Hydridikäsityö - oletko kuullut sellaisesta?
Hybridi, se on yhdistelmä ja käsitöissä viitaten kahden (tai vaikka useamman!) käsityötekniikan yllättäväkin yhdistelmä. Tässä hybridikäsityössä on yhdistelmänä kovaa ja pehmeää. Usein harvemmin yhdessä nähtävät. Eli kovaa eli savea (ilmakuivuvaa massaa) ja pehmeää eli virkattua lankaa.
Aluksi työn puolivälissä kippo ei näytä vielä kummoiselta.Ennen hyridityövaihetta siinä oli vain kuivuvaa massaa. Muovailin massan (samasta massasta kuin tämä maljakkoni, ks. postaus) pahvilieriön päälle. Ajattelin, että pahvi antaa hyvän tuen ja pohjan kipolle. Reunoja (tässä ei ollut tavoitteenakaan 100 % tasaisuus, koska se olisia ollut aika mahdottomuus saada aikaan) jatkoin ilman pahvisisusta, jotta sain reunaan tökättyä reiät. Niitä piti kuivumisen aikana pukkailla pari kertaa etteivät kuivuessaan kutistu liian pieneksi.
Kun kippo oli kuivunut ja kovettunut täysin, otin virkkuukoukut esiin. Pienemmällä koukulla vedin langat rei'istä läpi, paksummalla virkkasin kipon ympäri.
Tämä oli yllättävän hidasta touhua! Mutta aika jännää ja uudenlaista lankatekniikkaa itselle.
Pohjakerroksen jälkeen lisäsin mukaan kultalankaa ja virkkasin muutamat kerrokset lisää reunusta. Kulta toi aika kivaa kimallusta! Jostain syystä se myös antoi hivenen kreikkalaista ilmettä kipolle..Kipon pohjaan lisäsin vielä ohutta huopaa suojaamaan kolahduksilta.
Sitä voisi hyvin käyttää vihersisustamisessa kukan alla. Toki tietenkin ruukun ja kipon väliin tulisi aluslautanen, koska kippo ei vettä kestä.
(Apua kuinka ryöttääntyneen kukan valitsin kuvaan. Se ihan yhtäkkiä intoutui kasvamaan joka suuntaan etten pysynyt sen vauhdissa mukana. Pitääkin vähän siistiä sitä asap.)
Tai sitten kippoa voi käyttää muuten vain kollaaseissa ja sisustamisessa. Tässä kaverina alpakkani ja keraaminen ruukkuni (eikö olekin aika veikeä kaveri, siitä löydät esittelyn tästä postauksesta).
Tai sitten kippo voi olla käytössä niin sanottuna säläkorina. Toimii monenlaisessa käytössä!
Tuo pikkulintu on muuten hurjan kätevä. Prymin langanpujottaja, säästää niin hermoja jos ei meinaa mennä itsepäinen lanka neulansilmään. Ja on se söpökin vielä.
Tämä hybridikäsityö meni tässä aiemmin lahjaksi äidilleni. Myös kortti on itse tehty. Siitä lisää seuraavassa postauksessa. Siinä on yksi jännä korttitekniikka, mutta se on ihan toinen juttu se.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Jo muumeissa opetettiin: Jos ei ole mitään hyvää sanottavaa, ole mieluummin hiljaa.