DIY: Kompakti, superhelppo penaali

Olen alkanut piiiitkän, vuosia kestäneen tauon jälkeen piirtelemaan ja luonnostelemaan. Välillä jopa päivittäin. Siinä, kun nostelee eri tussisettejä ja tussipusseja milloin mihinkin sohvalle, nojatuoliin tai sänkyyn niin kyllä miettii: miksei vaan voisi olla parhaimmat tussit samassa paketissa?

Ja siihenhän on superhelppo ratkaisu: penaali! Minulla ei ole ollutkaan vuosiin minkäänlaista penaalia, kun ei sille ole ollut tarvetta. Ja nyt tein ns. venemäisen superkompaktin penaalin. Mittasin, että siihen mahtuu vain ja ainoastaan lemppareista lemppareimmat kynät. Ei ole tilaa yhtään sen enempää - jos olisi, olisi sama tehdä repun kokoinen penaali, jotta kaikki kynät mahtuu mukaan.

DIY: Kompakti penaali

Vain viiden vaiheen ompelus!

Tarvitset vain palan nahkaa ja sopivan vetoketjun - ei muuta! Itse käytin jämäkeinonahkaa, joka on vanhasta laukusta leikattu. Myös vetoketju on jostain kierrätetty, saattaa olla myös vanhasta laukusta.

1. Leikkaa nahasta kaksi suorakulmiota. Leikkaa nahasta myös kaksi pientä neliötä, joiden leveys on vähän suurempi mitä vetoketjun leveys.

Nämä tässä ovat kooltaan 8 x 19,5 cm.

2. Ompele neliöt vetoketjun päihin. Voit ommella suoraan siitä päältä, kunhan olet vetoketjun hampaita ylittäessä supervarovainen (ettei neula osu ja väänny). Ompele neliöt kuvan mukaan niin, että neliöt jäävät vetskarin päihin ja vetoketjun osuus jää suorakulmiota kaitasemmaksi.

3. Ompele vetoketju paikoilleen. Tikkaa päältä oikealta puolelta halutessasi.

4. Taita suorakulmiot vastakkain ja ompele sivu- ja alasaumat yhteen (muista jättää vetoketju auki tai ainakin puoliksi auki, jotta pääset kääntämään penaalin ympäri). Leikkaa mahdollinen ylimääräinen vetoketju ja nahka pois. Siisti ja saksi tarvittaessa ala- ja sivusaumat. Leikkaa kulmista pienet neliöt pois (itsellä 2 x 2 cm). 

5. Taita kulmien aukot vastakkain, kohdista sivu- ja alasaumat ja ompele päältä. Saumat muodostavat pohjan. Käännä penaali oikeinpäin. Työnnä esim. kynällä kulmat suoriksi.

Jos haluat, tee vielä piste iin päälle:

6. Leikkaa nahasta pieni suikale ja vähän suurempi suikale. Hapsuta suuremman suikaleen pitkä reuna. Pikaliimaa pieni suikale suurehkon välirenkaan ympärille ja kierrä ja liimaa hapsusuikale siihen ympärille. Kiinnitä hapsu vetoketjun vetimeen.

Ja sitten se onkin jo valmis!

Eikös ollutkin superhelppo. Ja tietenkin penaalista saa vieläkin superhelpomman, jos tekee ihan litteän penaalin ilman kapenevaa pohjaa. 

Hyvin voisi muuten tätä penaalia käyttää muussakin meiningissä. Meikeille. Koruille. Laukun pikkusälälle. Olisi myös kiva vähän suuremmassa koossa. Silloin voisi olla sopiva sukkapuikoille. Nyt koko ois passeli virkkuukoukuille. Kyllähän tälle löyty heti monenlaista käyttöä.

Ja on kompakti. Mutta silti kaikki nämä mahtuu sisälle! 

Kuusi tussia, puukynä, kaksi water brush - säiliösivellintä, pyyhekumi ja teroitin. Eli kaikki mitä eniten käytän luonnoskirjaan "taiteillessa". Näiden lisäksi käytössä on usein joko vesivärinapit tai akvarellikynät.

Sanoisin: mikä tilaihme!

