Kartalla.

Olen varmaan maailman ainut ihminen, joka olisi tyytyväinen saadessaan ulkomailta tuliaisiksi kartan. Niinkuin tämän tuliterän Lontoon pyöräilykartan. No ei se ollut tuliainen, vaan se löytyi kaverin paperinkeräyslaatikosta. Minähän sen sitten huostaanotin tietäen, että saan siitä vielä jotain kivaa aikaan..

Ei ymmärtäny kaveri kartan mahdollisuuksia, eikä myös kotona mies, kun konttasin lattialla kartan, saksien, kontaktimuovin ja kangaspalan kanssa. Mies katsoi, naurahti ja totesi "-- en taida edes kysyä mitä teet--".

Tadaa! Valmista! No ei vaiskaan, huijasin. Mutta tässä ollaan jo loppusuoralla. Kartta on kontaktoitu ja sen taakse on ommeltu sinistä puuvillaa. Reuna on käännetty ja lyhyet sivut ommeltu yhteen. Eli tässä on taistelutantereen operaatio nimeltä käännä-se-pirulainen-oikeinpäin. Oli vähän nihkeää tuo kääntäminen, palloksi oli jäädä.

Ja nyt se on valmis! Siitähän tuli kori. Kivan jämäkkä ja pysyy hyvin pystyssä! Sama muuten voisi toimia millä vain paperilla: lahjapaperilla, julisteella, tulosteilla, piirustuksilla, kollaasilla, valokuvilla? Mahdollisuudet on loputtomat, kun kontaktoinnista puhutaan. Kankaan ja muovin väliinhän voi laittaa melkeenpä mitä vaan - kunhan vain muistaa pitää koko komeuden tarpeeksi ohuena, että se pysyy ommeltavana.

Idean kartasta tehtyyn koriin sain Parolan aseman Katja Rinkisen Vintagen viemää-kirjasta. Kirjassa ohje oli vanhanaikaiseen kangaspohjaiseen karttaan. Sellaista en käsiini saanut, joten kontaktiin oli tyytyminen.