Virkattu enkeli ja superhelppo kuusi.

Se on kuulkaas kaksi kuukautta jouluun.

Kahdeksan viikkoa ja sitten pitäisi olla paketit kuusen alla, glögiä kupissa ja piparia suussa. Nyt on siis oikein hyvä aika tehdä tämän vuoden ensimmäinen joulupostaus! Tästä se lähtee, joulukässät!

Hommahan lähti tästä - jouluilin jo silloin, kun viimeisiä hellepäiviä vietettiin.

Ja lopputulosta näkee tästä! Kauneimmat Käsityöt -lehden joulunumero ilmestyi tänään! Pipariuunista ulos putkahti ja on painovalmis joulufiilistelyyn! Yli 50 mallia ja mukana on useampi meitsin kyhäämä jouluinen työ.

Eka valmistunut ja itselle mieleisin ohje lehdessä on tämä virkattu enkeli. Sillä on muhkea tukka ja seesteisen tyyni olo. Siivet kaartavat hiukan eri suuntiin ja ovat valmiina hentoon lepatukseen. Söpö pullea enkeli.

Enkeli virkataan viidessä osassa - vartalo, pää, kädet ja siivet.. Lopuksi pujotellaan hiukset. Se oli ihan lempparipuuhaa, koko virkkaustyön aikana odotin sitä hetke, kun pääsee lisäämään hiukset!

Kaveriksi enkelille tein kuusen.

Tämä virkattu kuusi on oikeastaan yhtä nauhaa (2,5 metriä pitkä nauha!) - ja se sopii tosi hyvin myös lapsille! Paksu koukku ja paksu lanka, sitten vain muutamaa pylväsyhdistelmää opettelemaan. Jos lapsi oppii nauhan virkkaamisen, osaa hän myös piilosilmukan, ketjusilmukan, puolipylvään ja pylvään - eli kaikki yleisimmät silmukat.

Lopuksi nauha teipataan tai liimataan pahvi- tai stryroxkartion ympärille. Helppoa kuin heinänteko. 

Ja jos kuusista puhutaan, on pakko esitellä myös tämä superhelppo neuletyö - sekin ajateltu aloittelevalle neulojalle. Se on maljakonsuojus, joka neulotaan putkena ja lopuksi päälle kirjaillaan kuusi isoin pistoin jämälangoista.

Tällaiset maljakonsuojukset ovat kyllä helppoja joulukodin yksityiskohtia. Suojus tuo pehmeyttä ja lämpöä ja siihen on helppo yhdistää muita koristeita asetelmaksi ilman, että kokonaisuus vie yhtään sen enempää tilaa tasolla kuin maljakko ilman suojusta joulun ulkopuolella. Ja mitä parasta, joulun jälkeen suojuksen voi taitella tosi pieneen tilaan. Jäljelle jää paljas maljakko, jolle voi tehdä vaikkapa kevääksi sitten ihan uudet vaatteet.

Ja lopuksi kurkistus kulisseista!

Harvemmin tulee näytettyä, mutta tältä se usein näyttää behind the scenes -näkökulmasta. Tässä vähän testasin miten ja missä kuvata enkeliä. Eka onneton kuvaussetting oli melkoinen viritelmä - kasasin sekä jakkaran että pienen pöydän sohvan divaanille. Siihen kirjoja ja puulevy päälle..Vähän hirvitti minä hetkenä koko rakennelma putoaa alas ja äidin tekemä keraaminen kannu menee rikki.

Spoiler!
No kaatu se. Kahdesti.
Mutta mitään ei menny rikki, huh.

Seuraa lisää virkkaus- ja neuleideoita Kauneimmat Käsityöt -lehden Facebookista tai Instagramista!