Ihanaa, että akuutin inspiraation tulessa voi napata vain kompaktin penaalin ja luonnoskirjan käteen. Säilytän kaikkia eri tussisettejä ja paketteja siis hyllyssä laatikossa ja tuntuu, että inspiraatio ehtii mennä ohi siinä vaiheessa, kun on kaivanut laatikosta haluamansa tussit käteen.

Seuraavaksi voisikin vähän tussailla lisää. 

Pahoittelut kuvan pyllystä. Ei iskeny sensuuri.

DIY: Betoninappikorvakorut

Pääsiäisen betonipupu-askartelu tuotti jotain muutakin aikaan. 

Tykkään käyttää aina kerran sekoitettavat massat ja ainekset kerralla viimeistä tippaa myöten. Eihän sitä hyvää matskua hukkaan heitetä. Joten jos betonimassailee, on hyvä olla sivussa jämien jämille minikokoisia ideoita ja pikkuruisia muotteja valmiina - tässä sellaiset yhdet!

Olen aika pitkälti isojen korvakorujen ystävä, mutta koronakotoiluvuosi ja kasvomaskien kanssa sompailu ovat kääntäneet vaakakuppia siihen, että mitä pienempi, sitä parempi. Kun on nappikorvis, ei se ole maskin kuminauhan tiellä.

Ja nämä betoninappikorvakorut ovat todella minit! Ihan superminit betonijämien rippeistä. Niissä on silti vähän blingblingiä. Pienen ei tarvitse olla näkymätön. Tai betonin harmaa ja tylsä. Pieni glitter tekee siis terää!

DIY: Betoninappikorut

Näin se homma hoituu: Sekoita askartelu- tai korubetonia tuotteen ohjeen mukaan (eli betonijauhetta ja vettä vaikka pestyssä jogurttipurkissa) ja annostele muottiin. Muotti on hyvä sutasta ruokaöljyllä kevyesti niin irrotus helpottuu. Kopauta pöytää vasten, jotta ilmakuplat poistuisivat. Anna kuivua ja kovettua yön yli.

Muottina käytin pakkausmuovia, jossa oli sisäkkäin painuvat tuollaiset kolo (you know monessa kirkkaassa pakkauksessa on ja kun ne sisäkkäiset aukot vetää irti, pakkaus aukeaa) ja tuumasin et kas, nuohan olisivat sopivan kokoiset nappikorviksille! Pakkausmuovin sijaan voisi käyttää myös lääketabletin painoläpipakkausta. Näissä tosin on syvyyttä enemmän eli massaa enemmän eli kestävyyttä enemmän.

Kun betoni on kovettunut, osat voi poistaa muoteistaan.

Reunat on hyvä hioa kevyesti hiomapaperilla. Sen jälkeen ne voi liimata nappikorvistaustoihin. Jos menee suoraan betoni metalliin, suosittelen vaikkapa kontaktiliimaa, joka antaa materiaalien väliin vähän ns. joustoa. Itse liimasin peruspikaliimalla, koska uusiokäytin korvistaustat. Niissä oli vielä palat vanhaa muovikorua. Ajattelin, että näihin on hyvä käyttää ne, koska muovin rippeet eivät betonin takaa näy mihinkään.

Betonikorut ovat valmiina käyttöön sellaisenaan. 

Itse kuitenkin vielä viimeistelin pienesti glitterillä eli ihan vaan tavallisella, vanhalla halppisglitterkynsilakalla. Ja koska sudin glitteriä vain pallon puoliväliin asti enkä kokonaan, oli muualle hutaistava akryylilakkaa, jotta glitterin kirkas lakka ei tekisi selkeää kiiltävää rajaa betonin pintaan. Akryylilakan sijaan olisi voinut käyttää myös tavallista, ei-glitteritöntä kynsilakkaa.

Aika kivat! Onnistuivat hyvin.

Tykkään tuosta "karhean" betonin ja terävästi valossa vilkehtivän glitterin yhdistelmästä. 

Ja jos nämä onnistuivat niin kerrotaas vastapainoksi vielä toinen betonikoruviritelmä - joka epäonnistui täysin! Tuli kyllä ehtaa FAIL-kategorian sisältöä!

