DIY: Valokuvalaatikko.

Valloittavaa ystävänpäivää!

Tänään otan mahdollisuuden esitellä tämän pienen laatikon. Se on valokuvalaatikko! 

Kokoa ei ole paljon, mutta sisus on sitäkin arvokkaampi. Minä ja avomieheni ja meidän tarinaamme.

Meillä oli ennen paljonkin valokuvia tasoilla ja hyllyssä, mutta enää ei juurikaan mitään. Siitä tulikin ajatus: entäs jos tasolla olisikin yksi pieni laatikko, jossa olisi paljon kuvia ilman, että ne veisivät a) tilaa tai b) niitä joutuis pölyistä pyyhkimään (mikä on tosi tyhmä aikasyöppö)?

Askartelin siis päältä avattavan laatikon ja sinne sisään kuvakavalkaadi. Yhdestä lenkistä kuin nostaa niin sieltä tulee pitkä taiteltu pahvisuikale. Siinä on kahdeksan kuvaa koko pituudella.

Ja niin se avautuu ja jatkuu aina vaan! Ja koska mekin miehen kanssa ollaan oltu jo niin tuhannen kauan yhdessä, ei millään osannut valita vain seitsemää mieleisintä kuvaa, laitoin kuvia kummallekin puolelle, myös siis kääntöpuolle ja rasian pohjaankin. Eli yhteeensä sain 15 kuvaa koko boxiin.

Tästä tuli aika kiva boxi, mieskin tykkäsi. Sai paljon muistoja ja tunteita pieneen pakettiin.

Ja nyt mulla alko talviloma! Ja aion niin kässäillä! Koko viikko kässäilyjä! Tai sitten makaan sohvalla koomassa.

Kolme pientä outoa kierrätystä.

Nyt tulee kolme tosi randompikkukierrätystä.

Joskus sitä huomaa mitä oudoimmissa asioissa jotain pientä potentiaalia uusiokäyttöön.

Kierrätys: Vanha puhelinkotelo

Sanoisin, että tämä käytetty loppuun, vai mitä? Se oli menossa jo roskiin, mutta yksi pieni asia kiinnitti huomioni. Osaatko arvata mitä talteen otettavaa tässä roskakuoressa vielä oli?

Uusiokäyttö: Hyvä magneetti!

Vaikka kotelo ei enää missään muussa ollut käyttökelpoinen, löytyhän sieltä sisältä vielä pieni, mutta vahva ja täysin käyttökelpoinen magneettipari! Maailma pelastuu yksi pieni magneetti kerrallaan..

Kierrätys: Rikkoontunut muovikotelo

Rikki se räsähti. Hyvä kahden taskun muovikotelo. Siinä oli sellainen minigrip-vedin ja sekin meni rikki, koko yläosa repesi. Roskiin... vaan ei sitten kuitenkaan, olisiko tästä vielä johonkin..?

Uusiokäyttö: Hyvä tasku!

Reuna pois ja sivu suoraksi! Saumat eivät lähteneet aukeamaan, joten siitähän tuli hyvä irto-ohjeiden ja muutamien (no niiden harvojen mitä mulla on) kaavojen niputtaja. Iso tasku, johon mahtuu vielä paprut A4-muovitaskussa sisälle.

Ja plussana vielä pois leikatun osuuden metallireunat. Ne sai pihdeillä ja auki, ei niitä oltukaan liimattu muoviin. Nekin voi joskus uusiokäyttää, litistää vaikkapa nauhan päihin. Eli jemmaan ne!

Kierrätys: Tarpeeton ompelusetti

Tarpeeton ja käyttämätön ompelusetti meni purkuun. Sisukset ulos ja tabletit sisään!

Uusiokäyttö: Hyvä lääkekukkaro!

Kirjailin vielä päälle SOS-merkin ja lisäsin klipsun vetimeksi. Tosi hyvä ja täydellisen pieni lääkekukkaro. Mulla on isompi pussukka missä on "hätätarpeet", mutta aina se ei mahdu kaikkiin laukkuihin mukaan. Tämä mahtuu, vaikka taskuun!

