Kierrätetyt korut: 5 ideaa.

"Ei kaikesta roskasta tarvitse tehdä korviksia."

Näin on mulle useammankin kerran sanottu eri suista. Ja ei tarvitsekaan, mutta jos voi niin silloin voi tehdä.

Olisin voinut nimetä tämän postauksen myös "Näin kierrätät roskat koruiksi" - mutta se ei olisi ollut kovi houkutteleva ajatus. Kuka tahtoisi roskista koruja?

Mutta toisaalta se on totuus, tässä tulee oikeasti roskaa, joista teinkin korvakorut. Koska mä voin.

Ja voisiko lopputuloksesta uskoa, että kyseessä on roskiskamaa? 

1/5 IDEA

Roska: Vanha kanttiskortti

Oli jo firmakin nurin, jäljelle jäi vain turha kortti. Ehdin leikata sen jo kolmeen osaan ja viime hetkellä ennen roskikseen kippaamista muistin korvikset, jotka tein Marimekon lahjakortista (ks. alla linkki). Niistä tuli aika kivat ja ajattelin, että mikseipä näistä paloista tulisi myös pienellä suunnittelulla korvakorut?

Ks. kierrätetyt unikkokorvakorut

Kanttiskortin oikea puoli firman logoineen oli rumahko, mutta kääntöpuolesta löytyi sen verran valkoista, että sain siitä neljä palkkia ja kaksi ympyrää (olipa vaikea saada leikattua mahdollisimman tasaisia..). Palkit vastakkain ja ylös pallot. Taakse nappikorvakorutaustat. Aika hyvät eikö?

Tekniikka korvisten kokoamisessa on melko sama mitä unikkokorviksissta (ks. yllä linkki).

2/5 IDEA

Roska: Loppuun käytetty ja rikkoontunut mustekynä

Vanhat kynät on hyviä materiaaleja. Olen tehnyt korviksia niin kuulakärkikynien päistä, putkista ja sisäputkista. Kynä on aina kiva kiertää auki ja katsoa millaisia osia siitä irtoaa. 

Katso esimerkkejä kynien kierrätyksestä esim. postaus osa 1/2 ja jatkopostaus 2/2.

Tämä kynä ei ollut poikkeus, sisältä löytyi kiva valkoinen putki, jonka sisältä muste oli käytetty. Saksilla paloiksia ja helmien väliin pitkään korupiikkiin. 

Lopputulos muistuttaa etäisesti vähän muutaman vuoden takaa Aarikan mallistossa olleita puukorviksia, joissa oli helmiä ja vastaavasti putkia helmien välissä.

3/5 IDEA

Roska: Rikkoontunut puujuttu

Sanon tätä nyt epämääräisesti puujutuksi. Mikä lie, tällainen puukaava, jolla sai piirrettyä paperille taiteltavan jätskihässäkän. Poikki se meni. 

Mutta tässäkin tulin testanneeksi, kestäisikö puu säröilemättä saksien kosketusta?

Ja kyllähän se kesti!

Saksin kaavan katkenneesta osasta kaksi samanlaista osaa. Viilasin reunat ja kulmat pehmeäksi (kynsiviilalla, kun en jaksanut kaivaa hiekkapaperia esille ja kynsiviila toimi oikein hyvin) ja taakse liimasin nappikorvakorutaustat.

Ne on kuin sydämet kalleellaan! 

Olen vähän yrittänyt makustella näitä. En tiedä tykkäänkö vai enkö tykkää sittenkään. Emmin jättäisinkö puunväriseksi vai pitäisikö maalata valkoiseksi tai jopa kuviolliseksi? Tai vähintään pitäisikö lakata puupinta kestävämmäksi? Jään tätä pyörittelemään vielä.

4/5 IDEA

Roska: Tuhannen solmuun kietoutunut helmikoruasia

Oli se kai joskus joku helmiviritelmä, keskenkö jäi? En muista enkä tunnista mikä oli homman nimi. Mutta tuhannen solmuun oli jo laatikossa pyörinyt. 

Jonkun muun ei-koru/käsityöihmisen käsissä vastaava menisi varmaan roskiin, mutta ei täällä. Ei täällä.

Saksilla sotku poikki ja osa helmistä renkaisiin.

Näistä tuli yksinkertaisen tyylikkäät. 

5/5 IDEA

Roska: Rikkoontuneet napit

Kaksi samanlaista laadutonta muovinappia, joista oli kannat poikki. Niistä on helppo tehdä oikeat käsityöihmisen nappikorvikset - kirjaimellisesti nappinappikorvikset, heh.

Viisi erilaista ideaa, viidet erilaiset korvikset.

