maanantai 20. huhtikuuta 2020

Uudet helpot sohvatyynyt (+ vinkki!).

Jotkut vaihtavat verhoja, minä vaihdan tyynyjä.

Siitä on tullut vähän tapa. Tyynyillä on niin helppo muuttaa koko huoneen tunnelmaa! Jouluksi joulusempaa ja joulun jälkeen pörröistä ja talveen sopivaa, keväällä taas vähän kevyempää. Nyt lähti suoraan askel kesää. 
Ensin ajattelin ihan muuta ja sitten yllätykseni totesin jälkikäteen, että eihän näistä mitään graafisia tyynyjä tullut vaan vehreän vihreää ja kovin lehtistä! Tuosta vasemmasta lehtikuosista se idea yhtäkkiä lähti ja ennen kuin huomasinkaan, kaivelin jo muitakin lehtikuoseja kangasjemmasta.
Siinä ovat uudet kuosit! Yllättävän hyvin nämä istuvat toisiinsa, vaikka ovat tyyliltään hyvin erilaisia. Alin tyyny sai jopa kaksi kuosia etu- ja takapuolella, koska kangas ei riittänytkään.

Ompelin tyynynpäälliset helposti ilman vetoketjua. En jaksa turhaan vetskaria ommella, kun sitä kuitenkin vaihtaa useamman kerran tyynynpäällisiä ees taas. Kirjekuorimalli eli ns. taskutyyny on oikein hyvä ja nopea! Vain kaksi huolittelevaa suoraa käännettä ja kaksi sivusaumaa - valmista!

Ks. taskumallisen tyynynpäällisen tutoriaalini tästä.
Sitten tulee vinkki! Ja se on se asia, että vanhat tyynyt ja muut vanutäytteiset asiat on helppo uusiokäyttää sohvatyynyiksi. En osta sisustyynyjä, teen ne itse.

Vanut sisään ja vanhasta lakanakankaasta päällinen. Jos menee ajan myötä lyttyyn eikä möyhimisellä tyyny saa pulleutta takaisin niin reunaan on helppo ratkoa aukko - sisään lisää täytettä ja on taas tyynyssä tukea! Näin saa muuten myös just sen kokoisia tyynyjä kuin tahtoo. Usein kaupan tyynyt on joko liian massiivisia palloja ja liian koristeellisen pieniä ja littanoita.

Valkopohjaisen lehtikankaan ostin viime syksynä Ikeasta, mustapohjaisen kangaspalan bongasin aiemmin talomme saa ottaa -pöydästä (kiitti naapuri!).
Että siihen se sitten tupsahti, pieni viidakko sohvalle. Tai ainakin tyynyjen viidakko - tykkään, että on paljon tyynyjä (yhteensä yhdeksän plus sohvan omat selkänojatyynyt!), joilla mällätä kun koteloituu sohvan kulmaan.

Sohvapöydällä on muuten kuteesta virkkaamani "tarjotin" - ks. siitä lisää tästä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Jo muumeissa opetettiin: Jos ei ole mitään hyvää sanottavaa, ole mieluummin hiljaa.