Hoooked Zpagetista matto.

Virkkausinto palailee jälleen. Ostin lähes heräteostoksen kaksi rullaa Hoooked Zpagetti -trikookudetta. Useimmiten olen välttänyt valmiin ostamista, mutta nyt taivuin. Oli niin kivoja kuoseja (itse ostin pilkullista!) ja tämä kude on 100 % kierrätetystä tekstiiliteollisuuden ylijäämästä leikattua, joten siitä iso plussa.

Ajattelin tekeväni suorakaiteen muotoisen maton, jossa kulkisi pylväiden muodostamat aukot kivoissa vinoraitakuvioissa. Tein mallin omasta päästä ja työ kulki hyvin, kunnes tajusin, että jahas, ensimmäinen kerä otti ja loppui. Miten luulinkaan, että kahdesta kerästä olisi tullut isokin matto! Tosin olisin voinut lukea ja ymmärtää että yksi kerä riittää noin 50 x 50 cm virkattuun työhön. Sinisilmäisesti kuvittelin toista. Yritin hakea lisää pilkullista lankaa, mutta eihän sitä enää ollut.

Pelkäsin, että jos en nyt pura puolikasta mattoa pois, siitä tulee nurkissa pyörivä ikuisuusprojekti. Aloitin siis uuden maton virkkaamisen, ilman aukkoja ihan vaan ns. keskiketjun ympärille soikion muotoon. Viiminen kerros on edellisen takareunaan, muuten tein ihan vain kiinteitä silmukoita. Vähän jänskätti lähteekö matto kuprulle, kun en jaksanut etsiä ohjetta silmukoiden lisäyksiin.. mutta hyvin se meni omastakin päästä! Jotain on vuosien varrella opittu edellisistä epäonnistumisista.

Tein maton nojatuolin alusmatoksi. Siinä on ollut lakanakuteesta tekemäni pyöreä matto (olisiko jopa ensimmäinen sellainen vuosien takaa??). Se on ollut auttamatta liian pini nojatuolin alle. Nyt tämä uusi on mitotettu just sopivaksi tuohon seinän viereen. Sen tehtävänä on lähinnä peittää nojatuolin alta kulkeva piuha. Kun ei sitä saa muualtakaan kulkemaan niin siinä menee. Kiva matto vähän onneksi piilottaa ja pitää piuhaa paikoillaan.

Semmosta! Mitähän sitä sitten seuraavaksi tekisi?