Viisi erilaista roskaa tuli kierrätettyä osin joksikin uudeksi. Se on viisi pientä roskaa vähemmän roskakorissa.

Mikä on näistä sinun suosikkisi?

Oma suosikkini on nämä kanttiskorttikorvikset! Jospa näistä tulisi uudet omat kanttikset korvissa. Mukavan minimalistiset, upean kevyet ja yksinkertaiset. Tykkään!

DIY: Vanhasta kalenterista muistivihko

Listavihkoliisa täällä taas moi!

Kyllä on taas listojen ja muistikirjojen intoilija tohkeissaan, koska kierrätyskalenteria pukkaa - eikun kalenterista pukkas kierrätysmuistikirja!

Katso myös postauksen alta tee se itse vihot ja kuinka kierrätät osittain käytetyt muistikirjat uusiksi vihoiksi.

Eli homman nimi on:

Kuinka käytät vanhan kalenterin hyödyksi ja teet siitä muistikirjan!

Tarvitset vain:

- vanhan kalenterin* (voi se olla myös vanha muistikirja tai ihan mikä vaan vanha kirja, jossa on hyvät kannet)

- vanhan osittain käytetyn muistikirjan* tai 1-2 vanhaa ohuempaa vihkoa**

- teippejä ja sakset

*Huom! Kirjojen pitäisi olla sidottua ei liimaselkään liimattuja. Ks. alta lisää.

Tämä on oikeasti superhelppo!

Kierrätys etenee niin, että rivakalla otteella nykäset sivut irti sekä kalenterista että muistikirjasta. Katsotaas vielä tarkemmin miten se tarkalleen ottaen sujuu:

Vanha kalenteri: 

Ota kaikki sivut toiseen käteen ja ota ylhäältä läheltä selkää kiinni, repäise nytkäyttäen rivakasti selästä irti. Sidotut sivut pitäusivät lähteä helposti irti. Jos kalenterissa on kivat alkulehdet, jätä ne paikoilleen niin selkä ei repeä auki kokonaan (mutta jos repeää, ei haittaa, yhdistämisessä teippaa tuplahuolellisesti).

Ennen kuin heität koko kalenterin sisuksen unholaan, käy se vielä läpi. Löytyisikö sieltä talteen leikattavia puhtaita sivuja, joita voi käyttää suttupaperina? Pienikin on ympäristön säästöä.

Sitten muistikirja:

Jos muistikirja on ohut tai sivuja on enää max. kalenterin selkämyksen verran jäljellä, voit nykäistä koko nipun käyttöön. Jos taas et tarvitse kaikkia sivuja, huomioi sidonta. Näet selkämyksestä montako nippua on sidottu yhteen (kuvassa on viisi nippua ja rippeet vasemmalla. ) Käytä vain kokonaisia nippuja, koska nehän ovat kuin aukeamia. Jos revit keskeltä nippua, lähtee toiselta puolelta samanverran yksittäisiä sivuja irti.

Sitten yhdistetään ja kalenterin kannet saavat uuden sisuksen!

Ja se käy niinkin superhelposti kuin teippaamalla. Käytä vahvaa, leveää teippiä. Itse plänttäsin yhteen sisustuskontaktimuovin suikaleella. Mikä vain hyvin paikassaan pysyvä teippi tai kontaktimuovi käy. Teippaa koko vihkonippu eestä ja takaa - eli vain kaksi teippausta ja homma on siinä!

Fiksu täyttää kalenterin selkämyksen kokonaan uudella sisuksella eli yhtä paksulla paperimäärällä mitä kalenteriin on paperia alkujaankin tarkoitettu (tai muuten selkämys jää löperöksi ja voi mennä käytössä linttaan).

Vielä fiksumpi jättää sisuksen vähän laihemmaksi - koska kalenterin takakannessa on tasku, johon mahtuu paljoltikin irtolappuja ja muuta mukavaa. Kun papereita on vähemmän niin taskuun mahtuu enemmän ilman, että kalenteri alkaa pullistelemaan ikävästi.

Fiksu myös käyttäisi yhtä leveitä sivuja kalenterin täyttöön että paperit olisivat lähes saman kokoisia mitä kannetkin.

Mutta vielä fiksumpi valitsee pienemmät sivut ja teippaa ne ihan kalenterin alareunaan niin, että ylös jää hyvät tilat. Jaottelin sisuksen washiteipeillä. Näin muistikirjaan tuli värikoodattuja osastoja ilman, että teipit kurkkivat kansien yläreunasta. Kun pysyvät kansien yläreunan alapuolella, eivät saa käytössä osumaa ja pysyvät suorassa ja nättinä.

Vanhasta tuli kuin uusi! Jippii. Kaksi kärpästä yhdellä iskulla: muistikirjasta ja kalenterista tuli uusi muistikirja!

