Jos englanninkielisiä neule- ja virkkausjuttuja katselee niin näihin termeihin on varmasti törmännyt. Suomessa on tapana sanoa suoraan mitä lankaa tai vastaavuutta ja that's it. Ja kun mennään britteihin, systeemi on eri. Lisää lusikkaa tulee soppaan, kun vertaa ohjeita vielä jenkkeihin. Minä ainakin hämmennyn aina, koska en koskaan muista mikä oli mikä ja kuinka paksusta langasta on kyse.
Sitten törmäsin Facebookin käsityöryhmässä vanhaan tuotehehkutukseen nimeltä WPI. Vakuutuin heti: tuollainen on saatava! Olin jo tilaamassa netistä*, kunnes tajusin et ehei, teen sen itse!
* Esimerkiksi Succaplokilla oli aika kiva Palicca-niminen WPI-palikka vanhasta puupöytätasosta tehtynä.
WPI on siis tuuman mitta, jolla mitataan langan vahvuutta. Lankaa kierretään mitan ympärille ja lankojen täydet kiertomäärät kertovat WPI-luvun eli kuinka paksua lanka on. Tässä lanka meni 10 kertaa tuumaan, joten se on worsted-vahvuista lankaa. Postauksen lopusta löydät taulukon WPI-luvuista ja vahvuuksista.
Ja näin tehdään DIY-versio:
Tuuma on yhtä kuin 2,54 cm. Sama se onko se pahvi vai mikä, vaikka viivotin, kunhan on tasapaksu. Itse leikkasin mustan kappaleen vanhasta muistikirjan muovikannesta. Siihen tuuman kokoinen lovi ja reikä toiseen päätyyn, jotta sain avaimenperärenkaan muoviläpyskään. Ettei mene heti hukkaan.
Tässä on vähän vielä paksumpaa lankaa. Kuudesti ympäri, joten taulukon (ks. alla) jumbopäässä jo ollaan. Tämä on super bulky -vahvuista. Oikean termin löytäminen muuten voi auttaa myös siinä (ainakin itseäni varmasti tulee auttamaan), että minkälaiseen puikkoon tai koukkuun tarttuu ensi ottamalta tällaisen vyötteettömän jämälangan kanssa. Ainahan sitä testaa mikä on mihinkin hyvä, mutta taulukko voi auttaa siinä, että menee heti ensi yrittämältä valinta nappiin.Lataa ylläoleva taulukko tästä (PDF).
Taulukossa vasemmalla WPI. Suluissa on tarkennuksia yhdestä lähteestä. Termit käsittävät yleisimmät kansainväliset viitteet lankojen paksuuteen (yarn weight). Kerrosten tai säikeiden määrää kuvasi joskus ennen ply-ilmaisu. Se ei enää nykylankoihin alkuperäisessä tarkoituksessaan kovinkaan päde, vaikka langanvalmistajat niitä edelleen käyttävät. Pääsääntöisesti kuitenkin niin, että mitä pienempi ply-luku, sitä ohuemmasta langasta on kyse. Alla on ihan ohuimmat langat, sitten keskivahvat ja paksut, ylimpänä "superpaksut". Tiheydet ja menekit ovat viittellisiä ja niissä on hajontaa erilaisissa taulukoissa. Itse kokosin ne lähteistä yhdistellen näin. Lisäsin taulukkoon myös puikko- ja virkkuukoukkusuosituksia ja yleisimpiä käyttötarkoituksia - ihan, että jos vaikka jotain oppisi ulkoa kansainvälisistä vahvuustermeistä niiden assosiaatioiden kautta.
Taulukko on koostettu omista suttumuistiinpanoista, kahden käsityölehden tiedoista ja useasta nettilähteestä. Paria tarkistelin myös neulekirjasta. Menin väliin jo ihan sekaisin, joten toivottavasti taulukkoon ei ole lipsahtanut virheitä. Taulukko on vain yksityiseen käyttöön.