Joskus jossain (Instagram? Facebook? Pinterest?) näin käsin tehtyjä betoniputkia, jotka oli valettu pillin sisään. En tietenkään ollut tallettanut ohjetta mihinkään ja ilman mitään muuta ohjetta hataran muistikuvaan putkista lähdin ideaa toteuttamaan. 

Muovipilli pätkiksi ja maalarinteipillä muoviläpyskään kiinni. Oli vaikeaa saada putket suoraan. Oli supervaikeaa saada betonimassaa kapean putken sisään. Oli vaikeaa arvioida hetki, jona tuikkaista korupiikit betonimassaan (liian aikaisin voisivat upota massaan kokonaan). Kaikista vaikeinta oli odottaa massan kuivumista.

Tai ei sittenkään. Ihan kaikista vaikeinta oli älytä se, että oisko pillit pitänyt jotenkin saada sittenkin öljyttyä? Koska eihän muovi meinannut irrota millään betonin ympäriltä pois!

Riuhtomiseksi meni. Ja arvaatteko mitä?

Yksikään neljästä putkesta ei selvinnyt. RIP hyvä idea koruksi.

Susi toteutus. Sinne meni, hajalle. Putket kai liian kapeat. Korupiikit vinossa. Muovi liian tiukassa. Ei putkilla ollut mitään mahdollisuuksia selvitä ehjänä käyttöön asti. Kyllä oli massan, muovipillin ja ajan tuhlausta. Korupiikit sentään sain vielä käyttöön. Murensin betonipalat pihdeillä murskaksi ja korupiikit vapautuivat. Niihin ei jäänyt mitään jälkeä, että olisivat olleet missään betonimassassa kiinni.

No yksi epäonnistuminen, toinen onnistuminen. 

Ei tullut betoniputkia, mutta kahdet kultaiset betonikorvikset ovat nyt korulaatikossa. Isommat "pillerit" eli lääkkeen läpipainopakkaukseen valetut korvikset ovat olleet kyllä kestävät ja monesti käytössä. Pillerikorviksista ja korubetonista lisää tässä jutussa.
 

DIY: Bunny Block Dress - kaavaton pupumekko!

Pääsiäisen pupuviikon* viimeinen osa! Säästin parhaan vikaksi: se on pupumekko!

*Pääsiäisen teemaviikko eli pupuviikko, jolloin blogiin tupsahtaa erilaisia pupuja joka päivä! // Ks. koko sarja: 

osa 1: Virkattu minipupu / osa 2: Neulotut puput ja porkkanat (maljakonsuojus) / osa 3: Akvarellipuput /

osa 4: Betonipupu / osa 5: Punch needle -pupu / osa 6: Minipuputin-kukkaro

Idea kaavattomaan pupumekkoon eli BUNNY BLOCK DRESSIIN (koska englanniksi vain kuulostaa paremmalta) lähti muutaman vuoden takaisesta Mikkimekosta (ks. postaus). Mikkimekon ja myös tämän pupumekon inspiraationa on myös R/H Studion klassikkovaate, sen varmaan moni tunnistaa.

Mutta jotta ei ole liikaa R/H:n Mickey square dress, tämä malli on kapeampi (alkuperäinen on tooosi leveä malliltaan) ja korvat ovat saaneet pidennyksen - eli mikistä pupuksi! Korvat eivät ole myöskään ns. upotetut vaan päälle helposti ommellut. Tähän lisäsin myös sivupaneelit, koska olen kovasti tykännyt ostotunikasta, jossa on vastaavat blokit sivussa. Bunny block dress on myös takaa kokonaan harmaa (jos pääntien kontrastikaitaletta ei lasketa) eikä takakappaletta leikkaa poikkisauma.

DIY: Bunny Block Dress

Helppoon pupumekkoon et tarvitse kaavaa - vain ahkeraa mittaamista. 

Kaikki leikattavat palat ovat pupunkorvien lisäksi vain joko suorakulmioita tai suikaleita. Valitse kaksi kangasta, jotka ovat keskenään samankaltaisia. Sama vahvuus, sama joustavuus, sillä pääsee jo pitkälle.

