lauantai 15. helmikuuta 2014

Minninpää.

Kun mies saa kutsun "pukeudu asuun"-menoihin, on viime hetken temput tarpeen. Ei viime halloweenina tekemäni kissan korvat kelvanneet lainaan, joten oli hälle tehtävä oma asustepanta. Mustaa pahvia, rusetti ja hiuspanta - siinäpä se, minni-panta (kun ei puput ja muut oikeat eläimet kelvanneet).
Ja aikaa meni enemmän pahvin etsimiseen kuin kokonaisuuden tekemiseen. Oikeasti, minuuteissa valmista!
Miehestä tuli supertyytyväisen. "Mulla ei oo koskaan ollu näin mahtavaa asua!" On se ihanan vähään tyytyväinen mies. Ja minustakin tuli tyytyväinen, kun sain aiheen tyngästä pikapostauksen ja suklaalevyn palkkioksi! Kyllä kelpaa.

6 kommenttia:

Jo muumeissa opetettiin: Jos ei ole mitään hyvää sanottavaa, ole mieluummin hiljaa.