Tästä tuli hyvä back-up-arsenaali, pysyy tärkeimmät mukana pienemmässäkin laukussa ilman, että tarvitsee aina tarkistaa, että onhan migreenilääkkeet, allergiapillerit, närästysapu.. Sitä kun vanhaksi elää, ei uskalla lähteä mihinkään, kun ei tiedä milloin iskee huono olo. Plussaa vielä kotelomaisuudesta. Voi heittää reppuunkin ilman, että pelkää kukkaron litistyvän läjään. Kyllä nyt pysyy hätälääkkeet kasassa ja menossa mukana!

DIY: Makrameehapsut.

Hapsut ja korvakorut. Kaksi kivaa asiaa ja erityisen kivaa on, jos nämä kaksi asiaa tulee samassa paketissa!

Eli kahdet hapsukorvakorut liittyivät korvakorukokoelmaani. Yksi korvispari valmistuu suit sait sukkelaan - oikeasti vartissa valmista! Ei ole edes montaa työvaihetta. Leikkaa, kierrä, solmi ja taas leikkaa - ja sittenpä jo käsissä onkin aika pitkälti valmiit korvakorut.

Tein vähän vastaavia hapsukorvakoruja ohuesta puuvillalangasta jo toissa vuonna (ja niitä onkin kyllä tullut pidettyä!), joten tiesin et tyyli on itselle mieluinen. Näistä tuli vain eri langalla tuuheammat ja pehmeämmät. Eri look tiukalla ja ohuella puuvillalangalla ja siihen verrattuna jättimäisellä makrameelangalla.

Ks. postaus ja hapsuohje.

Kerta kiellon päälle ja kuvataan samalla uusi ohje!

DIY: Hapsukorvakorut makrameelangasta

Tarvikkeet: Pehmeää, löyhäkierteistä makrameelankaa, kirjailulankaa, sakset, pihdit, terävä ompeluneula, tiheäpiikkinen kampa, korvakorukoukut ja välirenkaat.

Tee näin:

Mittaa kaksi pätkää makrameelankaa (esim. 90 cm/pätkä) ja niputa ne tasaisiksi nipuiksi. Solmi kirjailulanka nipun keskipaikkeille ja kierrä tiukasti 2-3 cm:n matkalta. Taivuta nippu keskeltä yhteen ja kierrä nipun ympäri kirjailulankaa. Solmi ja päättele terävällä neulalla langanpää työn sisään. Pujota välirengas lankoihin ja liitä korvakorukoukku välirenkaaseen.

Sitten alkaa hauskin osuus! Leikkaa nipun päät auki ja kampaa kierteet auki. Kampaa joka suunnasta pari kertaa. Saksi terävillä saksilla päät yhtä pitkiksi. Tee kuten kampaaja, vedä hapsua sormien välistä niin näet helpoiten onko hapsuissa epätasaisuuksia.

Valmista! Helpot korvikset, näihin todella meni noin vartti aikaa - eli kuka vain ehtii tehdä kivat hapsut itselleen.

Vielä van epäröin hapsujen pituuden kanssa. Ovathan ne näyttävät, mutta ovatko liikaa arkeen? Tekisi mieli saksia pituutta vähän pois, mutta pelkään että kadun sitä heti. Ettei vain tulisi liian tyngät hapsut.

Violetit ovat pituudeltaan sopivammat. Kevyet ja sopivan yksinkertaiset, siinäpä kaksi oikein kivaa määritettä itse tehdyille korvakoruille.

Ks. myös nämä hapsukorvakoruni (lopussa kollaasi) - hapsuja onkin kertynyt monenlaisia!

Virkattu ruusu.

Se on maanantai, uusi viikko! Startataan se ruusuisella virkkauksella.

Tässä lähestyvään ystävänpäiväänkin sopiva virkkaustyö: kaiken kestävä ja koskaan lakastumaton ruusu! Pehmeä ruusu, joka ei taitu tai katkea. Ei kutita nenää ja aiheuta allergiaa. Sopii siis joka kotiin ja myös vaikkapa sairaalaan vietäväksi.

Ruusun voi virkata myös jämälangoista. Mitä enemmän sävyjä, sitä paremmin saa eläväisemmän ruusun. Keskelle tummia sävyjä ja keskuksen ympärille asteittain vaalenevat ja suurenevat kerrokselliset terälehdet. Valitsee vain tasalaatuisia lankoja keskenään. Lopuksi ruusu yhdistetään metallilankaiseen varteen ja lehtiin.

