Lahjapankki 5/5: Palasaippuat + kuinka tehdä palasta nestesaippuaa?

Nyt on varmaan jonkin sortin ennätys joululahjapostauksien esittelyssä - tammikuun puoliväli ja vielä se jahkaa joululahjoista! Näin se on, vähän flegmaattisesti on lahjapankki edennyt, mutta tässä vihdoin sarjan viimeinen osa.

Ks. lahjapankki-sarjan osa 1: Virkattu tuulihyrrä (+ ohje) / osa 2: DIY-hiusöljy / osa 3: Ommellut lahjat / osa 4: DIY-kynttilät - 10 vinkkiä!

Kävin syksyllä (kylläpä se tuntuu jo niin kaukaiselta!) palasaippuakurssin sillä ajatuksella, että opin jotain uutta ja saan samalla tehtyä ekologisia saippuoita lahjoiksikin. Saippuakurssi oli kaksipäiväinen ja erilaisia palasaippuoita sai tehdä kurssin aikana niin paljon kuin vain ehti ja jaksoi.

Omia muotteja ja tarvikkeita sai tuoda mukanaan, mutta kurssin opella oli myös pöytä täynnä kaikkia mahdollisia kippoja ja kuppeja muoteiksi - ja kaikki ihanasti kierrätettyä! Meitsi tykkäsi kierrätysnäkökulmasta oikein kovasti.

Palasaippuoita voi tehdä valmismassoista, mutta kurssilla homma opeteltiin ihan alusta lähtien lipeällä. Pähkinänkuoressa palasaippuan teko menee näin: öljy ja kookosrasva sulatetaan, lipeä sekoitetaan ja liuotetaan veteen tai muuhun nesteeseen (huh tämä vaihe haisi aina tymäkälle), lisätään öljy-rasvaseokseen, surrautetaan sauvasekoittimella sekaisin ja kaadetaan muotteihin. Massan voi koristella tai siihen voi sekoittaa esimerkiksi yrttejä. 

Prosessi on yllättävän helppo, tarkkaan vain mitataan ainekset ja toimitaan huolellisesti lipeän kanssa. Se on syövyttävää ja sen kanssa ei passaa hutiloida. Ja juuri lipeä on se mikä tekee massasta saippuan. Kyse on täysin kemiallisesta reaktiosta. Reaktio kestää pitkään ja lopulta lipeä katoaa lopullisesti ja jäljelle jää puhdasta saippuaa. Tästä syystä palasaippuat vaativat vähintään viiden viikon odottelun, ennen kuin ovat valmiita ja ennen kuin niihin voi ihan suojahanskoja koskea. 

Saippuakurssilla sai tosissaan oppia ja kokeilla. Oli paljon erilaisia juttuja yrteistä kahviin ja pihlajasta vaikka ja mihin mitä sai lisätä saippuoihin. 

Erikoisin mitä lähdin kokeilemaan oli VILLASAIPPUA. Kurssin ope mainitsi, että oli kuullut sellaisenkin olevan mahdollista, että saippuaan voi lisätä 100 % villalankaa. Tartuin heti ajatukseen kuin haasteeseen ja vaikka opella ei ollut selkeää tietoa paljonko ja kuinka suurena lankaa lisätään, toin kotoa mustaa, valkoista ja punaista villalankaa saippuaksi.

Vasemmalla punavalkoinen villasaippua, oikealla musta villasaippua.

Ensin nämä näyttivät jotenkin tosi pahalta. Sitten totesin, että ne kovettuivat huomattavasti nopeammin mitä muut saippuat. Oikeastaan koostumukseltaan eniten "oikeaa". Puna-valkoinen oli lopulta aika jees, mustaan erottautui pinnalle langan väristä jännä musta kerros. Toiseenkin tuli punaisia tippoja pinnalle, mutta ne onneksi imeytyvät massaan loppujen lopuksi - ja hyvä niin, koska ne näyttivät ihan veritipoilta! Ei mikään miellyttävin visuaalinen efekti saippuassa.. 