Leikkaa kappaleet: 

Leikkaa kaksi hihakappaletta ja jaettu mekkokappale eli takakappale yhtenäisenä, etukappale keskikohdan alta poikki ja alaosa eri värisenä. Leveys saa olla ns. vatsamakkara eli yhtä tai kahta kokoa liian pieni, koska leveydestä miinustetaan sivupaneelien tuoma lisäleveys.

Leikkaa korvat "helmakappalekankaasta", ne saavat leikatessa olla kahden saumanvaran verran liian leveät.

Näiden lisäksi tulee myös sivupaneelit ja ne voi leikata myös myöhemmin ennen sivusaumojen ompelua. Ja tottakai mekkosen voi tehdä myös ilman sivupaneeleja.

Liitä mekkoon pupunkorvat:

Nuppineulaa korvat etukappaleen päälle symmetrisesti. Väliin voi leveydestä riippuen jättää 3-5cm.

Ompele pupunkorvat paikoilleen:

Ompele suoralla ompeleella korvat. Älä edes pyri ihan reunaa pitkin, vaan jatka paininjalan verran väliä. Leikkaa lopuksi ylimääräinen kangas varovasti ompeleen vierestä pois. Aplikointisakset ovat tässä erittäin hyvät.

Ompele mekko kasaan:

Ompele olkasaumat yhteen. Merkkaa hihakappaleiden keskikohta ja kohdista olkasauman kanssa. Ompele hihakappaleet sivuihin kiinni. Lisää etukappaleen helmakappele eteen.

Lisää sivupaneelit:

Leikkaa leveät suikaleet (itsellä taisi olla 8 cm) ja ompele hihasta helmaan. (Suikaleiden pituus oli minulla vähän turhan pitkä, mutta leikkasin ylimääräisen ompelun jälkeen pois.) Kun ompelet kummankin puolet ylhäältä alas, saumasta tulee suorempi (ainakin itsellä). Varmista, ettei sivupaneeli venytä etu- tai takakappaleita, jolloin mekosta saattaa tulla kiero. 

Ja lopuksi huolittelut:

Huolittele hihansuut ja helma. Ompele pääntiehen päärme tai kaitale, mistä nyt enemmän tykkäät. Itse leikkasin vain suikaleen, taitoin kaksinkerroin ja saumuroin päätiehen. Tuli kerralla hyvä! Yleensä sitä venyttää kaitaleen liian tiukalle tai sitten pääntie jää rumasti törröttömään. Nyt meni nappiin eikä tarvinnut ottaa ratkojaa käyttään.

// Psst! Jos olet Instagramissa, tämä mekkonen löytyy myös sieltä Reels-videon muodossa. Käys katsoon ja tykkäämässä videosta! Löydät minut Instagramista: @madam.bc 

Tästä tuli niiiiiin kiva. Yksinkertainen ja veikeä. Pitkät korvat ja sivupaneelit tuovat jujua mekkoon - tai pitäisi varmaan pituuden puolesta puhua tunikasta. Mutta oli mekko tai ei, on se mukavaa pituus legginssien (mitä mää yritän huijata, pierukotikalsarit ne on) kanssa pidettäväksi. Vähän pudotetut olkapäät ja väljät suorat hihat tuovat rentoutta. Istutettuna olisi minun silmissäni "liian hieno kotivaatteeksi".

Eli kotona oleiluun tämän ihan tein. Olen aika kyllästynyt kaikkiin kotivaatteisiin, koska mitäpä muuta sitä on tässä täyden vuoden aikana pidettykään. Ei tarvitse aina olla kulahtaneet collarit ja iänvirttynyt jostain muusta käytöstä kotikäyttöön "alennettu" yläsoa päällä. Eli tälle oli ihan tarvettakin jo. 

Siinä oli pääsiäisen pupuviikko! Toivottavasti tykkäsitte, mulla oli ainakin kivaa. Näillä viikon seitsemällä erilaisella pupupostauksella toivotan erityisen mukavaa pääsiäistä!

Minipuputin -kukkaro (+ ohje)

Pääsiäisen pupuviikon* pitkäperjantain pupu on tässä! Nyt on tullut monta sisustuksellista tai koristeellista pupua - ei enää! Kaksi viimeistä osaa ja kaksi käytännöllisempää pupunkorvaparia!

