoraan t-paitaan (tämä piti ihan tuplana mitata, on käynyt usein niin, että trikoopaitaan jotain lisäessä menee sitten kuitenkin se lisätty juttu ihan vinoon). Sitten lopuksi vain taskun ompelu ja voila, kansainvälisiä käsimerkkejä ymmärtävä taskukokoinen koira on valmis.

Ihan vain koska, joskus tekee mieli näyttää maailmalle keskaria. Mutta onneksi luppakorva tekee sen nyt puolestani.

4 kommenttia:

Jo muumeissa opetettiin: Jos ei ole mitään hyvää sanottavaa, ole mieluummin hiljaa.