Katso myös nämä postaukset:

- Tee se itse vihot ommellen

- Kuinka kierrätät osittain käytetyt muistikirjat uusiksi vihoiksi

- Pienestä muistikirjasta uusi 

+ Tulostettava viikkopäivyri 

Kengissä yksisarvisia ja sateenkaaria

Kenkää pukkaa - ja ei ihan mitä tahansa kenkää!

Nyt tuli niin uniikit kustomoidut tennarit, ai että! Yksisarvisia ja sateenkaaria!

Toive oli tosiaan, että mustavalkoinen yksisarvinen ski mask -päässä. Hiukan höräytin korviani, kuulinko oikein? Kyllä, yksisarvisia ns. ninjahuppu päässä! Ja siihen vielä sateenkaaria päälle (tai siis taakse).

Oli niin herkullisen erikoinen idea, että tartuin teemaan heti.

Haasteena kokonaisuudessa oli se, ettei kengistä tule vahvan sateenkaaritaustan vuoksi mitään ns. Pride-kenkiä - koska sitähän ei toivottu, vaan pääosassa on ninjaksi naamioituneet yksisarviset.

Oma ehdotukseni oli vielä lisätä sateenkaaren värejä yksisarvisen harjaan. Ensin ne olivat sävyiltään yks yhteen sateenkaaren kanssa, mutta eivät oikein erottuneet taustastaan, joten vaalensin kuontaloa vähän vaaleammaksi.

Mukana niin sateenkaaressa että yksisarvisen harjassa on vähän metallisävyjä mukana säpäkkyyttä tuomassa. Kuuluuhan säihke ja osittainen glittermeininki aika olennaisena osana yksisarvisiin.

Sellaiset tennarit! On ainakin asennetta, persoonaa ja väriä. Näitä oli hauska maalata.

Hapanta asiaa vol. 3: DIY Virkattu kohotuskori.

Hapanjuurileipä, se on arjessa ihanaa. 

Olen nyt leiponut kaksi vuotta omalla juurella hapanjuurileipää ja on juurestani lähtenyt alkuja myös moneen muuhun kotiin, myös hyvälle ystävälleni. Ja kun hyvälle ystävälle tuli syntymäpäivä, leivän leipoja teki toiselle leivän leipojalle teemaan sopivan syntymäpäivälahjan.

Viime vuonna samainen ystävä sai myös leipäteemaisen lahjan mm. pellavaisista pestävistä leipäpusseista (ks. postaus) ja nyt DIY-teema jatkui kohottamiseen eli kohotusliinaan ja kohotuskoriin.

Osassa Facebookin ryhmässä onkin ollut viime aikoina paljon juttua itse tehtävistä kohotuskoreista. Pitkulaista koria lähdin itse virkkaamaan ja koska muut ovat onnistuneesti valinneet mini ontelokudetta, siihen minäkin tartuin. Se on jämäkkää ja luulisin, että myös tarpeeksi hengittävää. Tein ensin itselle testiversion (ja myös testasin kohottaa siinä leipää - basilikayrttihapanleipää kuvassa!) ja sen jälkeen parannellun version ystävälle. 

Virkattu kohotuskori on siitä hyvä, että käyttämättömänä se menee litteäksi ja hyvin pieneen tilaan! Bambuiset kohotuskorit vievät kaapissa aika paljon tilaa.

DIY: Virkattu kohotuskori hapanjuurileivälle

Lanka: Mini-ontelokude 

Koukku: 7

Tee näin: Virkkaa 20 kjs. 1. krs: Aloita koukusta laskien toisesta silmukasta ja virkkaa 19 ks. Virkkaa viimeiseen silmukkaan 4 ks ja jatka kjs-ketjun toiselle puolelle: virkkaa 18 ks ja viimeiseen 3 ks. Sulje krs piilosilmukalla.

2. krs: Virkkaa 1 ks jokaiseen silmukkaan paitsi päihin tee lisäys kahdesti eli 2 ks samaan silmukkaan kaksi kertaa peräkkäin. Sulje krs ps:lla. Voit tehdä kaikki normaalein kiintein silmukoin tai kuten minä eli tee ks:t edellisen s:n "lankojen välistä" eli keskiosan välistä. Silloin silmukoista tulee vähän jämäkämpiä ja koristeellisempia.

3.-4. krs: Kuten edellinen kerros, mutta tee lisäykset neljä kertaa.

5.-7. krs: 1 ks jokaiseen ilman lisäyksiä.

8. krs: Kuten edellä, mutta ota päistä 2 s yhteen ks:lla.

9.-12. krs: 1 ks jokaiseen.