*Pääsiäisen teemaviikko eli pupuviikko, jolloin blogiin tupsahtaa pupuja joka päivä! // Ks. osa 1: Virkattu minipupu /
osa 2: Neulotut puput ja porkkanat (maljakonsuojus) / osa 3: Akvarellipuput / osa 4: Betonipupu / osa 5: Punch needle -pupu

Kuka muistaa pupulaukkuni? Nahkainen pikkulaukku suurilla pupunkorvilla! (Ks. postaus tästä.)

Pupulaukku on varmasti yksi käytetyimpiä itse tehtyjä laukkujani. Se alkaa olla jopa vähän kulahtanut. Nahka on vähän venähtänyt ja paikkoja rispaantunut. Vielä se menee, ei tarvitse uutta tehdä - mutta pienen kukkaroversion siitä tein!

Kutsun pientä pupukukkaroa MINIPUPUTTIMEKSI. Se on aika veikeä. Siinä ei ole vuorta eikä hihnaa kuten laukussa, joten se valmistuu hyvin helposti. 

Ja teemaviikon merkeissä, tässä tulee ompeluohje minipuputtimeen:

OHJE: MINIPUPUTIN 

Tarvikkeet: Keinonahkaa*, pieni vetoketju** ja luonnollisesti ompeluvermeet  - muuta et tarvitsekaan. Jos varusteluista löytyy nahkaneula, käytä sitä ompelukoneessasi.

* Käytin puretusta ja silputusta laukusta keeinonahkaa. **Myös vetoketju on kierrätetty pätkä, varmaan myös vanhasta laukusta. // Eli minipuputin on oikea minibudjetin eli nollabudjetin kukkaro!

Tee näin: Leikkaa kaksi kukkaron sivukappaletta (joko pohjat pyöristäen tai sitten ei, valitse mieluinen koko ja muoto), leikkaa neljä korvakappaletta (huomioi reilut saumavarat) ja kaksi pientä palaa vetoketjun päihin.

Ompelu lähtee korvista:

1. Ompele kaksi kappaletta oikeat puolet vastakkain. Käännä.

2. Leikkaa toiselta puoleta yläreuna lovelle kuvan tapaan. Tämä voi helpottaa vähän sitä, että vetoketjusaumassa ei olisi niiiiiin paksusti nahkakerroksia alla. 

3. Taita sivut keskelle ja tikkaa päältä. Ommel saa olla aika reunassa. Tee toinen korva samoin.

Sitten siirrytään vetoketjuun:

4.-5.  Ompele pikkupalat vetoketjun päihin ensin oikeat puolet vastakkain ja sitten käännä nurjalle, tikkaa päältä, ompele hitaasti ja varovasti ettei neula iske vetoketjun hampaisiin. Varmista toista päätä ommellessa, että vetoketjun pituus on sivukappaleen levyinen. Lyhennä tarvittaessa vetoketjua. Palat voi myös tahtoessaan jättää lisäämättä, jos vetoketju ei ole kierrätetty ja päistään auki leikattu. 

6. Merkkaa sivukappaleen keskikohta ja ompele pupunkorvat symmetrisesti. 

Loppusuora häämöttää:

7. Ompele ensin vetoketju paikoilleen ihan normaalisti, ensin toiselle sivukappaleelle ja sitten toiselle. 

8. Tikkaa saumat vetoketjusta poispäin. Korvapuolella jätä korvat kuvan mukaisesti vetoketjun päälle. Ensin voi tuntua, että korvat jäävät törröttämään pystyyn, mutta ne asettuvat vielä alaspäin.

Ja viimeistely vielä:

9. Kohdista sivukappaleet ja ompele sivusaumat. Ompelua voi helpottaa, jos aloitat alhaalta keskeltä ja ompelet alhaalta ylös sivut erikseen. (Materiaalin salliessa loveta mahdolliset pyöreät kulmat, jotta nahka taipuu kulmistaan nätisti. Itse en tätä uskaltanut tehdä ettei keinonahka lähde alakulmista repeämään ja alaosaan jäi vähän "kulmia". Ehkä ne pyöristyvät käytön myötä nahkan pehmentyessä.)