Musta pinta näyttää jopa vähän koristeelliselta. Osa langasta jäi myös kumpaakin vähän kuin marmoroinniksi. Jos langan olisi lisännyt ihan minimaalisena silppuna, olisikohan se värjännyt saippuan kokonaan? Lipeä sitä kuitenkin hajotti, mutta ei näköjään näissä ihan kokonaan. Mutta oli kyllä mielenkiintoinen kokeilu ja olen iloinen, että rohkenin kokeilla jotain todella erikoista.

Tässä kaikista onnistuneimmat saippuat!

Suolasaippuaa, pihkasaippuaa, kuusenkerkkäsaippuaa, kehäkukka-kookossaippuaa.. Värit ovat ihanan luonnolliset ja tuoksut hyvin, hyvin miedot. Pihkasaippua oli ainut, johon sai oikeasti myös pihkan tuoksua. Kurssilta jäikin vahvasti opiksi se kuinka paljon muissa ostettavissa (myös käsin tehdyissä) palasaippuoissa onkaan teollisia väriaineita ja tuoksuja - niiden luonti luonnollisin menetelmin on lähes mahdotonta!

Opin myös sen, että vaikka tekee kaiken ohjeiden mukaan niin kemia on kemiaa eikä tarvitse kuin pienesti joku grammamäärä tai yksi vaihe heittää ihan pikkuruisen niin lopputulos voi olla arvaamaton - etenkin näin ensikertalaisella. Joten myönnän: kaikki saippuat eivät todellakaan onnistuneet. 

Jotkut jäivät ihan pehmeiksi etteivät lähteneet muotista kuin lusikalla, joissakin selkeästi erottuivat ainekset kerroksiksi ja jotkut muuttivat muotoaan jotenkin vain rakeisiksi ja kummallisiksi.. Tummat saippuat ovat muuten salmiakkisaippuaa - ajatus tuntui tehdessä hyvältä, mutta lopputulos oli aika raju ja sisältä turhan lötkeä. 

Mutta vaikka kaikista ei kunnollisia paloja tullut, on niissä saippuan ainekset.. joten onneksi minulla oli ratkaisu mitä tehdä epäonnistuneille palasaippuoille!

Tein monesta ei-kelvollisesta saippuasta nestemäistä saippuaa! Monta putelia on jo käytetty ja hyvin on toiminut oikein hyvin. Salmiakkisaippuoista tuli melkoisen tummaa kuralitkua, tuota ei ehkä vieraille kehtaa tarjota, niissä myös seos vähän erottautui, en tiedä miksi. Ravistaessa tasaantuu.. kaippa sitä uskaltaa käyttää kuten muitakin?

Tässä ohje: 

Kuinka tehdä palasaippuasta nestesaippuaa?

Tee näin: Raasta saippua (tai pienet jämät voi myös kokeilla leikata veitsellä pieneksi) kuumuutta kestävään kulhoon. Kaada tuplamäärä kiehuvaa vettä päälle, ei haittaa jos menee liikaakin niin saippua ei jähmety. Jos saippuaraastetta on 2,5 dl, laita vettä 5 dl. Sekoita kunnes saippua on liuennut ihan kokonaan. Jos homma tökkii, voit myös sekoittaa sauvasekoittimella. Anna seoksen jäähtyä. Jos seos jähmettyy liiaksi, surrauta sekaisin sauvasekoittimella ja lisää tarvittaessa tilkka kuumaa vettä. Itse laitoin vettä sen verran reilummin jo alussa, että seos pysyi mukavan litkuna ihan koko ajan. Lopuksi pullota.

Tämä kikka toimii kaikille jämäpalasaippuoille myös!

Itse pullotin vanhoihin ja tyhjentyneisiin pumppupulloihin ja jonoon ns. täyttöpullot pestyihin shampoopulloihin ja etikkapulloihin. Kunnon zero waste!