13. krs: Tee 1 kiinteä ketjusilmukka jokaiseen s:aan. Viimeistelykierros jämäköittää reunaa. Päättele.

Ja miten virkattua kohotuskoria käytetään?

Jotkut vain jauhottavat korin ja laittavat taikinan siihen suoraan päälle. Omasta mielestä ei se tuntunut kivalle, koska en ole kudetta pessyt, joten turvallisuuden puolesta leivinliina väliin. Siinä se leipätaikina köllötteli kohoamassa. Kohotuskori ei ole paras vaihtoehto kylmälepoon, vaan toiminee parhaiten vain kohottaessa huoneenlämmössä. 

Käytön jälkeen koria voi tarpeen mukaan jonkin aikaa "kuivatella" vaikka nurin käännettynä.

Ja tällainen leipä siitä tuli!

Tuli tosi hyvä hapanleipä. Ekaa kertaa kokeilin tuoretta basilikaa leivässä (oli myös vähän valkosipulia!) ja toimi kyllä yllättävän hyvin. Kivaa vaihtelua. 

Ja entä se kohotusliina?

Tässä kuvassa oma pienempi versio. Ostin Eurokankaasta hanko-vohvelikangasta ja esipesemisen (ihanaa, hanko kestää 60 pesun!) jälkeen vain huolittelin reunat - helppoa kuin mikä!

Ja kuinka kauniin pinnan vohvelipyyhkeellä saa! Leipä siis kohotetaan siinä päällä ja liinan vohvelikuvio painaa koristeellinen pintakuvion leivän kuoreen.

Ja tällainen paketti siitä sitten tuli. Kissakortin printtipaperista jäi sopiva suikale, jolla nivoin vielä käsityöt yhteen ennen lahjapaperiin käärimistä. Siitä tuli ikään kuin pieni lahjavyöte, joka viimeisteli lahjan.

Kissaprintin kisulit olivat niin kivoja ettei kortti kaivannut mielestäni muuta kuin yhden sydämen värittämisen. Hukkapaloista liimasin vielä kortin taakse muutamat kisulit ja puhekuplaan kirjasin onnittelun. 

Mitä sitä turhia lisämään, joskus vähemmän on enemmän.

Kahden kappaleen kietaisushortsit

Varovaisen toiveikkaana katselen ennusteita ja toivon, että jokapäiväiset kaatosateet nyt hellittäisivät ja kun aamulla katsoisi ikkunasta ulos niin näyttäisi taas kesältä. 

Kovin on ollut kolea heinäkuu, mutta vielä, jos olisi kesää jäljellä niin ompelimpas sitten hortsit eli kesäpöksyt eli kietaisushortsit eli kahden kappaleen miten-nämä-puetaan-asiat!

Kankaana on tämä ihana kukkaisviskoosi, jonka ostin jo viime kesänä. Kankaassa on ihana pitsikirjailu toisessa pitkässä sivussaan. Muistan, kun näin sen heti kangaskaupassa shortsin lahkeessa. Innokkaana heti esipesin ja sitten kauhistuin kuinka paljon kangas kutistuikaan (etenkin kirjailua kohden), joten lannistuneena jäi sitten kokonaan shortsit ompelematta. Nyt otin homman työn alle, ajattelin et kyllä näistä jotkut pöksyt tulee vaikka väkisin, laitetaan leveys riittämään!

Laiskana kesäompelijana valitsin malliksi ja kaavaksi Eurokankaan kietaisuhousut (ks. ohje). Ajattelin et pitkä lahje vaan lyhyemmäksi, kyllä se shortsiksi taipuu.

Vähän mittailua ja sitten ompelua. Sivujen huolittelu, työn ainoan sauman eli haaruksen ompelu, ylös kaitaleiden ja nauhojen lisääminen ja siinäpä se olikin sitten silitystä vaille valmis.

Shortsit puetaan kikkaillen. Ensin etuosan solmitaan taakse essun tapaan ja sitten tuodaan takakappaleen sivunauhat eteen. Sivusaumoja ei siis ole.

Hyvät, korkeavyötäröiset pöksyt niistä tuli. Mutta ei näillä kyllä taideta pyöräillä. Ja tuulisella säällä sivuista voi vilkkua. Pitää ehkä muistaa alle laittaa siveellisyyspöksyt eli lyhyet pyöräilyshortsit, jotta ei tarvitse pelätä persposken näkymistä. Tai sitten viiletän näillä vain omalla parvekkeella.

Hauskaa kuinka vaateripustimeen ripustettuna ei juuri näytä kangaskasa muuttuneen miksikään, haha. 

Nyt niitä kesäkelejä (ja aurinkoisempia kuvauspäiviä) sitten vielä odotellessa!