Hetki meni, että keksin mitä kokeilisin virkata niillä - koska tottakai pitää testata tuliko niistä käyttökelpoisia!
Pääsin tähän asti, kun totesin etten oikeastaan tarvitse uutta kudekoria. Enkä oikeastaan olisi sellaista halunnut tehdäkään. Hirveesti olisi nykyisin sellainen tahtotila, että tekisi käsitöitä pelkän tekemisen ilon sijaan tarpeeseen (tai jos ei käyttötarpeeseen niin edes muuhun totaalisen pakottavaan himohaluun kokeilla jotain tekniikkaa tai materiaalia).
Mutta hyvin se koukku toimi! Tuntui kädessä hyvin, hyvin kevyeltä, joten uskoisin et isompaakin työtä olisi suht helppo koukkuilla tällä menemään.
Langaksi otin Novitan kierrätyspuuvillaa. Käytin lankaa kaksinkertaisena. Yhteenlaskettu paksuus ei ihan täysin ihanteellinen koukulle, tuli vähän löysähköä, mutta se sopi oikeastaan ihan hyvin tähän koriin.
Ja kori on nimeltään solmukori!
Siinä on pyöreä pohja, muoto vähän ylöspäin suppeneva ja siinä on pitkä "hihna" yläreunassa.
Ja sitten se hihna tuodaan vastapuolen aukosta läpi ja solmitaan itsensä ympäri. Peruskori, mutta siinä on yksi uusi pieni twisti. Sopii myös ripustettavaksi koriksi ja hihnan pituutta voi helposti säätää. Muotokieli ja idea solmuun Lankavan solmu-korista (ks. ohje).
Summa summarum, todistettavasti siis itse vuoltu virkkuukoukku toimii! Kaikista uusin kotona vuolemani ei saanut tarpeeksi syvää koukkua ja se on kehno, mutta muut toimivat kuten pitääkin. Aina ennen olen valinnut vain metallikoukun, mutta nyt ehkä voisin valita myös puisen, etenkin jos isompaa koukkua tarvitsee.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Jo muumeissa opetettiin: Jos ei ole mitään hyvää sanottavaa, ole mieluummin hiljaa.