Näitä taulukoita oon itsekin netistä katsonut ja vertaillu ja taas vertaillut. Ihan sekaisin niiden kanssa meni kun eroja oli useita. Noh, päädyin johonkin keskivertoon ja muutaman taulukon printtasin osviitaksi itselleni. Nyt pitää vähän vertailla tähän sun taulukkoon. Mutta hyvä näitä on käyttää ja WPI mitata jos on epävarma mitä käsissään pitelee.
VastaaPoistaMinäkin menin kyllä välillä ihan sekaisin. Aika paljon on luvuissa hajontaa sen mukaan mitä taulukkoa katsoo. Näihin yritin yhdistää tai ottaa keskiarvoja vaihteluiden väliltä. Käyhän huikkaamassa mitä vertailusi sanoo, kuulen mielelläni :)
PoistaTuo viimeinen rivi: Lace/Fine kohta on nyt vähän epäselvä; metrit ja grammat? sekä tiheys. Kun vertaa siinä yläpuolella olevaa Fingeringiin niin ero näiden välillä hämärtyy.
PoistaMetrimäärähän tuossa ohuimassa voi olla jopa 800 m/100 g. Tuo merkintä >400g ei ehkä anna niin selkeää kuvaa siitä, että metrimää voi olla huomattava.
Muuten taulukkosi vaikuttaa oikeinkin hyvältä, näppärästi olet yhdistänyt lähteistä, ja just hyvä kun eri WIP-luvut ja nimitykset on nyt 'samassa' ryhmässä mainittu.
Mutta: mä en ole hyvä ystävä numeroiden kanssa niin saattaa olla että tulkinta epäselvyys on nyt vain mun huonossa matikkapäässä;)
Itse asiassa tuota samaa mietin ja taulukkoa tehdessä, koska tuon kohdalla lähteissä oli eniten hajontaa. En tiedä sitten oliko kyseessä brittiläisten ja amerikkalaisten erot vai mikä. Vai meniköhän itsellä luvut sekaisin?
PoistaMainio juttu. Selvensi taas lisää lankojen ihmeellustä maailmaa. Etenkin tuo itse tehty mitta, teen itselleni vastaavan. Taulukon aion tallentaa myös omaan käyttööni, sille on käyttöä viimeistään sykayllä.
VastaaPoistaHienoa! :) mukavaa, että tästä oli sinulle hyötyä.
PoistaHyvä vinkki :)
VastaaPoistaOsaatko muuten sanoa, mitä liimaa kannattaa käyttää fimon liittämiseen koruosiin, esim korviksiin.
Kiitos :) Oletan et tarkoitat esimerkiki korvakorun nappitaustojen liimaamista? Jotkut kovettavat ne kiinni fimo liquidin avulla eli taustat menevät aineen kanssa myös hetkeksi uuniin kovettumaan. Itse oon pääosin käyttänyt ihan vahvaa pikaliimaa, merkillä ei ole ollut suurempaa väliä. Tärkeämpää on se, että kunhan pikaliimassa on elastisuutta (muuten napsahtaa helposti irti), sitä käyttää oikean määrän ja että liimattava koruosa on tasainen. Kokeile näillä vinkein :)
PoistaEn ollut koskaan kuullut tällaisesta mitasta millä voisi langan paksuuden mitata. Todella helpolta työkalulta vaikuttaisi langan paksuuden mittaamiseen. Täytyisi luultavasti tehdä muovilevystä kun mieheni jo kalastuksessa käyttää paljon siimoille muovisia telineitä. Ne näyttävät kyllä aivan samanlaisilta kuin sinulla kuvassa mutta tarkoitus on vain siima kerätä talteen.
VastaaPoistaOn kyllä oikein mukava apuväline. Voit kokeilla tehdä myös pahvista :)
PoistaHeippa. Hauska ja tarpeellinen työkalu kässävarastoon. Sellainen tarkentava kyssäri, että tuo lovettu alue, johon lanka kieputetaan näyttää neliöltä. Onko siis lovetun alueen mitta tuuma x tuuma? Siis leveys ja korkeus?
VastaaPoistaNiin on! :) Sen korkeudella ei ole väliä, se voi olla 3 cm tai 6 cm - sehän ei vaikuta langan paksuuteen, jota tällä mitataan :)
Poista