Ruusun varren voi tehdä pitkäksikin, itse jätin varren lyhyeksi, koska halusin sijoittaa ruusun maljakon sijaan lasikuvun alle ikään kuin Kaunotar & hirviö -leffan tyyliin.

Tein ruusumallin Kauneimmat Käsityöt -lehdelle. Ohje virkattuun ruusuun löytyy toistaiseksi vain ja ainoastaan ko. käsityölehdestä nro:sta 1/20, joka on nyt myynnissä lehtipisteissä.

Katso myös nämä viime keväänä tekemäni tulppaanit! Annoin ne lahjaksi äidilleni. Tulppaneista on saatavilla myös kuvallinen virkkausohje, ks. ohje tästä postauksesta.

DIY: Tyynyliinat omilla mitoilla.

Joskus ommellaan niinkin tylsää kuten tyynyliinoja.

Ja sitten kuvataan ihan niinkin tylsää kohdetta kuin tyynyliinapinkkaa. Ja tuutataan yhtä tylsän varmasti blogiin. Mutta seuraa jippo: on ne sentään kierrätettyjä. Ja ihan omilla mitoilla!

Ja jos nyt joku höräyttää mieltään, että miten niin tyynyliinat omilla mitoilla niin syy on siinä, että täällä taloudessa käytetään vain ja ainoastaan muotoiltuja niskaa tukevia tyynyjä. Ne ovat muita mössötyynyjä normaaleja tyynyjä paljon kaitasempia. Niille ovat aina kaupan tyynyliinat ihan liian isoja - kuten kuvasta näkyy, iso lohko tyynyliinasta aina ihan rutussa niskan alla. Not nice.

Kun bongasin kangaskasan sekaan joutuneet ja käyttöä odottaneet nykyiseen sänkyyn liian pienet aluslakanat, sain heti ajatuksen. Aikaisemmin äiti teki saman, ompeli vanhasta lakanasta meille tyynyliinoja. Nyt teen niitä itse lisää!

Malliksi valmis tyynyliina ja leikkaamaan - eikun repimään! Puuvillaa on ihana "leikata repimällä"!

Tee se itse: Tyynyliinat lakanasta

Ota sopivasta tyynyliinasta kolme mittaa: A tyynyliinan korkeus, B tyynyliinan leveys ja C ns. taskuosan syvyys (no se mikä menee aukosta sisäpuolelle, sanotaan nyt taskuosaksi).

Kerro B kahdella, lisää C ja plussaa kahdet kääntövarat. Tämä on tarvittavan suikaleen leveysmitta. Korkeus on yhtä kuin A plus kahdet saumavarat. Leikkaa tai revi kankaasta yksi tällainen suikale.

Seuraa kauhea lootapiirtelytuotos kuvitukseksi - mutta ihan siksi, koska sanaselitys ei välttis riitä ja tekee yksinään tosi simppelistä asiasta etenkin aloittelevalle ompelijalle turhan monimutkaisen asian.

Eli ompele suorakulmio näin:
Huolittele ensin lyhyet päät käänteille (nurjalle). Sitten aivojumppa: levitä suikale oikea puoli ylöspäin, nosta toinen pää päälle niin, että oikealle jää vain taskuosan leveys. Sitten käännä päällimmäiseksi taskuosa. Taskuosa kääntyy heti edellisen päälle. Kohdista taskuosan leveys kummastakin päästä. Ompele pitkät sivut yhteen. Käännä liina ympäri ja valmista tuli, kahdella saumalla!

Kahdesta lakanasta tuli yhteensä kahdeksen tyynyliinaa omilla kapeammilla mitoilla. Enemmänkin olisi saanut, jos olisi vielä ommellut jäljellä olevista jämistä tyynyliinat useammista kappaleista.

Melkein en malta odottaa, että pääsee vaihtamaan lakanat. Juuri vaihdoin, joten vähän aikaa pitää malttaa taas vaihtoa. Tyynyliinoista tuli ihanan pehmeät, olihan aluslakanat jo niin lutusiksi kuluneet. Olen varma, että näille tyynyliinoille kun päänsä painaa niin näkee oikein makeita unia!

Että tällaisella käytännöllisellä kierrätysompeluksella starttasi tämä helmikuu! Joskus näinkin.