10. Lopuksi käännä kukkaro oikeinpäin!

Kukkaro on sopiva pienelle määrälle meikkejä. Sinne sujahtaa punat ja värit sekä korut. 

Isosiskonsa kaltainen, mutta silti niin erilainen ja töpäkkä. Pupulaukku on tosi pehmeätä nahkaa, minipuputin taas kovempaa ja paremmin kuosissa pysyvää. Korvatkin on niin pulleat ja höröllä.

Tai jos se sittenkin olisi rahakukkaro - mikäli nyt käteistä kehtaa vielä joskus taas käyttää. Ei ole juuri tarvinnut käteistä mukana kuljettaa. Tai saati niitä meikkejäkään. Kyllä se vielä tulee aika, kun tarvitsee pikkulaukkua ja minipuputinta, korjausmeikkejä ja käteistä narikkaan tai mihin ikinä sitä joskus käytettiinkään.

Oiva kaveri tämä minipuputin.

Jos sinulla on ohjeesta epäselviä kohtia, kysy - autan mielelläni!

Punch needle -pupu (+ ohje)

Pääsiäisen pupuviikon* pupuhurahtaminen jatkuu! Nyt vuorossa on jotain pientä ja pulleroisen pehmyttä.

*Pääsiäisen teemaviikko eli pupuviikko, jolloin blogiin tupsahtaa pupuja joka päivä! // Ks. osa 1: Virkattu minipupu /
osa 2: Neulotut puput ja porkkanat (maljakonsuojus) / osa 3: Akvarellipuput / osa 4: Betonipupu

Punch needle, suomeksi tuftaus. Tuo jykevä neula (jota punkaneulaksikin taidetaan kutsua), jolla puhkotaan pingotettua harvasidoksista kangasta ja sitten siihen tulee nurjalle kivoja lenkkejä.

Ostin tuftausvermeet jo aika päiviä sitten (ks. postaus), mutta en juuri ole saanut tuftattua mitään. Paitsi nyt! Päätin, että nyt tulee pupua punch needlellä vaikka mikä olisi. Käyttötarkoitus jää pieneksi, mutta onhan tuo söpö koriste.

DIY: Punch needle -pupu

Tarvikkeet: Paksua lankaa, tuftausneula, kirjontakehys, punch needlelle sopivaa kangasta, liimaa, huopaa.

Ensin tuftataan itse pupu. Tässä työn nurja eli oikea puoli. Siihen jää kivoja lenkkejä. Tuftaus on siitä kivaa, että se on superhelppo purkaa. Kankaaseen voi jäädä reikiä, mutta ne saa piiloon, kun neulan päällä vähän siirtelee kankaan sidoslankoja. Eli tuftauksen voi aloittaa monta kertaa alusta kunnes lopputulos on hyvä.

Tuftauspuolelta jälki on tasaista. 

Joissakin töissä tämä jätetään oikeaksi puoleksi. Myös litteän pinnan ja pörpelön puolen kontrastia voi yhdistää, kun pistelee menemään kummaltakin puolelta suunnitelmallisesti. Tässä pupussa tämä on kuitenkin ihan nurjaa ja jää piiloon taustan alle.

Lanka purkaantuu helposti, joten tuftaus on aina jollain tapaa kiinnitettävä ennen kehyksestä poisto ja/tai ylimääräisen kankaan pois leikkaamista. 

Itse päädyin siihen, että levitin tasaiselle pinnalle liimaa (ehkä vähempikin olisi riittänyt). Annoin kuivahtaa ja vapautin muodon taustastaan. Taitoin kankaan reunat nurjalle ja vielä liimasin ohuelle huovalle. Väliin sujautin ripustuslenkin.

Että siinä se saa yksinäisessä virpomisvitsassa (okei myönnetään ihan tavallinen kuivunut oksa se vaan on) roikkuu. Koko korvaa tässä määrän. On sen verran iso (ja valloittava), että eihän muuta tarvitse laittaa vitsaan oksaan.

Vielä tulee kaksi pupupostausta. Spoiler alert: pupunkorvat liittyvät vahvasti asiaan.

Oletko sinä tuftannut? Kuulen mielelläni erilaisia taustan kiinnitysvinkkejä ja mitä käytönnöllistä ideoita punch needlellä voisi saada tehtyä!