Eka ajattelin, että tätä en tänne julkaise. Tuli niin turkasen ruma juttu.
Mutta toisaalta. Tämä on ollut NIIIIIIIIIIIN hitti koiramummon mielestä, että ehkäpä tämä tuo iloa myös jonkun muun koiralle - vaikkapa pukinkonttiin! Koska kyllähän niin monessa perheessä myös lemmikkikoira saa jotain kivaa kuusen alle niin mikseipä jotain itse tehtyä ja myös samalla tilkuista kierrätettyä?
Tein eka tämän ihan vain prototyypiksi, mutta koiraa siihen niin tykästyi, joten jäi käyttöön sellaisenaan.
Se on älylelu koiralle!
Se on a) tilkuista ommeltava eli hyvinkin kierrätysmatskuista valmistettava, b) neliö tai palikka vaikka näyttääkin suurimmaksi osaksi muodottomalta möhkäleeltä ja c) se todella toimii!
Ompele älylelu koiralle
Kuinka sen teet? Leikkaa kuusi isohkoa tilkkua*, osa neliöiksi, osa pitkiksi suorakulmioiksi. Taittele suorakulmiot isoille laskoksille ja ompele päältä, jolloin laskokset jäävät taskuiksi. Tee erikokoisia laskoksia eri paloihin, jotta lelussa on helppoja ja vaikeita taskuja. Kannattaa vahvistaa taskun yläreunat kunnolla ettei tarvitse heti parsia tikkauksia. Neliöihin voi tehdä pari nauhaa tai lenkkiä, joista koira voi ottaa kunnon otteen ja riepotella lelua.
* Itsellä on trikoota ja collegea, huomasin et college on parempi. Trikoo joustaa liikaa. Mitä paksumpia ja tiheämpiä, sitä kestävämpiä koiran käyttöön.
Ohje jatkuu alla.
Ompele (saumurilla saa vahvemmat saumat, mutta hyvin voit myös jousto-ompeleella ommella, jos myös vahvistat siksakilla saumat) kuusi palaa palikaksi, esim. neljä vierekkäin putkeksi ja laitimman palan ylös ja alas vikat palat. Sitten yhdistetään sivut. Jätä viimeiseen saumaan aukko, käännä oikeinpäin ja täytä vanulla. Neliö saa jäädä kevyeksi ja pehmeäksi, joten ei tarvitse täyttää täyteen.
Ja miten se älylelu sitten toimii?
Laita pieniä herkkuja tai keksin paloja taskuihin. Sitten anna lelu koiralle!
Muutamia vinkkejä:
Ompele taskujen tikkaukset kankaasta hyvin erottuvalla värillä niin näet selkeämmin heti, jos lelu jostain kohti ratkeaa. Voit tehdä vanutäytteestä vähän turvallisemman tekemällä ns. vuoren vaikkapa sukkahousun lahkeesta. Eli sujauta pätkä sukkista sisään, täytä ja solmut päihin. Jos sauma ratkeaa, ei vanut mene heti koiran suuhun.
Entä se lelun koko? Melko iso saa olla, jotta siihen mahtuu taskuja. Iso myös siksi, että koira ei vain ala hampailla lelua työstämään. Pointti on pyöritellä, hutkia ja tutkia.
Mutta jos koirasi ylipäätään on yksi tuhomonsteri, joka hajottaa aina kaikki lelut, ehkä tämä ei ole sopiva lelu sellaiselle. Mutta jos koira nauttii piilotusleikeistä ja muista älyä haastavista namipalkkiojutuista, tämä voi olla just hitti sun koiralle.
Cora tajusi kyllä heti alusta mikä on homman nimi. Kun sitä tökki, vieritti ja liiskasi niin johan alkoi tippumaan herkkupaloja. Cora viihtyy neliön eli pallon kanssa helposti parikytä minuuttia itsekseen*. Antaa haastetta ja kärsivällisyyttä.
* Ei kuitenkaan yksin, aina valvonnan alla. Silmällä on pidettävä, jos vaikka liian rajusti leikkii ja sauma repee. Pari kertaa onkin saanut parsia ja vahvistaa alkavaa repeämää.
Tämä oli tässä vähän aikaa sitten synttärilahja Coralle. Voisiko uskoa, että Cora on jo 15-vuotias! Virkeä mummo vielä ja ikäisekseen hyväkuntoinen. Älylelu tekee mummollekin hyvää, aktivoida pitää vanhaakin.
Että älylelua ompelemaan kaikki vaan!
Onnea Cora 15v (vähän myöhässä)! :)
VastaaPoistaCora kiittää :)
Poista